Hei,
Suomalaisen paikannimikirjan (2007, 323) mukaan on todennäköistä, että kunnan nimen takana on sekä joennimi että entiset kylännimet. Vuonna 1546 on mainintana kylä Patioki, vuonna 1554 kylä nimeltä Patteioki ja vuonna 1649 joennimenä Pata Jocki. Kirjan mukaan on mahdollista, että joennimeen sisältyy sana patti. Tämä sana on alueen murteissa tarkoittanut sanaa 'lammikko'. Tähän viittaa myös Alpo Räisänen artikkelissaan 'Silmäkkeiden nimet ja nimitykset suomen kielessä'. Patti-nimien levikkialue on Räisäsen mukaan ollut Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ja niiden lähialueet. Hänen mukaansa joen ja entisen kunnan nimi Pattijoki kuuluvat todennäköisesti näihin Patti-alkuisiin silmäkkeitä/lammikoita tarkoittaviin nimiin. Raahen alueella on myös...
Helsingin Maunula-talossa on bänditila, jota voi varata myös yksinlaulun harjoittelua varten. Tila varataan Varaamo-palvelun kautta: varaamo.hel.fi Tässä kuvaus tilasta:
https://varaamo.hel.fi/resources/avoimbmmbj4q?date=2020-09-29
Espoon kirjastoista Sellon ja Ison Omenan kirjastoissa on myös lauluharjoitteluun soveltuvat tilat. Ne voi varata Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.espoo.fi/
Tiloja nimitetään soittohuoneiksi, mutta ne soveltuvat myös lauluharjoitteluun. Lisää tietoa alla olevista linkeistä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palve…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto/…
Nuotit ja sanat (5 säkeistöä) löytyy Kisakenttä 1921 kausijulkaisusta s. 146-148. Laulun nimi on Joulutontut ja sen on sanoittanut Aarni Kouta ja säveltänyt Väinö Pesola. Lauluun kuuluu myös leikkiohjeet.
Leikin on järjestänyt Esteri Pesola.
Tätä kysymystä käsitellään Kuvaston verkkosivuilla, johon on muutenkin koottu tietoa visuaalisen alan tekijänoikeuksista. Kuvaston sivuilla todetaan, että "jos alkuperäinen teos tulee muunnelluksi niin, että uusi teos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen ylittääkseen teoskynnyksen, ei taiteilija tarvitse alkuperäisen teoksen tekijän lupaa teokseensa". Mikäli tämä teoskynnys taas ei ylity, tarvitsee taiteilija käyttöön luvan alkuperäisen teoksen tekijältä. Teoksen iästä riippuen saattaa sen tekijänoikeuden suoja-aika tosin olla umpeutunut, jolloin teosta saa käyttä vapaasti ilman erillistä lupaa.
Lähde:
http://kuvasto.fi/2019/02/teoksen-sisallyttaminen-taideteokseen/
Kuvaoikeuksien ABC (tietoa mm. suoja-ajasta)
http://...
Valitettavasti en löytänyt tästä tarkkaa tietoa. Tullin sivuilta löytyy tietoa muokkaamattoman kullan ja kullan puolivalmisteiden tuonnista vuosina 2011 - 2017:
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Jalometallien+ulkomaankauppa/e38aaebf-857e-4937-bcec-013b0eb1e454/Jalometallien+ulkomaankauppa.pdf?version=1.0
"Nokkos" ei ole itsenäinen sanansa vaan kyseessä on yhdyssanoissa käytettävä ns. yhdysosamuoto. Nen-loppuisten sanojen yhdysosamuoto muodostuu niiden s-loppuisesta konsonanttivartalosta. Muita esimerkkejä tästä muodosta ovat esimerkiksi perhoshaavi ja saapumisaika.
Lähteet: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=416
Kuulostaa kovasti Lönnrotin teokselta Vaeltaja : muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta 1828.Hämessä esimerkiksi neuvotellaan soutumatkan hinnasta näin: "Puolentoista tunnin soutumatkan jälkeen olin Paimelan rannassa. Kysyin soutajapojalta, mitä hän tahtoi vaivastaan. Hän virkkoi: 'antakaa iteh kunniastasi mitä arvaatte', mutta koska nämä kunnianmukaiset maksut eivät aina ole parhaita, vaadin häntä itseään määräämään. Silloin hän sanoi olevan tavallista, että maksettiin kaksinkertaiset kyytirahat järvien yli kuljettaessa, ja minun täytyi siis antaa hänelle 44 killinkiä, sillä minulla ei sattunut olemaan pienempiä pankkiseteleitä. Tällaiset vesimatkat, ajattelin muuten, pian tyhjentäisivät kukkaroni, minkä vuoksi päätin...
Pyysin kirjavinkkejä myös kollegoilta ja syntyi alla oleva listaus kirjoja, joissa on toivomiasi elementtejä eli taidokasta kieltä, oivaltavuutta, luontokuvausta ja elämänviisautta. Listalla on myös ehdotuksia dekkarisarjasta, fantasiakirjallisuudesta, bestsellereistä, keltaisesta kirjastosta ja taiteilijaelämäkerroista. Toivottavasti niistä löytyy joitain myös sinuun vaikutuksen tekeviä kirjoja. Kristin Hannah: Alaskan taivaan allaTara Westover: Opintiellä Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu, Täällä oli susia tai Kesyttämätön pimeäLisa Ridzén: Kurjet lentävät eteläänDurian Sukegawa: Tokuen reseptiYoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitajaSanaka Hiiragi: Unohdettujen muistojen valokuvaamoMinna Rytisalo: LempiPäivi Alasalmen...
Hei!Aivan sataprosenttisesti oikeata vastausta tähän kysymykseen en taida kyetä antamaan. Mutta tutkailun perusteella näyttää siltä, että vuosina 2017-2018 Kurt Alakulppi toimi ainoastaan opettajana Juilliard Schoolissa New Yorkissa jota pidetään yhtenä maailman parhaista oppilaitoksista musiikin ja näyttelijäntyön saralla. Alakulppi on pitänyt vuodesta 2002 alkaen yksityistä äänenkäyttö-/laulustudiota New Yorkissa. Vuonna 2017 hän liittyi Juilliard's Evening Divisioniin opettamaan äänenkäyttöä/laulua. Vuonna 2018 hänet palkattiin opettamaan NYU's Classical Vocal Intensiveen, hän toimi ammatinharjoittajana Juilliard Unveiled-tapahtumassa ja hänet esiteltiin National Association of Teacher's of Singing-konferenssissa. Koronan vuoksi...
Aale Tynnin runokokoelmista ei löytynyt mainintaa angeluskelloista. Voisiko runo olla Helvi Juvosen? Hänellä on runo nimeltä Angelus domini, joka alkaa näin:
”Koko päivän poimineet pelloiltaan
he olivat tähkäpäitä.
Vasta angeluskelloja kuullessaan
he näyttivät lyhteitä näitä.
Runo on Helvi Juvosen runokokoelmasta Pohjajäätä vuodelta 1952. Runo löytyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Mummon Kammarin sivuilta:
http://www.aamulehti.fi/mummonkammari/lehdet/20030131/aj1.shtml
HUS:n eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sivuston Raskaus ja kosmetiikka artikkelissa sanotaan mm. näin "Kosmetiikkaa voi käyttää kohtuudella raskauden ja imetyksen aikana. Kaikkien kemiallisten aineiden ja yhdisteiden turvallisuudesta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa. Raskauden aikana ihon pintaverenkierto voi lisääntyä ja iholta voi imeytyä aineita verenkiertoon. Laajoja ihoalueita käsiteltäessä merkittävääkin imeytymistä voi tapahtua, siksi turhaa käyttöä tulisi välttää." Erikseen annetaan ohjeita aurinkovoiteista, itseruskettavista ihovoiteista ja rakennekynsistä. Artikkeli löytyy alta:
https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/teratologinen-tietopalvelu/kosmetiikka/Sivut/default.aspx ...
Kuvitteellisten eli fiktiivisten henkilöiden, tapahtumien ja maailmojen luominen kielen avulla on yksi kaunokirjallisuuden ominaispiirteistä. Vaikka kirjailijat käyttävät teoksissaan todellisuuteen kuuluvia aineksia, fiktiolle ei voida asettaa samanlaisia totuudenmukaisuuden vaatimuksia kuin tietokirjallisuudelle. Olemassa olevat paikat ja todelliset henkilöt romaaneissa voivat poiketa siitä millaisia ne ovat todellisuudessa, ilman, että sitä erikseen mainitaan. Romaanit ja muut kaunokirjalliset teokset ovat epäluotettavia, mutta fiktiivisyyden perustana olevan monimutkaisen sopimuksen mukaisesti suhtaudumme fiktiiviseen esitykseen ikään kuin se olisi totta, vaikka emme tiedä, onko se totta vai ei.
Kaunokirjallisessa...
Suomalaisen eurokolikon kuvapuolella lentävät joutsenet entisen Lavian kunnan järvimaisemissa. Kuva-aiheen on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Mäkinen.
Lisää tietoa eurojen kuva-aiheista löytyy Euroopan keskuspankin internetsivuilta Kansallinen puoli (europa.eu).
Suomen eurojen kuvista löytyy lisätietoa kirjasta Talvio, Tuukka: Suomen rahat (2003), s. 190.
Seuraavissa kirjoissa on tietoa kransseista, hautakoristeista jne.
Bergenström, Anna: Talvitunnelmia
Göthlin, Solveig: Sido seppeleet ja kukkaköynnökset
Innilä, Merja: Emmyn ikikukkia
Weimar, Martin: Tee itse kauneimmat kukkakranssit
Finlex ja Suomen laki ovat kahden eri sisällöntuottajan samasta lähdemateriaalista toimittamaa aineistoa.
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy.
Painettua Suomen laki -teosperhettä ja sen perustana olevaa tietokantaa toimitetaan, ylläpidetään ja kehitetään Alma Talentin Suomen laki -toimituksessa. Alma Talentin Suomen laki -palvelu on maksullinen.
https://www.almatalent.fi/kirjat-ja-sisaltopalvelut/suomen-laki
Baumin kirjassa Dorothy äimistelee pyörremyrskyn jälkeistä olinpaikkaansa sanaakaan sanomatta. Kysymyksen sitaatin on Dorothyn suuhun tuonut vasta Noel Langleyn, Florence Ryersonin ja Edgar Allan Woolfin käsikirjoittama ja Victor Flemingin ohjaama elokuva Ihmemaa Oz (The wizard of Oz, 1939). Vuonna 2009 julkaistun DVD-version suomenkielisellä tekstitysraidalla repliikki on käännetty näin: "Toto, minusta tuntuu, ettemme ole enää Kansasissa. Olemme varmaan sateenkaaren tuolla puolen!"
Joensuun yliopiston vuosikertomuksessa 1984-1985 kerrotaan, että Joensuun yliopiston kasvitieteellinen puutarha valmistui 1985 ja luovutettiin yliopistolle 27.6.1985. Välittömästi tämän jälkeen puutarhassa alkoi kasvien istuttaminen.
Eli tänä vuonna tulee 25 vuotta valmistumisesta.
