Pasilan kirjastossa on luettavana Tekniikan maailman -lehdet vuodesta 1953 alkaen. Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi lukea ja niistä voi kopioita. Kun menet kirjastoon, kysy lehdistä henkilökunnalta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109735?lang=fin
Matista ja Liisasta sanotaan Rautatien alussa, että "Vanhoja he olivat molemmat, olivat jo olleet kauan". Jonkin verran heidän vanhuudestaan voi päätellä siitä, että Matti ja Liisa olivat aikoinaan tutustuneet pappilassa töissä ollessaan ja menneet yhteen. Tällöin oli pappilassa ollut, ei tämä eikä edellinen, vaan edellistä edeltävä rovasti. Nykyinen rovasti toteaa olevansa nuorempi mies kuin Matti, ja hänellä vaimoineen on 7 lasta, joten hänkään ei ole ihan nuori. Mitään voimattomia vanhuksia he eivät kuitenkaan vielä ole, työt hoituvat, Matti kantaa raskaita säkkejä ja he jaksavat kävellä pitkän matkan takaisin seikkailultaan.
Suomen perustuslain https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
31 § mukaan
"Kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä.
Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vastaan, puhemies voi huomauttaa asiasta tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta. Eduskunta voi antaa toistuvasti järjestystä rikkoneelle kansanedustajalle varoituksen tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista."
Perustuslaissa on vahva suoja kansanedustajan työlle eikä kansanedustajaa voi estää saapumasta täysistuntoon. Em. pykälän mukaan on mahdollista että eduskunta...
Mahdollisesti kyseessä voisi olla Paula Danzigerin nuortenromaani Miksi aina minä (Otava, 1987) Alkuteoksen nimi on Can You Sue Your Parents for Malpractice? Helmet-kirjastoissa teos on vielä saatavilla Pasilan varastosta.
Parinkin verkkosivuston selostukset kirjan tapahtumista näyttäisivät melko hyvin sopivan muistikuviisi.
https://www.goodreads.com/book/show/131851.Can_You_Sue_Your_Parents_for…
https://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Literature/CanYouSueYourParentsF…
Sotalapsista on kirjoitettu paljon. Tähän listaan on koottu sotalapsiin liittyvää kauno-, tieto- ja elämäkertakirjallisuutta. Voit etsiä lisää tietoa esimerkiksi piki-verkkokirjastosta tai hakupalvelusta finna.fi. Hakusanalla sotalapset pääset hyvin alkuun.
Kaunokirjallisuutta
Amnell, Anna: Tulva: sotalapsuus syrjäkylässä
Franck, Mia: Pommipuutarha
Kojo, Raimo O.: Pojan sota
Takanen, Anna: Sinä olet suruni: kertomus sotalapsesta ja sotalapsen lapsesta
Elämäkerralliset teokset
Evakkolapset (toim. Anne Kuorsalo ja Iris Saloranta)
Hytönen, Elina: Perhe sodassa
Höök, Matti: Jotta edes lapset säästyisivät: sotalapsikokemuksia kirjeiden ja...
Vaihtoehtoja löytyy kyllä! Tässä muutamia:
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot
Sofie Sarenbrant: Mira ja Kuu
Anja Portin: Sumupuiden kirja
B.B. Alston: Amari ja yön veljet
Lucy Ivison: Unelmien muotitalo : Silkkiä ja salaisuuksia
L.K. Valmu: Osaston tähti
Erika Vik: Olivia online
Eli Brown: Kummat
Rick Riordan: Syvyyksien tytär
Tanya Stewner: Meren kutsu
Riikka-Maria Rosenberg: Saara ja naakka : aikamatka vuoteen 1779
Lemmikkieläimenä tunnettuun jyrsijään (Mesocricetus auratus) ja sen sukulaisiin viittaava hamsteri on lainaa ruotsin sanasta hamster, joka puolestaan lienee lainaa slaavilaiselta taholta. Hamstereilla on tapana kerätä ja kuljettaa suuret määrät ruokaa poskipusseissaan. Suomen kirjakielessä hamsteri on ollut käytössä 1800-luvun puolimaista lähtien. Ruotsin hamster-sanasta johdettu verbi hamstra ('kerätä varastoon, rohmuta') on lainattu suomeen asussa hamstrata.
Hamsteriksi kutsuttu on siis puhujan mielestä tavaraa tms. keräävä rohmuaja, "hamstraaja".
Oiva kaunokirjallinen esimerkki hamsterista on Veikko Huovisen Hamsterit-romaanin nimihenkilö.
Hamsterit | Kirjasampo
Iso on johdos ikivanhasta isä-sanasta. Kansanrunoudessa iso esiintyy isä-sanan deminutiivisena rinnakkaismuotona. Suomen kirjakielessä iso on esiintynyt Agricolasta alkaen.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Heittiötä tai lurjusta merkitsevä hunsvotti on lainaa ruotsin samaa merkitsevästä sanasta hundsfott. Tämä alasaksasta lainattu sana on alkuaan ollut hyvin karkea herjaus, joka on sananmukaisesti tarkoittanut narttukoiran sukuelintä. Suomen kirjakielessä hunsvotti on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1786 piipunrassin merkityksessä.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kyseessä on itäkarjalainen kansanlaulu Laskettakkua brihat hebot. Sen on levyttänyt ainakin Heli Keinonen. Kuopion kaupunginkirjastosta laulu löytyy nuottina kirjasta Karjalaisia kansanlauluja Suojärven seudulta - AuroraGold (ewig.fi). Äänilevynä kappaletta on muutamissa kirjastoissa, esimerkiksi Tikkurilan musiikkivarastossa laskettakkua brihat hebot | Hakutulokset | Finna.fi.
Mielenkiintoinen kysymys. Tutkin etymologista sanakirjaa ja muita kirjaston suomen kielen teoksia, mutta en löytänyt tästä tietoa meidän kokoelmistamme. Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy artikkeli Pentuja vai poikasia? sanoista, joilla on tämä merkitys, mutta tuota näkökulmaa ei käsitellä,
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan yhteydestä poika-sanaan, mutta ei analysoi sitä. Myös sanan poikia kerrotaan olevan johdannainen sanasta poika, mutta siinäkään kohdassa ei esitetä analyysejä siitä, mikä tämän johdannaisen logiikka on. Kielitoimiston sanakirja poikanen luettelee vain eri merkitykset, myös Vanhan kirjasuomen sanakirja poikanen luettelee merkitykset ja esimerkkejä.
Asiasta kannattaa kysyä...
Ainakin Leena Sainion runoteos Särmää serenadissa (Pesä, 2019) on asiasanoitettu 'vaihdevuodet' asiasanalla, joten kannattaa tutustua siihen. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta: https://piki.finna.fi
Tulisiko kenellekään palvelumme seuraajista mieleen hyviä vinkkejä vaihdevuosia käsittelevistä runoista?
Valitettavasti kyseisen runon tekijän selvittäminen ei vaikuta kovin helpolta. Googlesta ei runon iän puoleen välttämättä ole apua, sillä jos kyseessä on noin 20 vuotta vanha runo, voi hyvin olla että sitä ei ole saatettu digitaaliseen muotoon.
Paras keino voisi olla Lahden kaupunginkirjaston Runotietokanta, mutta valitettavasti se on tällä hetkellä poissa käytöstä. Syy tähän on siirtyminen Kirjasampo-palvelun yhteyteen. Ikävä kyllä tarkkaa aikataulua siirron valmistumisesta ei tällä hetkellä ole. Uudet aineistot päivittyvät sinne jo nyt: https://lastu.finna.fi/Content/kirjallisuus.
En osaa sanoa, osaisiko joku Lahden kaupunginkirjaston henkilökunnasta jäljittää kyseisen runon paremmin. Osoitteesta https://lastu.finna.fi/...
Helmet-sivulta löydät linkin Kirjastot ja palvelut -valikkoon https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Sieltä voit hakea esimerkiksi kirjastot, joissa on 3D-tulostimet. Kun löydät itsellesi sopivan kirjaston, voit lukea kirjaston sivulta laitteen käyttö- ja varaustiedot. En tiedä, mitä tarkoitat tarratulostuksella. Kirjastojen tavallisiin tulostimissa et voi käyttää omia tarra-arkkejasi. Sen sijaan palveluvalikosta löytyvillä suurkuvatulostimilla voit "tulostaa jopa 130 cm leveitä julisteita, tarroja ja kuvasuurennoksia. "
Joulutarinoita ja -runoja löytyy helmet-kirjastoista runsaasti myös aikuisille. Tässä muutamia vinkkejä:
Joulutarinoita / Mika Waltari ; toimittaneet Rudy de Casseres, Raimo Salomaa (WSOY, 2016)
Hauskaa joulua : vanhoja joulukertomuksia / toim. Juri Nummelin (Turbator, 2012)
Ihanaa joulua / toim. Seija Mannila (Kirjapaja, 2020)
Taatan joulu / F. E. Sillanpää ; toim. Panu Rajala (Otava, 1986)
Betlehemin tähti : joulukertomuksia läheltä ja kaukaa / Anita Laakso (Raamatunkäännösinsituutti, 2007)
Joululahja ja muita kertomuksia / Selma Lagerlöf (WSOY, 1986)
Rauhallisia hetkiä / toimittanut Tiina Laaninen (KIrjapaja, 2013) runot, aforismit
Tonttufilosofiaa, Eli miten vanhakin nyt nuortuu / Leena Hietamies (Kirjapaja, 2014)...
Kyseessä voisi olla Ines Lappalaisen kirjoittama ja Matti Lassilan kuvittama Liian mukava mörkö (Sanoma, 1980).
Lastenkirjallisuusinstituutin Onnet-tietokannassa kirjasta on tällainen kuvaus: "Mörkölän kuningas Plihta aikoo luopua kuninkaan virasta. Tilalle valitaan mörkö, joka esittää vaikuttavimman pelästymisnäytteen, hävinneet puolestaan passitetaan ikiajoiksi pimeimpään koloon. Kaksi mörköä uskaltautuu kisaan: Satasormi-Sakke ja Rintti. Sakke vaikuttaa ylivoimaiselta vastustajalta pienelle Rintille, joka on varsin vekkulin näköinen. Isän jä äidin varoituksista piittaamatta Rintti sitten eräänä päivänä livahtaa Haamuportista ihmisten maailmaan. Siellä hän joutuu muun muassa väkijoukon jahtaamaksi ja sirkukseen, mutta lopulta...
Kysytty kirja liittyy mitä ilmeisimmin geokätkön paikkaa kuvaavaan arvoitukseen, jonka näkee tästä linkistä.
Vahva aavistukseni on, että kyseessä oleva kirja on Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija. Teoksessa itseoppinut korpifilosofi Konsta Pylkkänen ajattelee sinisiä ajatuksia, tuumailee maailmankaikkeuden kokoa ja kauppaa kahdelle tutkijalle lohen härskiin ylihintaan. Oheinen kirjoitus Einesbaari-blogissa näyttää puoltavan tätä aavistusta: http://lukupiiri1.blogspot.com/2018/03/veikko-huovinen-havukka-ahon-aja…
