Suomen elokuvasäätiön sivuilta löytyy useita tutkimuksia, joihin voi tutustua verkossa: https://www.ses.fi/tietoa-elokuva-alasta/tutkimukset/. Tietoa löytyy mm. kotimaisen elokuvan yleisöistä ja eri vuosina tehdyistä elokuvateatteritutkimuksista.
Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-ajan osallistumisen tutkimuksessa käy ilmi, että naiset käyvät Suomessa ainakin jonkin verran enemmän elokuvissa kuin miehet. Tilastotietoon voi tutustua Tilastokeskuksen sivuilla: http://stat.fi/til/vpa/2017/01/vpa_2017_01_2018-11-21_kat_001_fi.html
Elokuvateattereiden yleisöt tutkimus vuodelta 2016 tukee tätä näkemystä. Tutkimuksessa selvitettiin 13 elokuvateatterin yleisöprofiileja: https://www.ses.fi/wp-content/uploads/2020/10/...
Tuusulan ja Keravan kirjastoissa on lukion oppikirjoja, mutta ei valitettavasti peruskoulun. Tiedot kirjoista löytyvät Kirkes-verkkokirjastosta kirjan tai kirjasarjan nimen mukaan:
https://kirkes.finna.fi/MyResearch/UserLogin
Aleksandr Puškinin näytelmää Pir vo vremâ čumy (Пир во время чумы) ei ole suomennettu.
https://finna.fi/
https://finna.fi
https://www.dramacorner.fi/fi
Artclipper-myyntikokoelmassa näyttäisi olevan myynnissä muutamia Einar Raudseppin nimellä olevia maalauksia, joiden hintapyynnöt liikkuvat 500 - 1000 € välillä. Hagelstam & co huutokaupan sivulla kahden eri taiteilijan maalausten yhteinen vasarahinta on ollut 50 €, toisesta tekijästä mainitaan vain sukunimi Raudsepp.
Sukunimi tosiaan viittaa Viroon. Einar Raudseppistä itsestään on hyvin niukasti tietoja saatavilla. Suomen kuvataiteilijaluetteloista ei löytynyt kyseistä henkilöä. Teoksessa Viron taiteen historia mainitaan Juhan Raudsepp (1896-1984), mutta ei Einar Raudseppiä.
Taideteosten arvioinnissa ja tunnistamisessa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen (esim. taidehuutokaupat Bukowskis sekä Hagelstam...
Vuonna 2017 päivätyssä MyHeritage-blogissa kerrotaan mahdollisuudesta tehdä korjauksia vääriin tai väärinkirjoitettuihin historiallisiin tietoihin. Siinä myös ohjeistetaan tekemään korjaukset. Alla linkki blogiin:
https://blog.myheritage.fi/2017/12/uusi-ominaisuus-tee-itse-korjauksia-historiallisiin-tietoihin/
Kirjassa Helsinki: historiallinen kaupunkikartasto kerrotaan, että Helsingin torikaupasta on olemassa tarkkoja tietoja 1700-luvulta alkaen. Silakkamarkkinoiden perustamisen aikoina torimyyntiä harjoitettiin nykyisen Senaatintorin paikalla sijainneella Suurtorilla. Torikauppa siirrettiin Suurtorilta nykyiselle Kauppatorille 1810-luvulla.
Lähde:
Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto / toim. Marjatta Hietala, Martti Helminen, Merja Lahtinen (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009)
Tekijänoikeudessa tehdään ero ns. julkisen ja yksityisen toiminnan välillä. Omassa yksityisyydessä saa tehdä melkein mitä vaan, eikä sitä kukaan valvo tai seuraa. Ongelma on lähinnä siinä, että moni uskoo yksityisyyden ulottuvan paljon kauemmas kuin se todellisuudessa ulottuu. Suomessa on lakia tulkittu niin, että yksityinen piiri tarkoittaa lähisukulaisten lisäksi vain muuten läheisiä ystäviä, ei siis ketä tahansa, joka sattuu kotioven sisäpuolelle tulemaan. Erityisesti netissä on vaikea hahmottaa sitä, ettei mikään ns. suljettu yhteisö on automaattisesti yksityisyyden piirissä, jos yhteisö ei todellisuudessakin koostu lähisukulaisista ja ystävistä.
Tästä syystä lähtökohtana on hyvä pitää sitä, että myös suljettu verkkofoorumi on...
Kielitoimiston Suomen murteiden sana-arkistosta löytyi yksi tieto sanasta rikkokupari. Tieto on Kangasniemeltä Etelä-Savosta vuodelta 1924, ja sen mukaan rikkokupari tarkoittaa kupariromua.
Hei!
Kysymästäsi toti/teelasi-astiastosta onnistui löytymään vain tieto, että Therm Raso on ollut saksalainen lasinvalmistaja Jenassa.
Tarkempaa arviointia astiastolle voi kysyä esim. seuraavista paikoista:
- Antiikki & Design-lehdestä löytyy "Mikä, missä, milloin"-palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja
- Bukowskis arviointi Online-sivusto, johon voi lähettää tarkempia tietoja ja kuvia esineistä; asiantuntijat arvioivat esineet ilmaiseksi
- Hagelstam-huutokaupat- sivustolta voi pyytää suuntaa-antavaa myöskin ilmaista arviointia; email: arviointi@hagelstam.fi
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
http://www.hagelstam.fi/osta-myy
...
Hei, kun et ole kohdistanut kysymystä millekään tietylle kirjastolle, yksiselitteisen vastauksen antaminen on vaikeaa, kirjastojen käytännöt hiukan vaihtelevat. Joissakin kirjastoissa voi olla mahdollista kirjautua koneille pelkällä kirjastokortin numerolla.
Yleisperiaate Suomen kirjastoissa on, että PIN-koodi täytyy aina vaihtaa kirjastossa siten, että vaihtaja todistaa ensin henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Tällä on haluttu välttää tilanne, jossa lainaajan kortti hakkeroidaan vieraan käytettäväksi. Kirjastossa järjestelmä on suljettu, eikä siihen pääse käsiksi samalla lailla kuin verkossa oleviin henkilötietoihin. Kysymys on siis jokaisen tietoturvasta.
Yksinkertaisinta on piipahtaa kirjastossa ja hoitaa...
Kännyköissä on kahdenlaista muistia. On itse laitteen kiinteä muisti ja sitten irrallisen SIM-kortin sisältämä muisti. Jos on määritellyt kaikki kuvat ja muut tiedostot tallentumaan vain SIM-kortille, ne kulkevat kortin mukana ja ovat käytettävissä esimerkiksi uuden puhelimen kanssa välittömästi. Jos on määritellyt tiedostot tallentumaan vain puhelimen kiinteään muistiin, ne pysyvät kyllä siellä SIM-kortin vaihdoista riippumatta, mutta eivät ilman aktiivisia kopiointi- tai synkronointitoimia siirry uuteen puhelimeen. SIM-kortin liikuttelu ei vaikuta kuvien säilymiseen millään tavalla.
Heikki Poroila
Olisikohan kyseessä Pikku kakkosen Sauhu-Santtu? Hän asui Kotolaisten omakotitalon puuhellassa. Ohjelmassa mukana oli myös meiju Hammaskeiju.
Radio- ja televisioarkiston tietojen mukaan tätä lasten sarjanäytelmää esitettiin vuosina 1997-2001 ja uudelleen vuonna 2008.
Googlen kuvahaulla "sauhu-santtu" saa myös yhden tuloksen, jossa hahmo esiintyy vihreine hiippalakkeineen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sauhu-Santtu
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=sauhu-santtu
HYKS Psykiatriakeskus (entinen Hesperian sairaala) muodostettiin 1950-luvun lopulla Kivelän sairaalan mielenterveysyksiköstä. Sairaala on saanut nimensä antiikista, sillä Hesperia tarkoittaa lännen maata (kr. hesperos-sana tarkoittaa länttä / iltaa). Sairaalarakennus valmistui helmikuussa 1962 Helsingin kaupungin keskusmielisairaalaksi. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martta ja Ragnar Ypyä. Hesperian Sairaala remontoitiin perusteellisesti 2000-luvun alussa, ja nykyisin sen päärakennus toimii HYKS Psykiatriakeskuksena. Pohjoisen Hesperiankadun puolella olevissa sivurakennuksissa on lisäksi HYKSin Lasten ja nuorten sairaalan toimintaa.
Lähde:
https://...
Rauno Lahtisen teoksessa "Turku 1911: elämää sata vuotta sitten" (2010), kerrotaan Juhannuskukkulasta seuraavasti:
"Sadan vuoden takainen Turku muuttui juhannuksena aavekaupungiksi. Kaikki kynnelle kykenevät siirtyivät juhlimaan keskikesää maaseudulle pois kuumasta ja pölyisestä kaupungista. Kansa ei kuitenkaan yleensä paennut yksinäisyyteen omille mökeille, vaan juhannuksena juhlittiin isoissa ryhmissä. Onnekkaimmilla oli varaa järjestää juhlat omassa huvilassa Ruissalossa, muut matkasivat Yleisen Käytävän alueelle, Pikku Pukkiin, Uittamolle tai Naantaliin. Matka tehtiin yleensä vesitse, joten aattoaamupäivänä puoli kaupunkia jonotti jokirannassa tavaroineen laivaan pääsyä. Ne joilla ei ollut mahdollisuutta lähteä venematkalle,...
Helsingin Sanomat on Suomessa varmasti paras lähde, kun tarvitsee etsiä suuria uutisia menneiltä vuosilta. Helmet-kirjastoissa on käytettävissä Helsingin Sanomien Aikakone-palvelu, jossa päivämäärän perusteella voi selailla digitoitua kyseisen päivän näköislehteä.
Oletan Parkkisen tarkoittavan, että Puotilan Leikkimäen alapuolella, maan alla, olisi työkone. Väite saattaa pitää paikkansa, mutta varmaa tietoa en löytänyt. Ajattelin, että asiaan voisi liittyä mahdollisesti Puotilan alla olevat metrotunnelit, minne olisi jäänyt hylätty työkone. Tarkistin Helsingin Sanomien arkistosta kaksi artikkelia koskien metrotunneleita (Helsinki löysi arkistojen kätköistä kartat 60-luvun huimista metrosuunnitelmista (1.5.2015) sekä Helsingin alla kummittelee neljä haamuasemaa – HS tutustui kummajaisiin (15.2.2015)), mutta kummassakaan ei ollut mainintaa Puotilan alla olevista tunneleista.
Ehkä joku lukijoista tietää vastauksen?
Islanti on tuntemattoman kääntäjän suomennos ruotsalaisen runoilijan A. U. (Albert Ulrik) Bååthin (1853-1912) runosta Island. Henrik Möller (1852-1918) oli mm. musiikinopettajana ja kuoronjohtajana toiminut musiikin monitoimimies, joka laati musiikin Bååthin tekstiin. Ruotsissa Möllerin sävellys on edelleen suosittu mieskuorolaulu ja Suomessakin sitä yhä esitetään.
Erkki Hautamäen kirjoittaman teoksen ensimmäistä osaa Suomi myrskyn silmässä : Marsalkka C.G.E. Mannerheimin kansion S-32 salaiset asiakirjat vuosilta 1932-1949. Osa 1 : 1932-1940 (kustantaja Erkki Hautamäki, 2005) on useiden Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voitte tehdä teoksesta kaukopalvelupyynnön omaan kirjastoonne. Toisen osan pitäisi ilmestyä syksyllä 2019. Kun teos on ilmestynyt, voitte tilata sen kaukolainana, mikäli sitä ei hankita oman alueenne kirjastoihin.
https://www.finna.fi/
