Muistatte oikein, sillä ko. virsi "Valitan vaikeasti Kuin Daavid kuningas Ja huokaan haikeasti, Jumala laupias" on numerolla 271 vuoden 1938 virsikirjassa, joka otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.1939. Muistamanne kohta on kolmannesta säkeistöstä, joka kuuluu:
"Mä pyydän armahdustas, Oi Herra Jumala, Sun anteeks'antamustas Synneistä suurista. Ah Vanhurskas, Mua Poikas tähden säästä Ja vihas alta päästä, Oi, ole laupias!"
Tämä alkuaan tanskalainen virsi on ensi kertaa suomennettu Hemminki Maskulaisen virsikirjaan (n. v. 1605), vuoden 1701 kirjassa (jota nimenomaan kutsutaan "vanhaksi virsikirjaksi") se oli numerolla 254, vuoden 1886 kirjassa 218. Nykyisessä, vuoden 1986 virsikirjassa virttä ei enää ole.
Hallio, Kustaa...
Yhtenä kirjana ei löytynyt Sarvvikin (Sarfvikin) historiaa. Kirkkonummen kirjastossa (http://www.kirkkonummi.fi/kirjasto ) on Kirkkonummen kotiseutuyhdistyksen kotiseutuarkisto (Kyrkslätts hembygdsföreninges hembygdsarkiv, yhdyshenkilönä Ingalill Ihrcke-Åberg (puh. 050 353 0297)). Kirkkonummen kirjastosta kannattaa varmasti kysyä myös Kirkkonummen historiaa käsitteleviä kirjoja. Tämä edellyttää matkaa kirjastoon, koska kirjojen tiedoissa luettelossa ei mainita tarkkaa sisältöä.
Espoon Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa (http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362 ) on myös Kirkkonummi-kirjoja, esim. Sigbritt Backman: Vanha Kirkkonummi. Julk. Kyrkslätts hembygdsförening, 2006.
Leppävaarassa on myös luettelo vanhoista...
Dawson's Creek -kirjoja on suomeksi ilmestynyt viisi:
Jennifer Baker: Kaiken uuden alku ja Tyyntä myrskyn edellä
K. S. Rodriguez: Pitkä kuuma kesä ja Suhteet solmussa
C. J. Anders: Viettelysten viikonloppu
Fanisivun mukaan kirjoja olisi englanniksi ilmestynyt yhteensä 16. http://tonystrading.co.uk/galleries/tvbooks/dawsonscreek.htm
Pauliina on apostoli Paavalin latinankieliseen nimeen Paulus ('pieni, vähäinen') pohjautuva sisarnimi.
Pauliina on suomalainen, suositumpi ja käytetympi muoto Paulinasta. Nimen ranskalainen muoto on Pauline.
Lisätietoja saat mm. seuraavista kirjoista:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi?
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Sana kirsu voi tarkoittaa oravan, rotan, kissan tai koiran, erityisesti Suomenlahden saarilla myös hylkeen kuononpäätä. Sanasta esiintyy myös muoto kirso ’sian kärsä’ ja kirsa ’turpa, kärsä, kuono, nokka’. Kirsu on luultavasti kärsä sanan variantti. Sanan kärsä taustalla taas on todennäköisesti norjanlapin sana gærsse ’sian kärsä’. Lähde: Suomen sanojen alkuperä 1: A-K, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992.
Ragnar Ölanderin "Krig och censur"-teosta ei ole julkaistu suomeksi käännettynä.
Häneltä on ilmestynyt kaksi kirjaa suomeksi eli "Amerikka valokeilassa : vaikutelmia matkalta nykypäivien U.S.A:ssa" (Otava, 1946) ja "Radiokuuntelijan kirja : uutta mikrofonin maailmasta koti- ja ulkomailta" (Yleisradio, 1947). Jälkimmäisessä Ölander on yksi teoksen toimittajista.
Suomeksi ilmestyneet teokset löytyvät Fennicasta - Suomen kansallisbibliografiasta, https://finna.fi .
Kirjan nimi on itse asiassa hiukan pitempi eli "Sisar Elsa pitkospuilla". Tekijä on Seppo Kämäräinen ja kirja on julkaistu Kuhmossa 1995.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen luetteloista en ikävä kyllä kirjaa löytänyt. Kansalliskirjastossa (entinen Helsingin yliopiston kirjasto) se kyllä on ja siellä sitä voi lukea lukusalissa. Jos kuitenkin haluat saada kirjan kotiin, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kirjaa on näet lainattavana joissakin kirjastoissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa tai Internetin kautta. Osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
voi täyttää kaukopalvelupyyntölomakkeen. Kaukolainan hinta on 4 € /kirja.
Kansalliskirjaston yhteystiedot ovat seuraavassa osoitteessa...
Lilit tai Lilith on juutalaisen mytologian hahmo. Häntä pidettiin joko öisin liikkuvana noitana tai Aadamin ensimmäisenä vaimona.
Lyhyitä mainintoja Lilithista löytyy myyttejä käsittelevästä kirjallisuudesta runsaasti. Muun muassa seuraavat suomen- ja englanninkieliset teokset löytyvät Helmet-aineistohausta:
-Blavatsky, Helena Petrovna: Kabbalan sanakirja, Biokustannus 2006
-Cohn-Sherbok, Dan: Jewish mysticism : an anthology , Oneworld 1995
-Gimbutas, Marija:The language of the goddess : unearthing the hidden symbols of western, Thames & Hudson 2001.
-Greenwood, Susan: The encyclopedia of magic and witchcraft : an illustrated historical reference to spiritual, Lorenz Books 2001
-Henrikson, Alf: Suuri tarukirja, Koko kansan...
Puurakennukset Porvoonkatu 1-9:ssa ovat olleet Helsingin Työväen Rakennusosakeyhtiön rakennuttamia työväenasuntoja. Talojen rakennusmestarina toimi Heikki Kaartinen. Porvoonkadulla on ehkä ollut Ruoholahteen rakennettujen "sadan markan villojen" tapaisia taloja. Lähde: Suomen rakennustaiteen museo.
Porvoonkatu 1-9 sijaitsee korttelissa 362, mutta Alancon ja Pakarisen "Signe Brander"-kirjassa, viereisen korttelin no 361 taloja sanotaan Harjun huvila-alueen eli Kinaporin työväen asunnoiksi. Helsingin kaupunkia paljon valokuvannut Signe Brander on ottanut kuvan Vaasankadusta(ent. Harjunkatu korttelissa 361), josta voi tarkistaa, ovatko talot olleet samanlaisia kuin Porvoonkadulla. Valokuva on sivulla 34.
Branderin ottamia valokuvia...
Syksyllä 1941 valistusupseeri Erkki Tiesmaa sanoitti alunperin saksalaisen iskelmän "Ali Baba" nimellä "Eldankajärven jää". Laulusta tuli sotajoukkojen keskuudessa huippusuosittu, ja se levisikin nopeasti kotirintamalle saakka. Laulun sisällöstä syntyi kuitenkin kiistaa, joka liittyi mainitsemaasi säkeistöön. Kaikki eivät nimittäin pitäneet siitä, että laulussa julistettiin hevosien puuttuvista heinistä. Kuuleman mukaan jopa Suomen hallituksen piirissä keskusteltiin laulun kieltämisestä, koska sitä pidettiin taistelumoraalia alentavana. Laulusta tehtiinkin toinen versio, jossa kerrottiin että vihollisen hevosilla ei ollut heiniä.
Lähde:
"Suuri toivelaulukirja 5" (toim. Vuoristo) (Musiikki Fazer/SSK, 1988)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kotisivuilla on pääsy FILIn ylläpitämään käännöstietokantaan. Siitä on löydettävissä käännökset suomesta muille kielille vuodesta 1853 alkaen. Italian kielestä löytyi 157 tietuetta.
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Pekka Muhosella ja vaskoolilla googlaten löytyy seuraava kotisivu Wild Lapland Products http://www.wild.fi/,
jossa on yhteystiedot.
Pekka Muhonen oli yhtiön perustajajäsen ja toimintaa jatkaa hänen poikansa Harri Muhonen. Kotisivulla olevien tietojen mukaan vaskooli on yrityksen ensimmäisiä tuotteita, yhtiö perustettiin 1966. Kovin vanhasta tuotteesta ei siis ole kyse.
Antiikin keräilyharrastukseen löytyy avuksi runsaasti kirjallisuutta, esim. "Suomen antiikkiesineet" -sarja (2006), Wengel Hagelstamin "Uusi antiikkikirja" (2003).
Deweyn luokituksessa 117 Structure on Filosofian (100) alaluokan Metafysiikka (110) alla. YKL:ssä ei ole näin tarkkaa jakoa: lähin luokka on 11 Filosofia, joka puolestaan jakautuu historiallisen ajanjakson mukaisiin osastoihin.
Deweyn luokituksen taulukota löytyvät osoitteesta http://www.oclc.org/dewey/resources/summaries/deweysummaries.pdf .
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä(YKL) löytyy osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/ .
Marika nimi on Unkarilainen muunnos nimestä Maria. Suomen almanakassa nimi on ollut alkuperäisen nimen rinnalla vuodesta 1973. Marikan rinnakkaisia muotoja ovat Mariikka, Marikka ja Marikki.
Lähde: Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Kannattaa mennä itse kirjastoon selaamaan vanhoja Vaasa-lehden vuosikertoja mikrofilmiltä. Vaasa-lehden vanhat vuosikerrat pitäisi löytyä Vaasan kaupunginkirjastosta eli alueensa maakuntakirjastosta. Voit pyytää halutessasi mikrofilmirullat myös kaukolainana kotikirjastoosi. Lukemiseen tarvitaan kuitenkin lukulaite, eli kannattaa varmistaa että sellainen löytyy omasta kirjastostasi.
Teoksessa Edlund Lars-Erik: Lånord i svenskan mainitaan ainakin:
- kängä (tarkoittanee samaa kuin suomen "mono")
- mittayksikkö kappe "kappa"
- rappakalja
- pjäxa "pieksu"
- kola (av)(dö)
- hyvens (bra)
- sauna
Tähän voisi lisätä vaikka stavgång "sauvakävely"
Teos Benckert, Karl-Axel: 100 finska ord i svenska språket. 1979. löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ainakin Opiskelijakirjastosta
Provencen sisustustyylin,"le style provencal Francais'n", upea virtuaaliesittely löytyy Internetsivulla
http://www.maisonscouleurprovence.com/index2.htm
Tyyli on lähellä Välimeren alueen siustustyyliä, jonka yleispiirteet kerrotaan lyhyesti sivulla
http://www.inredningsportalen.se/inredningsstilar/medelhavsstil/
Internetistä Provancen asuntojen tyylipiirteitä kannattanee hakea www.google.fr -sivustolta ranskankielisillä termeillä (maisons, meubles de Provence jne.).
Sisustuskirjoja on paljon, esim.:
Coignard: Provence: style of living
Provence style: landscapes, houses, interiors, details
Lovatt-Smitt: Mediterranean living
Haig: Mediterranean style
Taideteollisen korkeakoulun kirjaston kokoelmista:
Walden: Living in Provence: interior...
Hovimäki-sarjaa on saatavana videona. VHS-kaseteilla on osat 1-44, joista lähes kaikki on myös Kouvolan kirjastossa. Tällä hetkellä ainakin osat 1-22 ovat hyllyssä. DVD-levyinä sarjaa saa myös, osat 1-11 on Kouvolan kirjastossa, ovat kuitenkin nyt lainassa.
