Tykätyimmät vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Missä kaupungissa busseissa on "kiitti" - napit? Olen kuullut näistä ja nyt näin kuvan. 271 Peukutusnapit toi kymmenisen vuotta sitten suomalaiseen joukkoliikenteeseen Veolia Transport, jolla oli pääkaupunkiseudun linjoillaan 150–200 tällaisin painikkein varustettua bussia. Veolian ranskalainen emoyhtiö oli jo vuonna 2011 fuusioitunut toisen ranskalaisen joukkoliikennekonsernin Transdevin kanssa, ja yhdistynyt yhtiö sai nimekseen Transdev. Suomen Veoliasta tuli Transdev Finland vuonna 2015. Transdev Finland on sittemmin lopettanut toimintansa, ja on mahdollista, että samalla on päättynyt myös peukutusnappien tarina. Tutkimistani lähteistä ei selvinnyt, mihin yhtiön bussikalusto päätyi. Bussimatkustajat kiittävät peukuilla - Mesta | HS.fi Ulkomaalaiset ihmettelevät Suomen busseissa olevia peukutusnappeja: "Ovatko suomalaiset...
Rabelais-suomennoksia (Suuren Gargantuan hirmuinen elämä ja Pantagruel-juttu mm.) olen löytänyt varsin myöhäisiltä vuosilta. Eikö todellakaan ole ollut mitään… 1243 Fennica-tietokannan mukaan ensimmäinen Francois Rabelaisin suomennettu teos (Suuren Gargantuan hirmuinen elämä) on vuodelta 1947. Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Fennicaa voit käyttää itsekin tästä osoitteesta: http://finna.fi
Jostain kirjasta löysin vuosi sitten luettelon Helsingin rintamamiesKERROStaloista. Nyt en löydä sitä tietoa enää, en netistä enkä hakuteoksista. Luettelossa… 978 Olavi Haimin kirjassa Rintamamiehet rakentajina Helsingissä (2010) on luku nimeltä Kerrostalojen rakentaminen Helsingissä (s. 156-158). Siinä on lueteltu vuosina 1950-1958 rakennetut rintamamieskerrostalot: rakentamisvuodet, osoitteet ja asuntojen lukumäärät. Kirjan sivuilla 153-199 käsitellään aihetta muutenkin. Kirja on lainattavissa useista Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Omakustannekirjat, onko missään luetteloa näistä esim. kaunokirjallisuus/romaanit? Ei ihan nykyaikaan sijoittuvia vaan vanhempaa aikaa. 305 Vanhemmista omakustannekirjoista ei ole olemassa erillisiä luetteloita, ja omakustannekirjojen kuvailutiedoissa mainitaan vain harvoin, että teos on omakustanne. Mikäli näin on kuitenkin tehty, teokset löytää verkkokirjastosta asteriskilla katkaistulla hakusanalla omakustan*. Tällöin tuloksissa näkyvät sekä kirjat, joissa käytetään asiasanaa omakustanteet, että kirjat, joiden kuvailukenttään on lisätty sana omakustanne. Vain murto-osa teoksista sisältää tällaisen kuvailun. Kattavamman tuloksen saa, kun käyttää Vaski-verkkokirjaston tarkennettua hakua, valitsee pudotusvalikosta Julkaisija-vaihtoehdon Kaikki osumat -vaihtoehdon sijaan ja etsii kirjoja eri palvelukustantamojen nimellä. Esimerkiksi Books on Demand -palvelukustantamon...
Minä päivänä HUS-toiminta loppui Marian sairaalassa? Eli vuosi lienee 2014, mutta entäpä päivämäärä tai edes kuukausi? 599 HUS-toiminta loppui Marian sairaalassa keskiviikkona 26.11.2014 klo 8.00. Tällöin Marian sairaalaa väistötilana käyttänyt Malmin sairaala lopetti päivystyksen. Malmin sairaala aloitti toimintansa uusissa remontoiduissa tiloissaan torstaina 27.11.2014 klo 8.00. https://www.lahitieto.fi/2014/11/05/sairaalan-ovet-aukeavat/
Onko tietoa musta-harmaasta "jussipaidasta"? onko sillä omaa nimeä, mikä sen historia on? 3028 Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Väitöskirjan toinen pääkohde on juuri jussipaita. Jussipaitoja tehtiin tummanpunaharmaana. Myöhemmin valmistettuja paitoja, joiden värit olivat sininen ja harmaa kutsuttiin anttipaidaksi. Sini-harmaan version nimitys anttipaita juontaa juurensa siihen, että ensimmäisenä näitä paitoja valmistanut kutomo sijaitsi Isontalon Antin mailla. Alahärmäläinen Kleemolan kutomo oli alkanut valmistaa näitä siniharmaita paitoja 1950-luvun alussa, koska puna-harmaa väritys ei miellyttänyt kaikkia ja körttiläisille tummempi paita kävi paremmin kaupaksi. Jussipaidasta on valmistettu myös mustan ja harmaan yhdistelmää, jolle ei kuitenkaan...
Missä laulussa Lasse Mårtenson laulaa: " Heipä hei nyt lähden luo Marian" ? 1393 Laulun nimi on "Tyttöni Maria", alkuperäiseltä nimeltään "My girl Maria". Laulun ovat säveltäneet James Luck ja John Szego ja sen on sanoittanut Lasse Mårtenson salanimellä L. Vaajakorpi. Suomen kansallisdiskografian Violan (finna.fi) mukaan Lasse Mårtenson esittää sen Aarno Ranisen orkesterin säestämänä singlellä, jonka ensimmäisenä kappaleena on Limon limonero. Äänitys on vuodelta 1969 (Discophon RCA Victor FAS014).
Haluaisin perinteisen vanhanajan kirjoituskoneen ihan oikeaan käyttöön. Onko vielä olemassa malleja, joihin saa ostettua värinauhoja ja jos on, mistä… 1127 Käytettyjä kirjoituskoneita myydään verkossa. Esimerkiksi sivustolla Tori.fi on myynnissä Brother-merkkisiä kirjoituskoneita, joihin näyttäisi olevan saatavilla värinauhoja ainakin Amazonista. Lähempänäkin erilaisia värinauhoja myyvät esimerkiksi Lasku-Laite Oy ja Systeema. Kannattaa muistaa, että käytettyjen koneiden kunto voi vaihdella paljon ja korjaaminen voi olla vaikeaa. Uusia konemallejakin valmistetaan, mutta ei ilmeisesti yhtään skandinaavisella näppäimistöllä.
Olen kuullut väitettävän, että Matti Vanhanen olisi toiminut Oulussa sijaitsevan Nuottasaaren koulun rehtorina. Pitääkö tämä paikkansa? 254 Matti Vanhasen CV:ssä, joka löytyy Eduskunnan sivulta, ei tällaisesta ole mainintaa.  
Mikä on verbin "toeta" potentiaali, jos "tokenee" on yksikön kolmas persoona? 384 Toeta-verbin aktiivin potentiaalin preesensin yksikön kolmannessa persoonassa on toennee.Kielitoimiston sanakirjasta voi helposti tarkistaa sanojen taivutuksen.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/toeta?searchMode=allhttps://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Ollessani lapsi noin 15 vuotta sitten, ukkini kertoi minulle tarinaa karhusta ja tiaisesta. En muista tarkalleen miten tarina meni, mutta karhu kiusasi tiaista… 1167 Kansansadussa Tiainen karhun korvassa, joka tunnetaan myös nimellä Tiainen ja karhu, karhu tulee tiaisen pesälle, joka suuttuneena lentää karhun korvaan pörisemään ja nokkimaan. Toisessa kansansadussa Karhun kalanpyynti karhu pyydystää kaloja silloisella pitkällä hännällään avannosta. Häntä jäätyy avantoon ja katkeaa, kun karhu sitä riuhtoo, ja tästä syystä karhusta tulee töpöhäntäinen. Olisiko mahdollista, että olisit yhdistänyt nämä kaksi satua yhdeksi? Tiasen ja karhun löydät esim. kirjasta Suomen kansan satuja Vala, Katri ; Tapiovaara, Tapio 2012 Karhun kalanpyynnin kirjasta Maailman parhaita satuja 1974 ja Merkillinen lipas Asbjörnsen, Peter; Moe, Jørgen; Teigen, Per; Kunnas, Kirsi 1990
Haluaisin löytää arkkitehtonisesti kiinnostavia kirjastoja Suomesta, mielellään joitain vähemmän tunnettuja. Onko muitakin kuin Helsingin Oodi,… 340 Vinkkejä arkkitehtoniseen kirjastomatkailuun kotimaassa voi koettaa etsiskellä esimerkiksi seuraavista lähteistä: Alvar Aalto, Alvar Aalto libraries Hanna Aaltonen, Kirjavarastosta olohuoneeksi : yleisten kirjastojen tilojen historiaa. - Teoksessa Suomen yleisten kirjastojen historia Hanna Aaltonen, Suomalaista kirjastoarkkitehtuuria Olli Pekka Jokela & Markku Erholtz, Terveystieteiden keskuskirjasto : Meilahti, Helsinki. - Arkkitehti 1998 : 6, s. 56-57 Lahdelma & Mahlamäki Architects : Works Ilmari Lahdelma & Jussi Tiainen, Kanaalinvarren kirjatemppeli : Rauman pääkirjasto. - Arkkitehti 2004 : 6, s. 36-43 Mikko Lahtinen, Kirjastojen maa Libraries in Finland & Sweden = Hakuya no kuni no toshokan Juhani Maunula...
Luin hiljattain vanhan Helsigin Sanomain uutisen Helsingin vanhimmasta kivirakennuksesta, niin sanotusta Apteekkitalosta Suomenlinnassa. Mikä on Tukholman,… 294 Jos kivirakennuksilla tarkoitetaan tässä asuinrakennuksia eikä esimerkiksi kirkkoja, niin muun muassa näitä rakennuksia pidetään vanhimpina kivitaloina: Pariisin luultavasti vanhin kivitalo on Nicolas Flamelin rakennuttama talo, joka valmistui vuonna 1407. https://www.pop.culture.gouv.fr/notice/merimee/PA00086213 https://en.wikipedia.org/wiki/House_of_Nicolas_Flamel Tukholman Gamla Stanissa, osoitteessa Stora Gråmundgränd 5 sijaitsee Wibomska Huset 1400-luvulta. Talon tiedoissa ei korostettu rakennusmateriaalia, mutta kuvissa talo näyttää kivirakennukselta. http://www.stockholmgamlastan.se/byggnader/index.php Islannin vanhin kivitalo on Viðeyjarstofa, joka on rakennettu vuosina 1752-1755. Talo sijaitsee ...
Kukahan oli sellainen vanha suomalainen (kielentutkija?), jolla oli aivan omaperäisiä selityksiä suomen kielen sanoille/ etymologiaa tutkinut? 121 Kyseessä voisi olla Sigurd Wettenhovi-Aspa, jonka kehittämien teorioiden mukaan suomen kieli oli ihmiskunnan alkukieli. Hän löysi paljon yhteyksiä muinaisen Egyptin ja suomen välillä ja oli sitä mieltä, että esimerkiksi pyramidi, muumio ja monet muut sanat perustuivat suomeen. Lisätietoa mm. Ylen Elävässä Arkistossa (https://yle.fi/aihe/a/20-110676). Yle Areenasta on kuunneltavissa Perttu Häkkinen -sarjan jakso, joka käsittelee Wettenhovi-Aspaa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-4108560.Wettenhovi-Aspa Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigurd_Wettenhovi-Aspa  
Missä aapisessa mahtaa olla aakkosriimit, joista yksi on "Yrjö lohikäärmeen lyö, nyt se prinsessaa ei syö". aapinen on ollut käytössä vuonna 1955. 1219 Etsimänne lorut löytyvät Aale Tynnin toimittamasta Satuaapisesta, jonka ensimmäinen painos on ilmestynyt 1955: TEOS Satuaapinen / toim. Aale Tynni ; kuv. Maija Karma PAINOS 8. p. - 9. p. 1988. - 10. p. 1989. - 11. p. 1992. - 15. p. 1996 JULKTIEDOT Porvoo : WSOY, 1985 ULKOASU 61, [5] s. : kuv. ; 21 cm STAND NRO 951-0-04159-9 (sid.)
Meillä tykätään kovasti Enni Mustosen tuotannosta. Huomasimme, että häneltä on nyt ilmestynyt useampikin kirja, joita emme ole lukeneet, tai oikeastaan… 1049 Enni Mustosen kirjoittamista kirjoista on julkaistu äänikirjoina: Mustonen, Enni.,"Parittomat /","cop. 2009.",84.2 Mustonen, Enni.,"Sidotut /","cop. 2008.",84.2 Mustonen, Enni.,"Lipunkantajat /","cop. 2007.",84.2 Mustonen, Enni.,"Nimettömät /",[2006],84.2 Mustonen, Enni.,"Mustasukkaiset /",[2006],84.2 Mustonen, Enni.,"Yllätysperintö /","cop. 2004.",84.2 Mustonen, Enni.,"Unikkoja ikkunassa /",2003.,84.2 Mustonen, Enni.,"Metsäkukkia asvaltilla /","cop. 2001.",84.2 Mustonen, Enni.,"Kielon jäähyväiset /",2000.,84.2 Mustonen, Enni.,"Ruiskukkaseppele /",2000.,84.2 Mustonen, Enni.,"Verenpisara ikkunalla :",1999.,84.2 Mustonen, Enni.,"Yhdeksäs aalto /","cop. 1996.",84.2 Mustonen, Enni.,"Brysselinkaalia /",1995.,84.2 Mustonen, Enni.,"Seitsemäs...
Moikka taas. Muistatko, missä suomalaisessa elokuvassa nainen hukuttautuu järveen. 232 Hannu Lemisen vuonna 1954 ohjaama elokuva "Morsiusseppele" päättyy päähenkilön Allin hukuttaumiseen järveen.
Kysymykseni liittyy Talvisotaan. Minun pitäisi saada selville, että jos sotilas oli palaamassa lomilta Lapualta rintamalle Laatokan Karjalaan (mottialueelle… 276 Marko Palokangas kirjoittaa Kylkirauta-lehdessä 2/2018 Perinnetietoutta -palstalla talvisodan aikana lomia myönnetyn tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Rautatieliikenteestä ja -kuljetuksista sota-aikana yleisellä tasolla on kirjoitettu enemmän. Alla listattuna muutamia ehkä keskeisiä lähteitä. Esimerkiksi Pasi Tuunaisen artikkelissa kerrotaan myös lomakuljetusten haasteista Kouvolan-Viipurin rataosalla talvisodan aikana. Suomen Sotahistoriallinen Seura on digitoinut arvokasta muistitietoa sisältävän Kansa Taisteli -lehden sekä sen julkaisemattomien kirjoitusten arkiston. Näistä julkaisemattomista teksteistä löytyi kertomus lomamatkasta Laatokan rintamalta helmikuussa 1940: Kirjoitus_0123.pdf (sshs.fi) ....
Mistä mahtaa olla peräisin sitaatti: "Minä olen itse, ikuinen kuolematon itse"? Kuulin sen juuri tv:ssä ja se kuulosti niin tutulta, että olen taatusti kuullut… 1526 Raamatusta tämä lause ei ole, sitä muistuttava lause voisi olla Jumalan vastaus Moosekselle "Minä olen se joka minä olen" 2 Moos 3:13 Googlaamalla käy ilmeiseksi, että kyseessä on hindulainen mantra. Tämän sisältöisiä lauseita löytyy mm. Bhagavad-gitasta.
Millä paikkakunnalla Espoossa puolustusvoimien joukko-osastoja kotiutettiin marraskuussa 1944? 978 Jatkosodan historia-teossarjan ensimmäisessä osassa on lueteltu tärkeimpien maavoimajoukko-osastojen perustaminen. Espoo kuului Suomenlahden sotilaslääniin (Etelä-Uudenmaan suojeluskuntapiiriin), jonka alueelta perustettiin jatkosodan aattona 8. Divisioona. Espoo on merkitty perustamispaikaksi osittain sekä ruotsinkieliselle Jalkaväkirykmentti 24:lle että Jalkaväkirykmentti 45:lle. JR 24:n 1.pataljoona koottiin Kirkkonummen, Espoon, Helsingin pitäjän sekä Kauniaisten alueelta. Löytyi maininta, jossa todetaan pataljoonan 1. komppanian ja konekiväärikomppanian perustetun Kauklahden ruotsalaisella koululla (Svenska Skolan i Köklaks) ja 2. komppania nuorisoseurantalolla Bembölessä (Fallåker Ungdomsföreningshus i Bemböle). Lisäksi todetaan...