Isoeno ei itse asiassa ole ainoastaan murresana. Suomen kielessä on edelleenkin yleisesti käytössä käsite isoeno -- ei vain murteissa. Se ei kuitenkaan tarkoita enosi enoa, vaan isoeno on äitisi tai isäsi eno (eli isoäitisi tai isoisäsi veli). Sana "iso-" sukulaistermin edessä tarkoittaa aina siirtymistä yhden sukupolven ylöspäin vanhempien tasolle.Huomaa myös seuraava: Aiemmin tarkempi erottelu sen suhteen, onko kyseessä isän vai äidin puolen suku, on muuttunut pikkuhiljaa vähemmän tärkeäksi. Ehkäpä tämä kertoo jotain siitä, että suku laajasti ottaen ole enää keskeinen sosiaalisen elämämme perusyksikkö. Tästä syystä nykyään usein sekä isoenosta että isosedästä käytetään helposti yleisnimitystä isovanhemman veli tai pelkästään...
En löytänyt virallista tekijää tai julkaistua teosta antamallesi katkelmalle. Ilmeisesti kyseessä on internetissä suru- ja tsemppikorteissa kiertänyt anonyymi runo. Teema ja tyyli muistuttaa hengellisten runoilijoiden Anna-Mari Kaskisen tai Anni Korpelan tuotantoa. Tutustumalla heidän runoihinsa voit löytää jotain samankaltaista.
Hei,Hyvä kysymys. Kieli ei aina ole looginen vaan siinä on eri aikaan muodostuneita rakenteita ja luonnollista varianssia, joka voi johtua vaikka siitä, miten tietty muoto sopii suuhun lausuttavaksi.Genetiivialkuisen yhdyssanan genetiivi voi viitata mm. kohdetta, tavoitetta tai tekijää. Eli pelastamisen kohde on henki.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/yhdyssana-alkuosassa-genetiivi-aidinkieli-rauhanneuvottelu-kuvankaunis/Henkivartijassa taas henki on määrite, minkätyyppinen vartija on kyseessä (vrt. yövartija). Kyseessä ei ole vain henkeä vaan henkilöä (ja tietysti myös tämän henkeä) turvaava vartija. Nykyisin syynä voi olla myös muiden kielten, erityisesti englannin vaikutus, jolloin nimike voi olla enemmän tai vähemmän suora...
"Liisankatu" on Jorma Panulan säveltämästä musikaalista "Ruma Elsa". Laulu alkaa: "Miksi tämän teit?... Liisankatu, tuo lapsuutemme satu...". Laulun ovat sanoittaneet Ensio Rislakki ja Saulo Haarla. Laulun sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 12 ja "Suureen musikaalikirjaan" (F-Kustannus, 2009). Laulun ovat levyttäneet Marjatta Kallio ja Lasse Huurre (eli Lars Frestadius) vuonna 1960. Voit tarkistaa äänilevyjen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fiMarjatta Kallio ja Lasse Huurre: Liisankatu Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=l6mBYb4kG-c
Samannimisiä kappaleita on kaksi. Timo Kososen sävellyksestä, jonka on levyttänyt ensimmäisenä Jamppa Tuominen, ei ole nuottia.Hannelen esittämä "Vain yksi päivä" on Pertsa Reposen suomentama versio Howard Greenfieldin ja Neil Sedakan sävellyksestä "One Day of Your Life". Alkuperäisversiosta on julkaistu nuotti, mutta sitä ei ole saatavilla kirjastoista. Kappaleen sointumerkit löytyvät täältä: ONE DAY OF YOUR LIFE CHORDS by Andy Williams @ Ultimate-Guitar.Com
Timo Forsströmin säveltämästä ja Nina Granrotin sanoittamasta kappaleesta "Kuurasydän" ei valitettavasti ole julkaistu nuottia. Sointumerkit sävellykseen löytyvät esimerkiksi täältä: KUURASYDÄN CHORDS by Saija Tuupanen @ Ultimate-Guitar.Com
Saimme vinkin kommentissa: Runon nimi on "Kansanlaulu" ja kirjoittaja Heikki Asunta (1904–1959). Tämä parodia kansanlaulusta "Älä itke, äitini" on julkaistu alun perin Asunnan kokoelmassa Viheriä oksa (1930) ja myöhemmin mm. antologiassa Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944).
Jukka Rautiaisen säveltämä, sanoittama ja esittämä "Kyllä aikuiset mua naurattaa" sisältyy esimerkiksi cd-levylle "Atsipoppaa : lasten ikioma tuplalevy" (Warner Music Finland, 2006).Jukka Rautiainen: Kyllä aikuiset mua naurattaa Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=WkK0UnWCkqU&list=OLAK5uy_l3jGVn0xaLIiFzPwJCqrGuvhsyZcMCvHw&index=5
"Nyt kristikunta riemuitse ja heitä murhe pois" alkaa Liisa Tenkun sanoitus englantilaiseen joululauluun "God rest you merry, gentlemen". Tämä sanoitus sisältyy nimellä "Vanha joululaulu" Tenkun kokoamaan nuottiin "Seimen äärellä : joulukuvaelmia ja -legendoja" (Fazerin musiikkikauppa, [19-?]).Laulun nuotti löytyy monesta muustakin julkaisusta englanninkielisellä nimellään tai esimerkiksi nimellä "Ah iloitkaatte ystävät" (ks. aiempi vastaus suomenkielisiä sanoituksia koskevaan kysymykseen):https://www.kirjastot.fi/kysy/joululaululle-god-rest-ye-merry?language_content_entity=fi
Vaasan kaupunginkirjastolla on lainattavia kausikortteja tällä hetkellä kahteen eri paikkaan. Vaasan Sportin runkosarjaotteluihin on olemassa kaksi (2 kpl) kausikorttia, jotka ovat voimassa maaliskuuhun 2027 saakka kotiotteluissa. Sama henkilö voi lainata kausikorttia kaksi kertaa kauden aikana. Myös Ritziin on lainattavissa kausikortti, jota voi niin ikään lainata sama henkilö kaksi kertaa kauden aikana. Ritzin kausikortilla voi osallistua viikon laina-aikana niin moneen tapahtumaan, kuin Ritzissä järjestetään.Kesäkausina 2025 ja 2026 Vaasan kaupunginkirjastolla oli myös esimerkiksi Vaasan palloseuran kausikortteja lainattavana. Lisätietoja lainattavista kausikorteista ja muusta aineistosta sekä kirjaston käyttöön...
Hedelmien ja vihannesten pakkaamiseen tarkoitetut ohuet hedelmäpussit sekä kaupoista ostettavat paksummat muovikassit kuuluvat löytämieni lähteiden mukaan ainakin Suomessa eri sääntöjen piiriin. EU:n direktiivit ja Suomen Ympäristöministeriön ja kauppojen lisäämät muovikassien vähentämistoimenpiteet ovat kohdistuneet näihin paksumpiin muovikasseihin.Hedelmäpussit on koettu meillä enemmän hygieniatuotteiksi, koska Suomessa hedelmät ja vihannekset myydään yleensä pakkaamattomina. Muissa maailman maissa kaikenlaisten muovipussien saantia on rajoitettu enemmänkin.Ns. Muovikassisopimuksen alkuvaiheessa lähteideni mukaan oli alkuun tavoitteena, että ohuiden muovikassien kulutukseen puututtaisiin ja sääntelyä lisättäisiin esimerkiksi muuttamalla...
Kysymäsi satu on nimeltään "Satu Vesihiidestä ja Kultasirkasta". Satu löytyy kirjasta "Anni Swanin sadut".Käytettävissäni on 7.p., kustantaja on Wsoy ja vuosi 1968. Tässä painoksessa satu on sivulla 104.
Hailuodon murhaperjantaiksi kutsutaan venäläisten tekemää verilöylyä Hailuodon saarella vuonna 1714.Venäjä hyökkäsi Suomen alueelle vuonna 1713 ja vuoden 1714 aikana Suomi oli kokonaan Venäjän miehityksen alla. Tätä kovaotteista miehitysaikaa kutsutaan isoksi vihaksi.Lukuisien kaupunkien, muun muassa Pietarsaaren ja Kokkolan, sekä rannikkopitäjien asukkaita pakeni isoavihaa Hailuotoon. Syyskuussa 1714 venäläisten kasakkalaiva rantautui Hailuodon saarelle, missä he erimätiedon mukaan tappoivat 800 ihmistä yhden yön aikana.Aihetta on lisäksi käsitelty Yle:n vuonna 2015 tehdyssä Pimeä historia -dokumenttisarjan jaksossa Viimeisellä rannalla.Lähteet:Kustaa H. J. Vilkuna: Viha, perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta (Gummerus 2005)https...
Melinda Metzin kustantajan Simon & Schusterin verkkosivun mukaan hänen perheeseensä kuuluu koira Scully, ja he asuvat Pohjois-Carolinassa, USA:ssa.Melinda Metz | Official Publisher Page | Simon & Schuster UK
Laulun "Inarinjärvi" sävelsi Evert Suonio alun perin Zacharias Topeliuksen sanoihin.Lähteet:Inarin järvi | Kansalliskirjasto | Finna.fiEvert Suonio – WikipediaEvert Suonion sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa
