Tältä sivustolta löytyy eri kolikoita myytävänä, joka antaa idean niitten hinnoista - Suomi 2001 2 € UNC (eurokolikot.com)
Vuoden 2001 kahden euron kolikko on luokiteltuna tavalliseksi kolikoksi, eikä siksi erityisen arvokas.
Jos ei ole varma kolikon arvokkuudesta voi kääntyä kolikkojen asiantuntijoihin sillä olemassa on tietysti poikkeuksellisesti arvokkaita kolikoita. Painovirheet ja/tai harvinaisuus ovat suurimmat indikaattorit kolikon hinnasta. Yllä oleva sivu kertoo että kyseessä olevan kolikon lyöntimäärä on 29 132 000.
Kettu on koiraeläin, eli se on läheisempää sukua koiralle kuin kissalle. Kettu kuuluu koiraeläinten kettujen sukuun. Lähteitä alla:
http://oppiminen.yle.fi/nisakkaat/koiraelaimet
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6…
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6…
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/?c=Felidae
Vain tarpeeksi läheistä sukua toisilleen olevat eläinlajit voivat risteytyä. Kissa ja kettu eivät voi, mutta eivät myöskään koira ja kettu, vaikka ovatkin molemmat koiraeläimiä, mutta eivät kuitenkaan riittävän läheisiä sukulaisia.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/voivatko_kettu_ja_koira_risteytya
Miesten peruukkien käyttö 1700-luvulla oli oman aikansa muoti-ilmiö - ja varsin pitkäaikainen sellainen: peruukit olivat muotia 130 vuoden ajan. Tapa sai alkunsa Ranskassa jo 1600-luvun puolella. Merkittävä peruukkimuodin airut oli kuningas Ludvig XIV, jolla valtaan noustessaan oli pitkät ja paksut hiukset. Kuningas oli ylpeä hiuksistaan, ja kun ne alkoivat ohentua, hän kompensoi menetystään hiuslisäkkein ja lopulta turvautumalla täysperuukkiin. Englannissa muoti vakiintui restauraation aikaan. Siellä kuningas Kaarle II alkoi käyttää mustaa peruukkia, kun hänen omat hiuksensa alkoivat harmaantua.
Peruukkimuodin kulta-aikaa oli 1700-luku. Näyttäviä, suuria peruukkeja, jotka saattoivat olla hyvinkin kalliita, kohdeltiin merkittävinä...
Paras suomenkielisen kirjallisuuden luettelo on tietokanta Fennica eli Suomen kansallisbibliografia. Siihen tallennetaan tieto kaikista suomeksi julkaistuista kirjoista, myös kirjoista, jotka on käännetty suomeen jostain muusta kielestä. Fennica sisältää myös ennakkotietoja kirjoista, jotka eivät ole ilmestyneet vielä. Fennican osoite on
http://fennica.csc.fi
Kotimaisista uutuuskirjoista on tietoa myös kustantajien kotisivuilla. Hyvä luettelo kotisivuista on osoitteessa Kirjastot.fi-sivustosta (kirjallisuus, kustantajat)
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/
Jos haluaa löytää tietoa käännöksistä muihin kieliin, voi käyttää muiden maiden keskeisiä kirjastotietokantoja. Esim. italiankielisen kirjan käännöstä englannin...
Netistä löytyy "Aamenesta öylättiin". Se on sanasto, johon on koottu perustietoa Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta. Sen mukaan Vapahtaja on "yksi Jeesuksen arvonimistä, joka viittaa syntien sovitukseen. Jeesuksen sovituskuolema vapauttaa kaikki ihmiset pahan vallasta ja siirtää heidät Jumalan valtakunnan vapauteen.
Nimeä käytettiin Jeesuksesta jo hänen syntyessään, kun enkelit ilmoittivat paimenille: "Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra." (Luuk. 2:11)"
Vapahtaja on siis kristinuskon mukaan Jeesus Kristus, joka on vapauttanut eli vapahtanut ihmiset synneistä ja pahan vallasta.
Lähde: Aamenesta öylättiin http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Etusivu
Aristoteles tarkoittaa parasta ja tulee kreikan kielen sanoista "aristos totalis". Englanninkielisissä maissa on käytössä yleensä muoto Aristotle.
Alex on lyhentymä Alexanderista. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa ja auttajaa.
Samuel tulee heprean sanasta "schemuel", "Jumalan nimeen" tai "hänen nimensä on Jumala", kansanomainen tulkinta "jumalalta pyydetty".
Sofia on kreikkaa ja tarkoittaa viisautta - filosofia-sanan alkuperäinen merkitys onkin "viisauden rakastaminen".
Ida on etenkin Saksassa ja Ranskassa suosittu pyhimysnimi, joka on ilmeisesti lyhentymä Id(a)berga-, Iduberga- ja Edburga -pyhimysten nimistä.
Maria on alkujaan heprealais-aramenialainen nimi, jonka merkityksestä ei ole varmaa tietoa: on arveltu, että...
Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen,
(Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin. Mm. "Täynnä kuin Turusen pyssy" -sanonta löytyy fraasisanakirjasta.
Latinankielisistä sanonnoista ajatuksellisesti lähinnä lienee "Fiat justitia". (Koko sanonta kuuluu: "Fiat justitia, pereat mundus", eli "tapahtukoot oikeus vaikka maailma tuhoutuisi"). Latinankielisiä fraaseja löytyy monista Arto Kivimäen teoksista.
Riippumatta siitä, onko kyseessä leffa tai jokin muu aineisto, kirjastojärjestelmä antaa virheilmoituksen "uusitaan liian pian", jos yrität uusia lainaa samana päivänä jona olet sen lainannut tai uusinut. Samana päivänä tehtävä uusiminenhan ei kuitenkaan muuttaisi eräpäivää miksikään, mutta käyttäisi sallituista kolmesta uusimiskerrasta yhden hukkaan, jos niin voisi tehdä. Siksi tämä on estetty. Sopiva aika uusia on siis milloin tahansa alkuperäisen lainaus- tai uusimispäivän jälkeen.
Jos uusit lainan ja käytät sen jälkeen selaimen Takaisin-/Back -painiketta, järjestelmä saattaa tulkita tämän toiseksi uusimisyritykseksi. Siksi HelMet-verkkokirjaston sisällä kannattaakin käyttää HelMetin omia navigointipainikkeita eikä selaimen painikkeita.
Hei,
Tunnetuimmat suomennokset laulusta ovat V. Artin (oik. Kaarlo Väinö Valve) Ah, iloitkaatte, ystävät ja Liisa Tenkun Vanha joululaulu (laulusta käytetään myös nimiä Nyt kristikunta riemuitse tai Oi kristikunta riemuitse laulun alkusanojen mukaan)
Artin suomennos noudattaa tarkemmin alkuperäistä sanoitusta. Tenkun suomennoksessakin ensimmäinen säkeistö mukailee alkuperäistä, mutta toisessa säkeistössä lähdetään eri raiteille. Alla jokaisesta versiosta kaksi ensimmäistä säkeistöä:
Alkup. engl. sanoitus:
God rest ye merry gentlemen
Let nothing you dismay
Remember Christ our Savior
Was born on Christmas Day
To save us all from Satan's pow'r
When we were gone astray
Oh tidings of comfort and joy
Comfort and joy
Oh tidings of comfort...
Karl Fazer oli sukujuuriltaan sveitsiläinen, ja saanut oppinsa Pietarissa ja Pariisissa.
Ks. Fazerin sivuilta yrityksen historiaa
http://www.fazer.fi
Kirjavinkkejä:
Donner, Jörn
Fazer 100 [vuotta]
[Helsinki]: Karl Fazer, 1991
Hoving, Viktor
Karl Fazer 1891 - 1951
Helsinki: O.Y. Karl Fazer A.B., 1951
Laulu on suomennettu. Sen suomenkielinen nimi on "Puutarhassa" ja
se alkaa: "Käyn yksinäin puutarhahan...". Suomentajaksi on
Yleisradion Fono-tietokannassa merkitty Tytti Träff tai Tytti Vanhala.
Nuotissa Vaeltajan lauluja 1 (toim. Paavo Virtanen) suomentajaksi
on merkitty Tytti Vanhala. Suomeksi laulun ovat levyttäneet
Jorma Elorinne ja gospelyhtye Via.
Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella. Ohessa tarkempaa tietoa ja tärkeitä yhteystietoja:
"Säveltaiteen kirjastoapurahat- ja avustukset
Käyttötarkoitus:
Apuraha tai avustus säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille joiden teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteinä sekä esittäville taiteilijoille, joiden esityksiä on tallennettu äänitteille.
Hakijan tulee...
Nimimerkki Walter Rae eli oikealta nimeltään Valto Tynnilä on säveltänyt ja Aki Saarni sanoittanut laulun, joka alkaa näin: Muistat varmaan oman armaan äidin hiukset nuo. Kappale on vuodelta 1935 ja nimeltään Hopeahiukset.
Valssin ovat levylle laulaneet ainakin Eugen Malmsten, Veikko Tuomi ja Erkki Junkkarinen. Tietoa Metrotyttöjen esityksestä ei löytynyt.
Sanat löytyvät nuottijulkaisusta nimeltä 20 suomalaista ikivihreätä 2 (1977). Julkaisu on mm. Varkauden kirjaston kokoelmista lainattavissa.
Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisdiskografia Violasta ja Yleisradion Fono-tietokannasta:
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
Sana validi tarkoittaa luotettavaa, paikkansapitävää, kelpaavaa, laillista, pätevää. Se on lainasana englannin kielen sanasta valid ja alkujaan latinan sananasta validus.
Käytössämme olevissa sanakirjoissa Kielitoimiston sanakirjassa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viikonloppu?searchMode=all ja Nykysuomen sanakirjassa vuoden 1966 painoksessa sana löytyy, mutta sen yleisyydestä ei ole mainittu mitään.
Haussa digitoiduista sanoma- ja aikakauslehdistä sekä pienpainatteista löytyi useita osumia viikonlop* alulla, joten sanaa on kyllä käytetty suomen kielessä esimerkiksi sanomalehtiartikkeleissa ennen 1950-lukua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=viikonlop*&formats=NEWSP….
Siitä, miten yleinen viikonloppu-sana on ollut puhekielessä tai toivotuksissa kannattaa kysyä tarkemmin Kotuksen Kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/...
Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo.
Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,...
