"Luen jo itse"- tyyppisiä kirjoja
Tammen Kirjava kukko-sarjassa on erinomaisia oman lukemisen harjoitteluun soveltuvia kirjoja. Joitakin esimerkkejä:
Kari Levola: Äksy syysyskä (Kirjava kukko-sarja); Harri Istvan Mäki: Naamiosankarit-sarja (1. osa: Naamio & Viitta);); Karo Hämäläinen: Samuli, presidentinpelastaja tai Samuli ja Iskä - miesten kesken; Hannele Huovi: Atte ja Nysä-Putte tai Atte ja kaamea kerhotäti.
Jos lukeminen vielä kangertelee, hyviä kirjoja löytyy myös esim. Keltanokka-nimisestä sarjasta, jossa vaikeat sanat on tavutettu, esim. Harri István Mäki: Sihis ja kummituslaiva. Samantapainen on myös Werneri-sarja, josta suosittelen Tuulia Ahon kirjaa Aapo ja puhuva pulu.
Muita huomionarvoisia kirjoja ovat kotimaisista esim....
Suomen ensimmäiset autosuunnistuskilpailut järjestettiin jo 20-luvun lopulla, ja st-harrastus (suunnistus- ja tarkkuusajo) pääsi meillä hyvään alkuun jo ennen sotia. Suomen mestaruudesta lajissa alettiin virallisesti kilpailla vuonna 1953. Vuonna 1957 ilmestyi Autourheilun kansallisen kilpailulautakunnan kustantamana ensimmäinen suomenkielisen opaskirja aiheesta, Ensio Kivisen Autosuunnistaminen.
Autosuunnistus ei kuitenkaan ole saanut osakseen kovinkaan paljon julkisuutta ja autourheilulajina se on jäänyt verrattain tuntemattomaksi. Suomen moottoriurheilu -teoksen mukaan syynä tähän on paljolti se, että st-ajot ajetaan yleensä öiseen aikaan ja reitti pidetään salaisena lähtöön saakka, minkä vuoksi yleisö ei voi kilpailua...
Helmet-kirjavarastossa Pasilassa on Nastan vuosikerrat 1962 ja 1963. Ne ovat osa käsikirjastoa eli paikan päällä luettavissa.Hajanumeroita näkyisi löytyvän esimerkiksi myös antikvaari.fi-nettikaupasta. Varastolehtiluettelo.
Lappalaissukujen geenien tutkimusta en löytänyt. Itämerensuomalaisten kansojen DNAn tutkimusta on esitelty teoksessa
Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria / Valter Lang ; suomentanut Hannu Oittinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2020.
Helmet-kirjastoissa on myös muita populaatiogenetiikkaa käsitteleviä tutkimuksia,https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spopulaatiogenetiikka__Orig…. Nekin käsittelevät kansoja, eivät sukujen historiaa. Sukujen geenitutkimuksia voisi löytyä esimerkiksi MyHeritage-tyyppisistä palveluista.
Vanhoja kansatieteellisiä tutkimuksia fyysisen antropologian alalta löytyy. Niistä löytyy artikkeli Saamelaisensyklopediassa, https://saamelaisensyklopedia.fi/wiki/...
Napoleon on kirjoittanut tekstejä, joissa on säilynyt hänen ajatuksiaan. Näitä tekstejä ei näytä olevan suomennettu,
kirjeitä löytyy lukuisina eri laitoksina ranskaksi Kansalliskirjaston kokoelmista, haku tekijällä Napoléon
Yleisistä kirjastoista löytyy esim.
Napoleon I, Ranskan keisari, Lettres inédites de Napoléon Ier à Marie-Louise : écrites de 1810 à 1814 / Paris : Des bibliothèques nationales de France, 1935
poliittista ajattelua seuraavana
Napoleon I, Ranskan keisari, Pensées politiques et sociales / Paris : Flammarion, 1969
Ruotsinnoksia Napoleonin teoksista on saatavilla, mm. hänen kirjeistään Josefinelle (ja tyttärelleen) sekä Marie Louiselle sekä myös muistelmia.
Napoleon I, kejsare av Frankrike, Bref från Napoleon till Josefina...
Tässä muutamia kollegoiden suosittelemia koti-ikävärunoja ja -runoilijoita:
- Monet Eila Kivikk'ahon runot, mm. Nocturno, joka alkaa Läpäjävä vedenkalvo...vipajava kuva kuun
- Heli Laaksosen runot, vaikkapa Pulu uis ja Kiittämättömi
- Saima Harmaja, mm. näissä runoissa: "Unessa jälleen/ tuska katoaa./ Unessa pääsen/ ma kotiin takaisin./ Sireenit kukkii,/ on suvi lämpimin." ja "Suo minun lentää kotiin ainoaan./ Ei ole suloisempaa päällä maan"
- Zacharias (Sakari) Topeliuksen Laps' Suomen ällös vaihda pois
Koti-ikävästä ovat runoilleet varmasti monet muutkin. Muistaisitteko lukijamme lisää sopivia runoja?
Kirjastojen itsepalvelusta löytyy artikkeleita ja käytyä keskustelua esimerkiksi Kirjasto-lehdestä. Aleksi-artikkelihaulla, asiasanat: "kirjastot ja itsepalvelu" hakutuloksena on kaksi artikkelia:
Myllylä, Riitta
Nimeke Pelaako palvelu? : arjen pulmia ja ilonaiheita
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1999 ; (92) ; 6 ; 10-11
Heikkilä, Inkeri
Nimeke Asiakkaiden vai koneiden kirjasto?
Aikakauslehti: Kirjastolehti
ISSN 0023-1843
Vu/vsk/nro/s 1997 ; (90) ; 6 ; 194-195
Lehdet löytyvät esimerkiksi Helsingin pääkirjastosta, Pasilasta ja niistä voi ottaa kopioita.
Itsepalvelua käytetään paljon Espoon Kirjasto Omenassa, johon kannattaa käydä tutustumassa, sekä tehdä kysely heidän kokemuksistaan, yhteystiedot linkistä http://...
Tutkija Helena Telkänrannan kirjassa Millaista on olla eläin? (2015) kerrotaan, että suurin osa leikkivistä eläimistä on nisäkkäitä, ja että myös monet linnut leikkivät.
Mutta tiede tuntee myös tapauksia, joissa leikin määritelmän täyttävät muutkin eläimet kuin nisäkkäät ja linnut. Tällaisia ovat matelijoista mm. maailman suurin lisko komodonvaraani sekä toinen jättiläiseläin niilinpehmeäkilpikonna. Kaloista on vähän havaintoja: Bernin eläintarhan leikkivät tapiirikalat ovat tunnetuin tapaus. Pohjoisamerikkalaisten nokkakalojen on luonnossa nähty loikkivan mm. paperinpalojen ja höyhenten yli. Sammakkoeläimistä tiede ei Telkänrannan mukaan tunne yhtään varmaa tapausta.
Lähteet:
Telkänranta, Helena: Millaista on olla eläin? (...
Kauniaisissa oli Sesto vuosina 1964-2005.
Stockmannin tytäryhtiö Sesto tuli Kauniaisiin, kun se keväällä 1964 osti kuusi C. A. Gustavsonin myymälää. Kauppaan sisältyi viisi Helsingissä sijainnutta liikettä ja Kauniaisten myymälä. Nämä siirtyivät Seston haltuun 1. kesäkuuta. Ensimmäinen Sesto oli avattu Espoossa 1962.
Marraskuussa 1999 Stockmann myi päivittäistavarakauppaa harjoittavan Seston liiketoiminnan Wihuri Oy:n omistamalle Ruokamarkkinat Oy:lle. Toukokuussa 2005 Tradeka-yhtymän vähittäiskauppayhtiö Tradeka Oy ja Wihuri-konsernin Ruokamarkkinat päättivät yhdistää vähittäiskauppatoimintansa uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli Tradeka.
Tradeka päätti liiketoiminnassaan keskittyä kolmeen myymäläbrändiin: Siwa,...
Helsingin kaupunginkirjaston Kotikirjaston kuljetukset on keskeytetty koronavirusepidemian takia.
Mikäli teillä on kysyttävää Kotikirjasto-asioista, henkilökunta neuvoo tarvittaessa puhelimitse arkisin kello 12–15. Puhelinnumero on (09) 3108 5214. Muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan ja lähettää sähköpostia osoitteeseen kotikirjasto@hel.fi
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu/Helsingin_kaupunginkirjaston_Kotikirjast(1371)
Hei,
Kiitos palautteestasi. Ikävää kuulla kirjan kulman aiheuttamasta vahingosta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston muovituksessa on käytäntö, että muovituksen jälkeen kirjan kulmia "kopautetaan" esimerkiksi viivoittimella tavoitteena välttää terävät kulmat. Kurssikirjoihin meillä laitetaan yleensä ns. kovamuovi.
Aikuisten aineistosta iso osa tulee meille valmiiksi muovitettuna. Jatkossa otamme tavaksi "kopauttaa" myös näiden kirjojen kulmat ennenkuin ne lähtevät lainaukseen.
Toivomme Sinulle lukemisen iloa jatkossakin!
Kari Tapion esittämään kappaleeseen "Yön tuuli vain" löytyy nuotti vuonna 2001 julkaistusta kokoelmasta Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat.
Petri Laaksosen Kyynelsilmin-kappaleen nuotti löytyy vuonna 1999 julkaistusta Salaa-nuottikirjasta.
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastossa on kirjakierrätyspiste, johon voit jättää kirjoja. Yleensä kirjastojen henkilökunta seuraa, onko kierrätyspisteeseen tullut jotain sellaista, mikä voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin. Voit toki myös keskustella vaikka lähikirjastosi henkilökunnan kanssa, haluavatko he ensin käydä läpi lahjoittamasi kirjat ja ottaa niistä jotain kirjaston kokoelmiin.
Helmet-palvelusivustolla pudotusvalikossa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
Lahjoitettuja DVD-levyjä ei voida ottaa kirjastojen kokoelmiin, sillä tekijänoikeudellisista syistä niitä ei voida laittaa lainattaviksi. Kierrätyshyllyyn DVD:t voi toki tuoda. CD-levyjen kohdalla tätä rajoitusta ei ole. Voit mainita niistä...
Tässä muutama tutkimus aiheesta. Näyttää siltä, että hydroviljeltyjen ja mullassa kasvatettujen kasvisten ravintoarvot ovat varsin samanlaisia.
https://www.scirp.org/html/8-2701607_57359.htm
http://www.agriculturejournal.org/volume7number2/effects-of-soil-and-soil-less-culture-on-morphology-physiology-and-biochemical-studies-of-vegetable-plants/
https://www.researchgate.net/publication/272786163_Influence_of_Soilless_Culture_Substrate_on_Improvement_of_Yield_and_Produce_Quality_of_Horticultural_Crops
https://well.blogs.nytimes.com/2016/12/23/are-hydroponic-vegetables-as-nutritious-as-those-grown-in-soil/#:~:text=Traditionally%2C%20plants%20obtain%20nutrients%20from,is%20misted%20onto%20the%20roots.)
Jonkun arvion mukaan vain prosentti Suomen metsäalasta on koskematonta metsää. Niistä suuri osa suojelualueilla. Suojelualueista suurin osa on valtion mailla. Metsähallituksen hallinnoimiin kansallispuistoihin on rakennettu polkuja, siltoja yms. Liikuntavammaisten liikkuminen on otettu huomioon. Retkipaikkaa suunnittelevan kannattaa käydä läpi Kansallispuistoja esittelevä sivu https://www.luontoon.fi/kansallispuistot . Kohde-esittelyissä on kuvaukset alueen luonnosta ja historiasta sekä palveluista. Reitti- ja palvelukuvaukset kannattaa lukea huolella. Joidenkin kohteiden alueella pääsee liikkumaan pyörätuolilla.
Aarnimetsien suojelemiseksi perustettu yksityinen Luonnonperintösäätiö on hankkinut...
Hei,Kyseessä taitaa olla Mel Ellisisn Valkoisen suden pako (Nuorten toivekirjasto; WSOY, 1976)Russ on kahdeksanvuotias, kun taloon tuodaan Harmaa, kuolleen emon viereltä siepattu sudenpentu. Tästä alkaa pojan ja suden ystävyys. - Jännittävä tarina pojan ja valkoisen suden vaelluksesta kohti pohjoisia metsiä ja vapautta kertoo toveruudesta ja uskollisuudesta.(Lastenkirjainstituutti)
Yleisradion muistokirjoituksen sanoja hyödyntääkseni, Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: hän oli sujuvan ajamisen ja yhteispelin puolestapuhuja, ja painoi turvavöiden käytön tärkeyttä kansan tajuntaan. Nimeämällä kappaleensa Esko Riihelän painajaiseksi Kela on ehkä halunnut korostaa liekit kannoillaan pakoon autoilevan Villen ajotavan holtittomuutta ja liikenneturvallisuutta vaarantavaa käyttäytymistä – ja kenties jopa vihjata, ettei Ville ehkä käyttänyt turvavöitäkään. Kyllä tällainen Ville varmaan jonkinmoinen painajainen Riihelälle olisi ollut.
Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: "Hänestä tuli liikenteen ääni kansalaisille" | Yle
Kyseessä on Jára Benešin ja Karel Hašlerin kappale Gramofooni ja muita ihmeitä (Ich hab' zu Haus ein Grammophon). Kansallisdiskografiassa sanoittajiksi mainitaan M. A. Numminen ja Palle.
Laulun voi kuulla M. A. Nummisen esittämänä esimerkiksi CD-levyiltä Klassikot: ne parhaat (1990), Love Records : kaikki singlet. 1 (2016), Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
