Historiasta tykkäävälle lukijalle voisi suositella ainakin seuraavia kirjoja:
Helppolukuisten kirjojen hyllystä löytyy seuraava sarja, jossa on jo 20 osaa:
Magnus Ljunggren - Ritarikoulu
Ritarikoulun oppilaat Elias, Katriina ja Urho toilailevat keskiaikaisen historiallisissa tunnelmissa linnassaan ja sen ympäristössä.
Kirjat ovat hyvin helppoja ja selkeitä lukea, ja niissä on nopeasti etenevät tarinat.
Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Hurja laukka (2020), mutta niitä voi lukea missä tahansa järjestyksessä.
Lasten jännityskirjojen joukosta löytyy seuraavanlaisia kirjoja:
Tapani Bagge - Apassit
Apassit-sarja sijoittuu 1900-luvun alun Suomeen, ja niissä seikkailee Apasseiksi kutsuttu joukko lapsia. Apassit...
Todellakin on niin, että tuota teosta ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löydy. Kansalliskirjaston kappale on lukusalikappale, joten sitä voi lukea vain kirjaston tiloissa.
Sukunimet Kakko ja Kakkonen ovat karjalaisia nimiä. Viipurin pitäjässä on mm. ollut Kakkolan kylä, jossa on asunut Kakkosia jo 1500-luvulla. Nimen syntyä ei ole täysin selvitetty, mutta Kakko -nimi on mm. liitetty linnun nimityksistä kehittyneisiin henkilönnimiin, joita oli paljon Karjalaisissa. Tämä Kakko siis olisi kehittynyt seuraavasti kakko
Fennica, Suomen kansallisbibliografiatietokanta sisältää tiedot suomeksi julkaistusta sekä kotimaisesta että käännöskirjallisuudesta 1400 -luvulta lähtien https://finna.fi Suomennoksien yhteydessä on mainittu myös alkuteoksen nimi. Lisäksi Melinda -tietokanta sisältää nykyisin myös Fennican aineiston http://melinda.kansalliskirjasto.fi. Kummastakaan tietokannasta en löytänyt Enid Blytonin Malory Towers -sarjan kirjoja suomenkielisinä. Myös Kirjaseuranta -sivustolla http://www.kirjaseuranta.fi/Enid_Blyton/ on luetteloita suomeksi ja muilla kielillä julkaistuista Enid Blytonin kirjoista, mutta sielläkään Malory Towers -sarjaa ei mainita suomenkielisenä.
Kirja voisi olla Diana Wynne Jonesin Rönsyilevä talo. Se sijoittuu samaan maailmaan kuin kirjailijan aiemmat romaanit Liikkuva linna ja Leijuva linna.
Rönsyilevässä talossa Sempronia-täti lähettää päähenkilö Charmainin huolehtimaan isosedän talosta.
Palveluasumisesta Espanjassa on tehty opinnäyte: Eläkepäivät Espanjassa vaihtoehtona palveluasuminen Las Palmasissa (Vaalikivi-Lindholm, Johanna, Turun ammattikorkeakoulu, 2008). Opinnäyte on myös vapaasti verkossa luettavissa:
https://www.finna.fi/Record/theseus_tuamk.10024_1461
Opinnäyte kertoo tilanteesta noin kymmenen vuoden takaa ja nimensä mukaisesti pääasiassa Gran Canariasta. Sen mukaan suomalaisilla ei ollut silloin palveluasumismahdollisuutta Gran Canarilla. Manner-Espanjan puolella toimi Perhekoti Helena Espanjan Fuengirolassa. Kirjassa Pakkasen pakolaiset: tarinoita aurinkorannoilta (Anu Valve 2012) kerrotaan perhekoti Helenan olevan ainoa suomalaisia varten oleva sairaiden ja vanhusten...
Tässä ainakin muutama romaani, joissa peruna on jossain roolissa:
Tuula Salmela: Lampi : rikosromaani (2014)
Jarmo Stoor: Maailmanparantaja Kuikkanen (2005)
Ruumiittomat : Suomalaisia aavenovelleja (2014, novelli Kari Välimäki: Uudet perunat)
Risto Rantanen: Humpukan perunamuusi (2021)
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja -sarja (esim. Mielensäpahoittaja ja Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä)
Perunaa käsitteleviä romaaneja on todennäköisesti enemmänkin, mutta perunaa ei ole välttämättä löydy teoksen asiasanoista eli aiheista. Lisäksi vanhemmasta kirjallisuudesta puuttuu asiasanat kokonaan.
Higgins, Ryan T.: Mörri muuttaa
Mörri on aina viihtynyt kotipesässään. Se ei ole ollut liian suuri. Eikä liian pieni. Mutta nyt kodissa asuu lisäksi neljä hanhisisarusta ja viimeisimpänä sinne on pesiytynyt kolme villiä hiirtä. Eräänä päivänä Mörri saa tästä kaikesta kaaoksesta tarpeekseen. On muuton aika! Mörri ottaa hanhet matkaansa ja etsii itselleen uuden talon. Mutta alkaako se ikinä tuntua kodilta?
Louhi, Kristiina: Tompan uusi koti (tässä myös omaan huoneeseen muutto)
Tompan kodissa on kaikki mullin mallin. Äiti tyhjentää komeroita ja kaappeja ja pakkaa tavaroita laatikoihin. Kirjahylly muuttuu kasaksi lautoja, ja kohta Tompan oma sänkykin puretaan osiin. Tomppa huolestuu. - Ei hätää, äiti rauhoittelee Tomppaa. - Me...
Leonard Cohen laulun Take this waltz (Pequeno vals vienes) on suomeksi
laulanut Tapani Perttu. Suomenkielinen nimi on Tämä valssi ja suomenkieliset sanat on tehnyt Turkka Mali. Laulu löytyy Pertun levyiltä Tanssi elämän tanssi (äänilevy, c-kasetti,1988) sekä Oon sun mies (c-kasetti, 1988). Pääkaupunkiseudun kirjastoissa näitä levyjä tai kasetteja ei ole. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta levyn voi tilata muualta Suomesta Helsinkiin.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Laulun nuotit löytyvät esimerkiksi nuottikirjasta:
Anthology : Over forty selected titles : Piano, vocal, guitar ; Arrangements by Frank Metis / Leonard Cohen
Julkaisutiedot New York : Amsco Publications, c1991
Huomautus Sanat, melodia,...
Kirkolliskokous asetti vuonna 1928 komitean laatimaan uutta virsikirjaa. Sitä ennen oli jo julkaistu virsikirjan lisävihkoehdotus, jota ei kuitenkaan hyväksytty. Virsikirjakomitean varsinaisiksi jäseniksi kirkolliskokous valitsi "teologiankandidaatti Ilmari Salosen (Salomiehen), pastori K. V. Tammisen, maisteri Armas Maasalon, professori Kaarle Krohnin ja tohtori Auk. Oravalan sekä varajäseniksi tuomiokapitulinasessori K. R. Kareksen, tohtori Martti Helan, kirkkoherra A. V. Tapanisen, rovasti Kustaa Hallion ja rovasti Matti Merivirran". Ensimmäisessä istunnossaan komitea valitsi puheenjohtajakseen Aukusti Oravalan ja päätti kutsua vakinaiseksi asiantuntijajäseneksi pastori, filosofianmaisteri Lauri Pohjanpään, joka on kirjoittanut komitean...
Suomalaiset kansansadut –sarjan 3. osassa Sadut tyhmästä paholaisesta (SKS 1990) kerrotaan lyhyesti ketjusaduista. Ketjusatuja tapaa varsinkin kansansaduissa. Ketjusaduille on tyypillistä kehyskertomus tai johdantoepisodi, joka yhdistää, ketjuttaa, sadut. Yhtenä esimerkkinä kirjassa mainitaan satu karjan ajamisesta kiellettyyn pirun niittyyn, joka käynnistää miehen ja pirun kilpailujen sarjan ja lopulta miehen palkkaamisen pirun rengiksi.
Ketjusadut ovat voineet syntyä kahdella tavalla: kansansatujen kertojat tai kerääjät ovat voineet pätkiä pitkät sadut lyhyemmiksi tai sitten luoda samaan aihepiiriin liittyville tarinoille yhtenäisen kehyskertomuksen.
Suomen ministerit löytyvät Valtioneuvoston sivulta https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v5s/henkilo.nimi . Siitä poimimalla löysin seitsemän ministeriä, jotka ovat kuolleet kesken ministerikauttaan.
Salkuton ministeri Mikko Luopajärvi kuoli 5.1.1920 sydänhalvaukseen kotonaan Jalasjärvellä. (Maaseutu 8.1.1920)
Sisäasiainministeri Heikki Ritavuori murhattiin kotiovellaan 14.2.1922. https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ritavuori
Ministeri Henrik Kullberg Maatalousministeriössä menehtyi kuolemaan päättyneeseen sairauteen 4.12.1953 (HS 5.12.1953).
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Eero Mäkinen kuoli sydänsairauden murtamana Mehiläisen sairaalassa 27.10.1953. (Kaleva 29.10.1953)...
Tällaista tilastoa emme ikävä kyllä löytäneet. Hyvä sosiaaliturvan taso, hyvä taloustilanne ja korkea työllisyysaste vaikuttavat rikollisuustason mataluuteen. Sosiaaliturvan päätyminen rikollisiin käsiin on suhteellisen marginaalinen ilmiö verrattuna tukien rikollisuutta vähentävään vaikutukseen.
Lähteitä:
https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste42017/mitenrikolli…
https://stm.fi/suomen-sosiaaliturvajarjestelma
Helsingin kaupunginkirjastolla on kovassa käytössä olevat CD-levyt juuri mainitsemassasi tehtaan muovikotelossa. Kustannussäästösyistä täällä on päädytty vain uusimaan muovikoteloita säännöllisin väliajoin.
BTJ Kirjastopalvelu on erikoistunut tuottamaan tuotteita ammattilaiskäyttöön. Heiltä varmaankin löytyy sopiva ratkaisu pakkausmateriaaliksi. http://www.btj.fi/ Verkkosivuilta löytyvät myös tuotteet.
Yksi parhaista menetelmistä eri liikuntamuotojen fyysisen rasittavuuden kuvaamiseen on MET-arvo. MET on lyhenne sanoista metabolinen ekvivalentti (engl. Metabolic Equivalent). Tämä arvo kuvaa fyysisen aktiivisuuden aiheuttamaa lisääntynyttä energiankulutusta verrattuna kehon lepotasoon. Yksi MET-yksikkö vastaa elimistön lepoaineenvaihdunnan aiheuttamaa hapenkulutusta. Yksi MET eli lepotason hapenkulutus on keskimäärin 3,5 millilitraa painokiloa kohden minuutissa. Hapenkulutuksesta johdettuna energiankulutuksena yksi MET vastaa yhtä kilokaloria painokiloa kohden tunnissa. Kuusikymmentäkiloisen henkilön pitäisi kuluttaa tuolilla rauhallisesti istuen keskimäärin 60 kilokaloria tunnissa.Reipaan kävelyn (5,6-6,2 km/h) MET-arvo on 4,8. Pyöräilyn...
Varmistin asian tietotekniikkayksiköstämme. Periaatteessa Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneiden skannereista ei tallennu muistiin mitään skannatuista asiakirjoista tai kuvista. On kuitenkin mahdollista, että joillakin asetuksilla muistiin jää viimeinen skannatessa otettu esikatselukuva. Jos haluaa olla aivan varma, ettei tuotakaan jälkeä jää, kannattaa skannata vielä salaisten asiakirjojen jälkeen vaikkapa aivan tyhjä tai muuten merkityksetön paperi, jotta esikatseluvaksikaan ei jää mitään arkaluontoista seuraavan skannaajan nähtäväksi.
- Juurakko, Arto : Rakkauren kipunoota pohojalaasittain : parisuhtehen patolokiaa II, Minerva 2008
- Kilpi, Eeva : Runossa ei ole otsaketta " Toive näkymättömästä miehestä". Kilpi ei käytä runoissaan otsakkeita. Jos runossa ei ole otsaketta, käytetään yleensä runon alkua, joka tässä tapauksessa on :"Minä rakastan monenlaisia miehiä". Runo on kokoelmasta : Kiitos eilisestä, WSOY 1996
- Svärd, Sinikka : Ajattelen sinua, Minerva 2013
- Tabermann, Tommy : Oodeja kahdelle iholle, Gummerus 2001
- Niit, Ellen : Maailman pysyvyys, WSOY 1994 (suomennos, Brita Polttila)
Kvinnovetenskap i Uleåborg har www-sidor här :
http://wwwedu.oulu.fi/nt/
Där finns det många goda länkar till andra sidor också och personalens kontakt-
information.
Andra sidor vilka tycks vara intressanta är Umeå Universitetens sidor:
http://www.genus.gu.se/kursumea.html
Där finns det också några böcker och artiklar, mm.de här:
-Nuolijärvi, Pirkko, "Kvinnors språk" I: Språk, språkbruk och kön Rapport från
ASLA:s nordiska symposium, Uppsala 7-9 nov 1991, red. Britt-Louise Gunnarson &
Caroline Liberg (Uppsala, 1991)
-Hultman, Tor G, "Språk och kön i skolan", Kvinnovetenskaplig tidskrift 1/90,
(stencil)
-Pedersen, Inge Lise, "Kvindeligt og/eller offentligt sprog?" I Språk, språkbruk och
kön Rapport från ASLA:s...
Suomenkielistä aineistoa Labanin teorioista löytyy hyvin vähän. Näitä ovat:
- Sarje, Aino: Tanssin henki (1992), s. 33-39, "Rudolf Labanin dynaaminen liiketeoria"
- Synteesi 2000, nro 1, s. 75-86, 111 (lehtiartikkeli "Tanssi ja käsitteellisyys : esimerkkejä Bauschin, Halprinin ja Labanin ajattelusta)
Lisäksi Lahden kirjaston kokoelmissa on ruotsinkielinen Elina Grönlundin kirja Dansterapi (1991), jossa on lyhyt esittely Rudolf Labanista ja hänen ajatuksistaan (mm. Laban Movement Analysis).
Englanninkielistä aineistoa Labanista on mahdollista saada kaukolainaan. Ota siinä tapauksessa yhteyttä tietopalveluumme. Tässä muutama esimerkki kaukolainattavista kirjoista, joita ei ole Lahden kirjastossa:
- Bartenieff, Irmgard: Body movement :...
Hei,Kyseessä on Kantelettaresta löytyvä lastenloru Piilehtijä (myös Piilosilla tai alkusanojen mukaan Kitkat katkat).PiilehtijäKitkat, katkat, pitkät matkat!Sinä ja minä ja Hentun Liisa,Puntun Paavo ja Juortanan Jussi,Laurilan Lassi ja Myllärin Matti.Ympäri tuvan minua etsivät.Eivät minua löytäneet.Minä vain pankolla makasin.
