Iso Iita esiintyy Sotapolussa, sotilaiden muistoissa, tarinassa, jossa sotilas kuvaa perääntymiskäskyä asemista taistelussa näin: Kello 0.50 sain ilmoituksen: Iso Iita tulee klo 2.20. S.o irtautukaa klo 2.20.
Facebookin keskusteluryhmässä kerrottiin Ison Iitan olleen nimitys tykille, ilmeisesti K75 pak-40. Luotettavampaa tiedonlähdettä en valitettavasti löytänyt. Kysyin asiasta Panssarimuseosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta.
Panssarimuseosta vastattiin näin:
Iso-Iita ei ole todellinen hahmo, vaikka esiintyy hieman rehevästä naisesta kertovassa sota-ajan laulussa. Iso-Iita ei myöskään viittaa mihinkään aseeseen. Näitä naishahmoista tehtyjä lauluja on käsitellyt mm. Anne Lampinen kirjassaan Kaunis...
Sansibarin suosituinta omasta kulttuuriperinnöstä kumpuavaa musiikkia on taarab. Se syntyi jo 1800-luvulla kun saarelle päätyneet turkkilaiset muusikot alkoivat imeä vaikutteita paikkallisista rytmeistä. Myöhemmin siihen antoivat vaikutteita myös intialainen musiikki ja elokuvamusiikki.
Taarabin legendaarisin esiintyjä oli laulaja Siti binti Saad, joka eli ja vaikutti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tyylin moderneja edustajia ovat mm. Culture Musical Club, Ikhwani Safaa Musical Club, East African Melody ja Zanzibar Stars Modern Taarab, Musiikkinäytteitä löytyy runsaasti verkosta.
Sansibarin musiikista on julkaistu laadukas moniosainen sarja Zanzibara, jonka osia löytyy mm. Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/...
Voit ottaa yhteyttä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään. Linkki sivulle.Tarvitset täytetyn sukututkimuslomakkeen. Linkki PDF lomakkeeseen. Kun kyseessä on luultavasti elossa oleva henkilö, tarvitaan myös Selvitys sukututkimusrekisteristä. Linkki PDF lomakkeeseen.Jos seurakunnasta ei löydy tietoa, voisi vinkkejä jatkosta kysyä Suomen sukututkimusseurasta. Linkki sivustolle.Kenties myös Kansalaisneuvonta voisi ohjata oikeaan suuntaan. Linkki Kansalaisneuvontaan.
Lukukoirien koulutuksesta ja soveltuvuudesta löytyy määrittely Kennelliiton sivuilta, https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat Kennelliitto on myös yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Se löytyy samalta sivulta. Laatusuosituksissa luetellaan yksityiskohtaisesti edellytykset lukukoiraksi. Niitä ovat muiden muassa terveys, hyvä kunto, yli 2 vuoden ikä, hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Ohjaajan tulee myös tuntea koiran tausta. Selvää on, että koiran täytyy olla rauhallinen ja nauttia uusien ihmisten kohtaamisesta. Tietoa Kennelliiton lukukoirakursseista löytyy myös samaiselta sivulta.
Hei!
Plotti-sana tulee ruotsin murresanasta plått. Etymologisen sanakirjan mukaan stadin slangin sanan ensiesiintyminen on ajoitettu 1910-luvulle. Alla on linkki verkkosanakirjaan:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Olisiko kyseessä farmakologian professori Heikki Karppanen. Hänet tunnetaan maailmanlaajuisesti Pansuolan ja MultiBenen kehittäjänä. Karppanen on verenpainetautien huippuasiantuntija. Hän on puhunut ja kirjoittanut aiheesta runsaasti myös julkisuudessa.
Löysimme artikkelin Helsingin Sanomista (4.5.2001), jossa hän ylistää kivikauden ihmisten ruokavaliota seuraavasti: "Kun ruoka kerättiin luonnosta, se sisälsi runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Lisäksi syötiin kalaa ja villieläimiä , jonka liha oli ihan erilaista kuin kasvatettujen eläinten. Kivikauden ruoka ei ollut puhdistettua eikä siihen lisätty mitään haitallista. Edes suolaa ei ollut."
Lisätietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Karppanen
Muisteltu teksti on alun perin kustantajan "pakinakokoelmaksi" luonnehtimasta Robert Fulghumin kirjasta Sänky oli jo tulessa kun asetuin makuulle (Art House, 1990), suomennos on Eeva-Kaarina Arosen. Yksittäisiä pakinoita ei ole otsikoitu, mutta etsitty juttu löytyy kirjasta heti tekijän alkusanojen jälkeen sivuilta 11–12.
Vuonna 1913 ilmestyi itävaltalaisen Arthur Gundaccar von Suttnerin teos, joka on saanut suomenkielisen nimen Kaksi naista. Voisikohan kyse olla tästä teoksesta?
John Galsworthy on kirjoittanut teoksen Tumma kukka (The Dark Flower, suom. Ilma Pahlama, 1932).
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin, josta voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!En onnistunut löytämään painetuista lähteistä ruukinjohtajien nimiä. Ruukinjohtajat olivat yleensä kirjanpitäjiä, jotka toimivat ruukissa omistajan edustajana. Tietoja voisi yrittää löytää arkistoista ja henkikirjoista. Tietojen löytämiseen voi vaikuttaa se, milloin hän työskenteli ruukissa ja miten pitkään. Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteessä säilytetään Paul Wahl & Co:n arkiston osana Petäjäkosken ruukin (Sotkamo) arkistoa https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=EAC_1321274299 josta löytyy mm. palkkakirjat. Jos Liljeroth työskenteli ruukissa tuohon aikaan, hänet voisi löytää tuosta aineistosta. Toisaalta, ruukki oli tuossa vaiheessa Jyrkän ruukin alainen ja Jyrkän johtajista löytyy tietoa Helena...
Aikaisemmissa koraanisuomennoksissa (Z. I. Ahsen Böre 1942 ja Jussi Aro & Armas Salonen & Knut Tallqvist 1957) on myös käytetty sanaa Jumala Allahin asemesta.
Allah ei ole erisnimi, joten sen kääntäminen on perusteltua. Tiettävästi myös monet kristityt arabit käyttävät sitä.
Näyttää siltä että kirjasarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt alkukielelläkään, englanniksi, mutta kirjasarjan englanninkielisillä Internet-sivuilla http://www.ravenscliff.com/ sen lupaillaan ilmestyvän piakkoin. Tarkkaa julkaisupäivämäärää ei kuitenkaan kerrota. Kestää luonnollisesti jonkun aikaa ennen kuin kirja saadaan suomennetuksi. Tulevan kirjan englanninkielinen nimi kuitenkin jo ilmoitetaan: "Blood Moon" (vapaa suomennos nimestä: "Verikuu"), ja siitä on myös mahdollista lukea ote englanninksi edellä mainittujen nettisivujen kautta.
Dollarin kurssi oli vuosina 1940-1945 49,35 (1 dollari = 49,35 mk). Ruplaa ei noteerattu Suomessa sodan aikana eikä se siis ollut vaihdettava valuutta. Neuvostoliitossa 5,3 ruplaa oli 1 dollari.
Vanhoja Suomen Pankin valuuttakursseja löytyy mm. täältä:
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/tutkimukset/keskustelualoitteet…
Pekka Ruohoranta ohjasi Radioteatterille vuosina 1990–91 ainakin kolme Maigret-kuunnelmaa, joissa pääosaa esitti Lasse Pöysti: Maigret ei hätäile, Maigret ja hänen vainajansa, Maigret epäröi. Näistä Maigret ei hätäile näyttäisi olevan ainoa, josta on olemassa Yleisradion julkaisema tallenne. C-kasettina se ilmestyi vuonna 1991 ja CD-levynä 2006. PIKI-kirjastoista Maigret ei hätäile on yhä saatavissa CD:nä.
Yhdysvaltalaisten viinien laatuluokituksesta löytyy melko vähän tietoja. Kirjassa Viininmaistajaiset todetaankin ” Uudessa maailmassa pullon etiketti kertoo alkuperäalueen, mutta tiukat luokittelujärjestelmät puuttuvat. (Croft, Nicole: Viininmaistajaiset, 2003, s.12).
Yhdysvaltojen viineistä ja luokituksestakin jotakin löydät seuraavista teoksista:
Alkoholijuomien käsikirja 1 : miedot alkoholijuomat.
Johnson, Hugh: Suuri viinikirja.
Berglund, Juha: Viinistä viiniin 2005 : Viini-lehden vuosikirja
Berglund, Juha: Makuasioita viinistä ja ruoasta.
Robinson, Francis: Pieni viinikirja.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://kirjasto.kuopio.fi/ .
Internetistä löytyy paljon viinejä...
Polle on suora sanalaina ruotsin kielestä, jossa pålle on yksi hevosen kutsumanimistä. Sitä on arveltu alkuperältään onomatopoeettiseksi. Poni sen sijaan pohjautuu englannin sanaan pony.
Mitä Pollen mahdolliseen yleisyyteen hevosen nimenä tulee, voisi ehkä ajatella, että se eräänlaisena yleis- ja erisnimen välimuotona on sangen helppo ja käytännöllinen ratkaisu, samaan tapaan kuin vaikkapa kissan nimeäminen Kisuksi tai Mirriksi: se nimeää kohteensa, mutta kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on eläin ja siten säilyttää siihen tietynlaisen etäisyyden.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja
Svenska akademiens ordbok
Laulaja, jonka polvet rakkaus sai 1970-luvun alkupuolella notkumaan, ei ollut kukaan sen aikaisista naislaulajistamme, vaan Johnny (Liebkind). Ihanaa elämää julkaistiin vuonna 1973 hänen Ai-jai-jai-singlensä B-puolena ja se oli mukana myös samana vuonna ilmestyneellä Jonglööri-albumilla.
Ihanaa elämää - Coconuts from Congoville - YouTube
Runo on Lempi Vihervaaran "Jeesuksen seimellä", joka löytyy esim. teoksesta Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen) (http://www.helmet.fi/record=b1057386~S9*fin).
"' -- Siis kuule sa neuvoa ystävän: / mitä rakastat kaikista enimmän, / se kiireimmin heitä sa luotasi pois / kuin jos henkesi uhristas riippuva ois. / Ja jos muutu ei kohtalos siitä, / ei vielä sun uhrisi riitä.'" on yksi V. A. Koskenniemen runon 'Polykrates ja hänen ystävänsä' yhdeksästä säkeistöstä. Se on Koskenniemen tekstissä loppuosa Egyptin kuninkaan ystävälleen Polykrateelle kirjoittamasta viestistä (säkeistöt 4-6). Alun perin runo julkaistiin Koskenniemen vuonna 1917 ilmestyneessä kokoelmassa Elegioja.
Kirjastojen hankkimien dvd-levyjen hintaan vaikuttavat tekijän- ja lainausoikeudet. Kirjastot eivät tee yksittäisiä dvd-elokuvia koskevia sopimuksia myyjän kanssa, vaan luottavat myyjän ilmoitukseen siitä, että elokuvilla on lainausoikeudet. Hintojen vaihtelu johtunee suurimmaksi osaksi myyjän omasta hinnoittelupolitiikasta. Joitakin kirjastojen dvd-elokuvia saa esittää julkisesti esimerkiksi kirjastoissa, mutta useimmissa on pelkät lainausoikeudet.
Kannattaa lukea myös Heikki Poroilan vastaus mediakasvatus.kirjastot.fi -sivustolta http://mediakasvatus.kirjastot.fi/tekijanoikeus/kysy/elokuvien-lainauso…
