Jääkiekon nuorten maailmanmestaruudesta Tony Arima pelasi Suomen maajoukkueessa vuonna 1980 ja 1981. Aikuisten maajoukkueen peleihin Arima löytämiemme tietojen perusteella osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1983. Silloin hän oli 22-vuotiaana mukana Länsi-Saksassa pelatuissa jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa ja kuului samana vuonna myös Izvestija-turnauksessa pelanneeseen Suomen joukkueeseen.
https://www.eliteprospects.com/player/3358/tony-arima
https://www.quanthockey.com/hockey-stats/fi/profile.php?player=12531
Tupakkalain 549/2016 pykälässä 74 määritellään missä tupakointi ei ole sallittua. Kohta kaksi kuuluu näin: "ulkotiloissa järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa tai katsomoissa taikka muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan."
Kysy kirjastonhoitaja -tietopalvelussa ei ole ammattitaitoa arvioida, miten tätä lakikohtaa tulkintaan. Tarkemmin lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta.
Suomen kirjastoista löytyy Elsevier's Concise Spanish Etymological Dictionary (Elsevier, 1985). Suomen kielellä vastaavaa ei tällä hetkellä ole.
Englanniksi on julkaistu myös ainakin Edward A. Robertsin kaksiosainen A Comprehensive Etymological Dictionary of the Spanish Language with Families of Words based on Indo-European Roots (Xlibris, 2014), mutta teosta ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Hei, kansanedustajan valtakirjan tarkastaminen perustuu eduskunnan työjärjestykseen. Sen toisen pykälän mukaan "Ennen vaalikauden ensimmäistä täysistuntoa eduskunnan pääsihteeri tarkastaa edustajien valtakirjat."
Presidentin virkaanastuminen puolestaan perustuu niin perustuslakiin kuin lakiin tasavallan presidentin vaalista. Perustuslain mukaan "ryhtyessään toimeensa tasavallan presidentti antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen." Vakuutuksen antamisen jälkeen presidentti astuu virkaan.
Presidentinvaalien tuloksen ilmoittaminen sen sijaan perustuu lakiin tasavallan presidentin vaaleista. Tämän lain mukaan "valtioneuvosto toteaa, kumpi ehdokkaista on saanut toisessa vaalissa enemmän ääniä ja sen nojalla...
Tyrnimarja sisältää useita happoja. THL:n Fineli-sivulla on lueteltu tyrnimarjan kaikki hapot1) Mm. orgaanisia happoja kyseisestä marjasta löytyy 11%.
1) https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/455
Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa on tutkittu, että marjan makuun vaikuttaa erityisesti omenahappo, https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/vaittelija-tarkasteli-tyrnin…
Helvi Juvosen runo Muodonmuuttaja on kokoelmasta Kääpiöpuu (1949).
https://finna.fi/Record/vanamo.37039?sid=4106975708
Voit lukea runon myös esimerkiksi Helvi Juvosen Kootuista runoista.
https://finna.fi/Record/vanamo.4791?sid=4106976131
Linkeistä näet, missä oman kirjastoalueesi kirjastoissa teoksia on lainattavissa.
Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, josta olet kirjan lainannut. Lähikirjastosi henkilökunta voi tarkistaa lainan asiakastiedoistasi ja auttaa sinua tilanteen kanssa.
Tavallisesti kadonneen tai rikkoutuneen kirjan voi korvata joko maksamalla kirjaston määrittämän korvaushinnan tai tuomalla vastaavan kappaleen kadonneen kirjan tilalle.
Mensan tehdasalueen ajoilta on säilynyt ainoastaan yksi rakennus, jossa nykyään toimii saunaravintola Vanai Bistro & Bastu.
Nykyinen ravintolarakennus toimi Mensan aikana asuinrakennuksena sekä autotalli- ja pesuhuonekäytössä.
Rakennus valmistui vaiheittain vuosina 1941, 1947 ja 1949-1950. Ensimmäisen vaiheen suunnitteli Jaakko Tähtinen, toisen Erik Bryggman ja kolmannen Olavi Sahlberg.
Lisätietoja:
Saarto, Vesa: Mensa 1926-1976 : viisi vuosikymmentä (1976)
Tmi Lauri Putkonen: Mensan tehdaskiinteistö Hämeenlinnassa : rakennushistoriallinen selvitys. raportti 30.5.2007
Kuvauksesi perusteella kirja voisi olla Tuija Lehtisen Asvalttisoturi (Otava 1997). Kirjassa päähenkilö Kim ihastuu hieman vanhempaan punkkarityttö Saraan.
Lehtinen on myös kirjoittanut Sara-hahmosta erillisen kirjasarjan, jonka ensimmäinen osa on sara(at)crazymail.com (Otava 1998).
Asvalttisoturi-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd3035e7-33df-4e73-9e9c-7…
Sara(at)crazymail.com-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8d2937ad-4d25-43b3-8b28-d…
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kirkkotiellä kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Oiva Paloheimo: Runot (1981, s. 204).
Sävellyksestä löytyy nuotinnos teoksessa Reijo Kallio (Musiikki Fazer, 1985): sanat, melodia, kosketinsoitinsäestys ja kitaran soinnut.
Nuottikirjaa ei näytä olevan OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muilta Suomen kirjastoalueilta. Siitä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Käytettävissäni olevista lähteistä en onnistunut löytämään tietoa olemassaolevista haulitorneista Ruotsissa.
Asiaa voisi kysyä Tekniska museetilta, jonka alaan kuuluu myös teollisuushistoria. Yhteydenottolomake löytyy täältä: https://www.tekniskamuseet.se/kontakta-oss/.
Kokemukseen piimästä vaikuttanee useampi asia, kuten taustalla olevan maidon koostumus, rasvaisuus ja hapattamiseen käytetty aika ja tapa.
Piimällä on pitkä historia Pohjoismaissa. Maidon hapattaminen oli aluksi sattumanvaraista, mutta sen huomattiin lopulta parantavan maidon säilyvyyttä.
Piimän rakenteeseen ja lopulta makuun vaikuttaa maidon koostumus. Piimään käytettävän raakamaidon tulee olla tuoretta ja mikrobiologisesti hyvälaatuista. Raakamaidossa on vettä, rasvaa, proteiineja, laktoosia, vitamiineja, kivennäisaineita sekä entsyymejä ja kaasuja. Niin sanotusti ennen vanhaan näitä osioita piimän teossa ei ole voinut erityisesti valvoa ja muokata nykyisen tehotuotannon puitteissa. Siispä makuerot ennen ja nyt lienee tämän...
Turun siltoja käsitellään esim. teoksessa Lahtinen, Rauno: Aurajoen sillat ja förit (2019)
Valokuvia löytyy finna.fi -palvelusta hakusanalla "rautatiesilta turku". Haulla löytyy esimerkiksi tämä kuva rautatiesillasta 1900-luvun alusta.
Vanhoissa sanomalehdissä on paljonkin juttua rautatiesillasta, ks. esim. tämä hakutulos.
Siltaa voi tiirailla myös esimerkiksi vanhoista ilmakuvista, ks. opaskartta.turku.fi -> valitse kartalla näkyvät tiedot -> ilmakuvat ja muut kartat. Silta näkyy lisäksi monissa vanhoissa kartoissa, ks. esim. vanhatkartat.fi.
Tietoa aiheesta löytyy paljon verkosta. Wikipedia-artikkelista voi aloittaa.
Kriisin katsotaan saaneen alkunsa Yhdysvalloista. Wikipedia listaa syitä: keskuspankin pitkään ylläpitämä matala korkotaso, maksukyvyttömille asiakkaille myönnetyt asuntoluotot, asuntolainoille säädetyt veroedut, rahoituslaitosten halukkuus ottaa suuria riskejä ja velkavivulla sijoittaminen, laajan johdannaiskaupan läpinäkymättömyys sekä pankkivalvonnan vakavat puutteet ja lainsäädännön porsaanreiät.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Finanssikriisi_(2007%E2%80%932009)
Kriisin lähtölaukauksena pidetään ongelmia Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ns. subprime-luotoissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Subprime-kriisi
Ylen verkkosivuilla on video, joka...
Orivedellä järjestettiin maatalous- ja teollisuusnäyttely 29.7. - 30.7.1967. Tavanomaisen maatalousnäyttelyn sijasta käytettiin tätä nimitystä, koska kunnan elikeinorakenteessa oli jo tuolloin teollisuudella merkittävä osa. Viiden hehtaarin laajuisen näyttelykentän lisäksi näyttelyn sisätiloiksi oli varattu kentän läheinen yhteiskoulu. Uutisoinnissa todettiin Oriveden toimineen maatalousnäyttelyn järjestäjänä edellisen kerran vuonna 1948.
Helsingin Sanomat 27.7.1967
Kyseessä on Aale Tynnin runo En tiedä, oletko jossain kokoelmasta Vihreys (1979).
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksista Pää tallella : runoja ikääntyville (toim. Tuula Korolainen, Riitta Tulusto, 2008) tai Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000).
