Yrjö Jyrinkosken ohjelmistoja on julkaistu kirjassa "Runomuistelmat" (Weilin+Göös 1981). Kirja sisältää hänen ohjelmistojaan erityisesti 1950- ja 1960-luvuilta. Selasin sen läpi, mutta yksikään runoista ei muistuttanut kuvailemaasi. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon? Tietoja voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Laulu "Mies lähti matkalle" sisältyy nuotteihin "Me kaukana ja lähellä... : 50 lähetyslaulua" (3. painos; Suomen lähetysseura : Kirjaneliö, 1977) ja "SE-LA : nuottipainos : laulukirja pojille ja tytöille" (Poikien keskus : Tyttöjen keskus, 1982). "Me kaukana ja lähellä..." -nuotissa laulun säveltäjäksi on merkitty Liisa Kivekäs ja sanoittajaksi Leena Kivekäs. "SE-LA"-nuotissa säveltäjää ei mainita ja sanoittajaksi on merkitty Leena Ravantti. Leena Ravantin syntymänimi on Kivekäs. Voit tarkistaa nuottien saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Lähde:Suomen teologit 2010 = Finlands teologer 2010 (Suomen kirkon pappisliitto = Finlands kyrkas prästförbund, 2010, s. 832)
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Löysin useita uutisia, joissa kerrotaan mankelin aiheuttamista onnettomuuksista:Helsingin Sanomat 3.11.1950 no 297: 7-vuotias poika jäi Tampereella mankelin ja seinän väliin puristuksiin, minkä seurauksena hän sai saanut vakavia vammoja ja menetti tajuntansa.Forssan lehti 14.6.1951 no 66: Pienen pojan pää jäi mankelin ja seinän väliin ja oli vähällä murskautua.Kouvolan Sanomat 26.4.1951: Rouva Helmi Toikka puristui kuoliaaksi mankelin väliin Helsingissä.Turun Sanomat 3.5.1959 no 118: 4-vuotias poika pusertui kuoliaaksi mankelin välissä Helsingissä.Löytämäni uutiset osoittavat, että muistelemasi kaltaisia onnettomuuksia on todella tapahtunut. Epäilemättä näitä kertomuksia levitettiin varoittavina esimerkkeinä.Lähde: https://digi....
Karjalan raanu on karjalaisen kansanomaisen tekstiiliperinteen tunnetuimpia tuotteita. Raanu on alun perin ollut käyttötekstiili. Sitä käytettiin vuoteissa peitteinä, makuu- ja istuinalustoina sekä lämmikkeenä. Vasta myöhemmin siitä tuli koristeellinen seinätekstiili.Karjalan raanujen juuret ovat Karjalan kannaksen ja Laatokan Karjalan alueiden kotiteollisuudessa. Tyypillisiä piirteitä ovat vaakasuuntaiset väriraidat, villakuteet, hapsut sekä erilaiset pujotus- ja poimintatekniikoilla tehdyt geometriset kuviot. Erityisen tunnusomaisia ovat niin sanotut vippeläraita-rakenteet sekä hakamaisia ja vinoneliömäisiä kuvioita sisältävät koristelut.Perinteisesti raanut kudottiin käsin kangaspuissa. Loimi oli usein pellavaa tai myöhemmin puuvillaa,...
Kiitos kysymyksestä! Tässä pieni valikoima kirjallisuutta koskien vanhenemista ja luopumista osin lempeästikin kuvattuna. Toivoisimme lukijoita täydennystä listaan koskien nimenomaan kirjoja, joissa ikääntymistä ja luopumista kuvataan nimenomaan lempeällä otteella. Runoja: Kaskinen, Anna-Mari: Vanhuus on kaunista: runoja (2021). Kaskiselta löytyy muitakin vanhenemista ja vanhuutta käsitteleviä runokirjoja. Perkiö, Pia: Ikänäkö, joka sisältää oivaltavia runoja ikääntymisen tuomista tunteista (2025). Vanha löytää itsensä ja maailman: vanheneminen iäkkäiden runoilijoiden kuvaamana (toim. Sirkka-Liisa Kivelä 2023). Romaaneja tai kaunokirjallisia sekasisältöisiä teoksia: Carpelan, Bo: Lehtiä syksyn...
Kultaisennoutajan rotumääritelmässä kerrotaan, että rodulla hyväksytään mikä tahansa kullan- tai kermanvärin vivahde, mutta ei punaista eikä mahonginväristä.Rotumääritelmä: https://www.kennelliitto.fi/wp-content/uploads/2026/08/8kultnou.pdf
-Suomen Volkkaripalstalta. Harrastajien keskustelupalstalta löytyy ketjuja skannatuista suomalaisista Volkswagen-hinnastoista 1952–73 sekä keskustelua Kuplan hinnoista uutena.-Volkkaripalstan hintakeskustelusta. Vuoden 1967 suomalaisen hinnaston mukaan uusi 1200-mallin Kupla maksoi 6 980 markkaa ja 1300-malli 7 980 markkaa.-Vanhat paperiesitteet ja huoltohinnastot. Alkuperäisiä paperisia myyntiesitteitä ja vuoden 1967 huoltokorjaamohinnastoja liikkuu säännöllisesti myynnissä Tori.fi-palvelussa ja Huuto.netissä.
Kyseessä voisi olla Kaari Utrion ja Kaarina Helakisan Suuri prinsessakirja, jossa yhdistyvät prinsessasatut ja tieto-osuudet oikeista historiallisista prinsessoista. Kirjan kuvauksen mukaan satujen rinnalla kerrotaan prinsessojen elämästä, linnoista, koruista, vaatteista ja muista historiallisista yksityiskohdista.
Emme valitettavasti löytäneet mitään viitteitä runosta. Eikä kukaan vastaajistamme muistanut sitä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Esimerkiksi Digi- ja väestötietovirasto kertoo sähköisestä allekirjoituksesta seuraavaa: Se on laaja käsite, jota käytetään erilaisissa merkityksissä.Yksinkertaisimmassa merkityksessään se tarkoittaa kaikkia mahdollisia sähköisessä muodossa olevia nimikirjoituksen vastineita, joista kaikki eivät ole luotettavia tai juridisesti päteviä.Vahvimmillaan sähköinen allekirjoitus on kuitenkin juridisesti sitova, luotettava, vaikeasti väärennettävä ja kiistämätön. Esimerkiksi juuri Digi- ja väestötietoviraston allekirjoitusvarmenteella tehdyt allekirjoitukset ovat tällaisia, kunhan tunnusluku ja varmennekortti pidetään turvassa.Lisää tietoa ja ohjeita sähköisen allekirjoittamisen käyttämisestä löytyy Digi- ja väestötietoviraston sivuilta: DVV...
Kysymykseen Sykkeen kuvauspaikoista on vastattu palstallamme aiemminkin.Lyhyesti sanottuna Syke-draamasarjaa on kuvattu Helsingin Roihupellossa sijaitsevalla studiolla, joka on lavastettu pieneksi sairaalaosastoksi.Kuvia lavasteista löydät täältä. Lähteet:Tehy - Syke-sarjan kulisseissa (17.3.2016)Anna - Tällaista on Syke-sarjan kulisseissa! Katso kuvat lavasteista (26.10.2018)
Tässä joitakin lastenkijakirjavinkkejä.Määräily:Denk, Gabriele: Pomokarhu ja kiltti AatuHierteis, Eva: Onneksi olet ystäväniUnenge, Johan: Bestikset Johanna ja UllaUlkopuolisuus, kiusaaminen:Aittokoski, Metsämarja: Pikkuli oppii kaveritaitojaKirkkopelto, Katri: PikiPöyhönen, Julia: Fanni ja kiusattu kaveriRudebjer, Lars: Dinokerho saa uuden jäsenen
Hei,Kyseessä on kopio Hjalmar Munsterhjelmin teoksesta Pienet laivamiehet (1882). Alkuperäinen löytyy Suomen Kansallisgallerian/Ateneumin kokoelmista. https://kokoelma.kansallisgalleria.fi/fi/object/615463
Helsingin Sanomien Aikakoneen avulla löytyy tieto, että Harry Forsblom arvosteli 24.12.1971 Kai Niemisen runoteoksen Joki vie ajatukseni. Arvostelu on otsikoitu Monen kelin hiihtäjät ja siinä on arvio myös Arja Tiaisen, Risto Rasan ja Leif Färdingin teoksista.
Runokäännös on ilmestynyt kirjassa "Thank you for these illusions - Poems by Finnish women writers" (WSOY 1981). Teoksen on toimittanut ja kääntänyt suomesta englanniksi Anne Fried. Kirjassa julkaistut Rekolan runot ovat kokoelmista "Kohtaamispaikka vuosi" (1977) ja "Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille" (1972).
Museoon voidaan viitata runossa joko fyysisenä paikkana tai vertauskuvallisemmin, mutta varsinkaan fyysisenä paikkana se ei vaikuta olevan kovin yleinen runon aihe.Seuraavia mainintoja kuitenkin löysin, toivottavasti lukijoilta saadaan lisää vihjeitä!Jukka Itkosen lastenruno Museo teoksessa Kaupunkiretki (Kirjapaja 2011)Kaisa Nuoliojan lastenlauluteksti Mummo meni museoon teoksessa Lasten oma lauluvuosi (Lasten Keskus 2016)Aale Tynnin runot Museossa ja Museoiden aarteet teoksessa Kootut runot 1938-1987 (WSOY 2013)Sirkka Turkan runo Museossa on Ihmeiden Kamari teoksessa Runot 1973-2004Siilinjärveläinen erikoisuus on Matti Eskelisen kirjoittama runo Pöljän kotiseutumuseon avajaisiin 1933.
Helle Hellen teos "Hafni kertoo" löytyy Helmetistä ja se on varattavissa, https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2645854?sid=5739563062Se on tosiaan hieman vaikea löytää perushaulla, mutta tarkennettu haku auttaa. Hakukenttään kirjoitetaan kirjailijan nimi "Helle, Helle" ja valikosta kieli suomi, jos haluaa tulokseksi vain suomennokset, https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Mainitsemasi Antti Tuurin kirja on nimeltään Rauta-antura (2012), joka kuvaa Lapin sodan rintamatapahtumien lisäksi jonkin verran myös kotirintaman oloja, sodan tuhoja ja esimerkiksi naisten karuja kohtaloita.Katja Ketun Runeberg-palkinnon voittanut Kätilö (2011) sijoittuu Petsamoon ja ajoittuu jatkosodan sekä Lapin sodan kynnykselle. Tarina itsessään punoutuu suomalaisnaisen ja saksalaisupseerin suhteen ympärille.Hieman tuoreemmista romaaneista voisi mainita Rosa Liksomin teosparin: Väylä (2021) ja Talo: pastoraali (2026).Muita esimerkkejä:Havaste, Paula: Yhden toivon tie (2012)Kariniemi, Ritva: Katkeraa savua (1986)Kervinen, Kaisa: Pikkupiika pakolainen (2014)Rousu, Terttu: Poikasten sota (2004)Sangen kattava listaus kauno- ja...