Nimikirjoista ei nimeä Jairi löydy. Internetin etunimisivuistoista emme nimelle Jairi selvitystä löytäneet. Em. sivustoja löytyy esimerkiksi Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?wordID=e58d54db-354c…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu mukaan Jairi etunimen on saanut 14 suomalaista.
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Vieraslaji.if-sivustolla sanotaan näin: Koska lajiryhmään kuuluvat lajit on säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty, https://vieraslajit.fi/lajit/MX.41695.
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151709 pykälässä 3 lukee, seuraavasti: Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.
Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190704
Vieraslajit löytyvät Vieraslajit.fi-sivustolta. Osa lajeista on EU:n...
Reijo Lumisalmen säveltämä ja sanoittama laulu Tanssit talolla on julkaistu nuottina Esko Valtasen nuottikokoelmassa Hellurei ja hellät tunteet (Fazer 1981). Se löytyy ainakin HelMet-kirjaston varastokokoelmasta Tikkurilasta (http://luettelo.helmet.fi/record=b1806007~S9*fin), mistä sitä voi pyytää kaukolainaksi. Myös Tampereella (varaus), Oulussa ja Rovaniemellä on tämä kokoelma kaukolainattavana.
Heikki Poroila
Mitään kattavaa selvitystä asiasta ei löytynyt. En myöskään löytänyt yhtään suomalaista kirjastoa, jossa seksuaalivähemmistöjä kiinnostava tai heitä koskeva materiaali olisi sijoitettu omaan hyllyynsä. Aineistoa ko. aiheesta voi kuitenkin etsiä esimerkiksi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi eri hakusanoja yhdistelemällä. Varmana tietona voin kuitenkin kertoa, että ainakin Isossa-Britanniassa lähes jokaisesta kirjastosta löytyy gay/lesbian interest -hylly. Myös Yhdysvalloissa on yleisiä kirjastoja, joissa HLBT-materiaalille on usein oma osastonsa.
Puolalaisista kirjailijoista suosittelemme lämpimästi lukemaan ainakin näitä:Olga Tocarzuk: esimerkiksi teokset Alku ja muut ajat ja Aja aurasi vainajain luitten yliWisława Szymborska: esimerkiksi Ihmisiä sillalla: runoja vuosilta 1957–2003Hanna Krall: esimerkiksi Herttakuninkaan matkatIsaac Bashevis Singer: esimerkiksi Lublinin taikuriPuolan keskiaikaan sijoittuvia teoksia ovat ainakin nämä: Andrzej Sapkowski: Hussilaistrilogia, jonka ensimmäinen osa Narrenturm 1. Sarja liikkuu fantasian ja historiallisen seikkailukertomuksen välimaastossa. Henryk Sienkiewicz: RistiritaritIsaac Bashevis Singer: Peltojen kuningas
Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi.
Valkopukuinen nainen on erillinen teos. Sen sijaan Salaperäinen nainen ja Naisen haamu ovat yksi ja sama teos. Naisen haamu ilmestyi suomeksi 1880 ja suomentaja oli A.O.F., Salaperäinen nainen ilmestyi suomeksi 1919 ja suomentajana oli Niilo Lehto. Valitettavasti en saanut selvitettyä alkuperäisteoksen nimeä, kirjoissa alkuper. englanninkielistä nimeä ei mainita.
Wilkie Collinsin englanninkieliset teokset löytyvät sivuilta:
http://www.wilkiecollins.com/
Hyvä kysymys.
Pelastuslaki määrää, että "71 § (28.12.2018/1353) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä
Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten." toisaalta laki koskee vain suurehkoja rakennuksia tai rakennusryhmiä. "Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja...
Osmo Rinta-Tassin kirjassa Kropsua eväsnä : wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä sutikka on pukeille rakennettu jalkaisin kuljettava kapea silta joen ylitse.
Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa sana sutikka on ruotsin kielellä brygga, liten bro eli pieni silta.
Äkkiseltään netistä vilkaisemalla sutikkaa on käytetty paikannimenä ainakin Laihialla, Seinäjoella ja Tampereella. JP-kunnallissanomalehdessä kirjoitetussa artikkelissa sutikalla tarkoitetaan Peräseinäjoen Kihniänkylän kunnostettua siltaa. https://www.porstuakirjastot.fi/items/show/66584
Otavan kirjallisuustieto -hakuteoksen mukaan Ohdaketrilogian muodostavat teokset 'Haukkani Memed' (Ince Memed, 1955), 'Ohdakkeet palavat' (Ince Memed II, 1968) ja 'Memedin kosto' (Ince Memed III, 1984). Pumpulitiesarja koostuu teoksista 'Puuvillatie' (Ortadirek, 1960), 'Maa rautaa, taivas kuparia' (Yer demir, gok bakir, 1963) ja 'Kuolematon ruoho' (Ölmez otu, 1969).
Teos 'Suosta nousee uusi maa' on turkiksi Yusufcuk Yusuf , 1975. Muita teoksia 'Ararat-vuoren legenda' (Agridagi efsanesi, 1970), 'Tuhannen härän vuori' (Bin bogalar efsanesi, 1971), 'Tasangon valtiaat' (Demirciler carsisi cinayeti, 1974), 'Poika ja lokki' (Al gözum seyrele Salih, 1976) , 'Kalastaja jota meri vihasi' (Deniz kustu, 1978) ja 'Linnut ovat lähteneet' (Kuslar da...
Kirjasto 10:ssä, Myllypuron mediakirjastossa sekä Sellon ja Tapiolan kirjastoissa on äänitallenteiden digitointilaite, jonka avulla c-kasettien digitointi cd-muotoon onnistuu. Aika laitteen käyttöön täytyy varata etukäteen.
HelMet-palvelusivustolta http://www.helmet.fi/fi-FI löytyy Kirjastot ja palvelut -välilehdeltä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut pudotusvalikko, jonka avulla voi etsiä kirjastoja, joissa on tietty palvelu.
Tietokannoista ei antamillasi tiedoilla etsimästäsi kirjasta löytynyt viitteitä, mutta onneksi eräs kollegoista tunnisti kirjan. Kyseessä on Mirja Säilän satukirja "Aasi Ajatus ja ystävät" (Weilin & Göös, 1985). Kirjassa seikkailevat Koira Koponen, Aasi Ajatus, Kissa Lipovits, Samuli Säkkihousu, Adalmiina-lehmä ja Hiiri Käytöskukkanen.
Kirjan tummansinisessä kannessa on kuva niityllä köllötelevistä aasista, koirasta ja hiirestä.
Tutkimistani Tikkasen kirjojen suomenkielisistä käännöksistä en tätä sitaattia vastaavaa tekstikatkelmaa löytänyt.
Tikkasen kuvitettuja aforismeja – "henrikkejä" – julkaistiin useiden vuosien ajan Dagens nyheterissä Ruotsissa, Dagbladetissa Norjassa ja meillä Helsingin Sanomissa. Arvelisinkin, että kysymyksen sitaatti on yksi Tikkasen henrikeistä.
Alun perin Dagens nyheterin ja Dagbladetin sivuilla ilmestyneistä henrikeistä koottiin vuonna 1981 Henrikit-niminen valikoima. Suomeksi Tikkasen aforistiikkaa voi lukea myös hänen Ihmisen ääni -teossarjaan laatimastaan kirjasta. Näistä kummassakaan ei kysymyksen mietettä ikuisesta rakkaudesta kuitenkaan ole.
Lähimmäs kaivattua päästään 11.3.1981 Helsingin Sanomissa...
Isorokko hävitettiin koko maapallolta rokotuksin jo 1970-luvun loppuun mennessä, eikä rokotusta sitä vastaan enää yleisesti käytetä missään. Aikoinaan isorokkorokotteen kehitti englantilainen Edward Jenner elävistä lehmärokkoviruksista (vaccinia-viruksista) vuonna 1798.Suomessa viimeinen isorokkoepidemia koettiin Puolangalla, Oulussa ja Inarissa vuonna 1936. Epidemia sai mediahuomiota, sillä Suomesta isorokko oli saatu hävitettyä jo 1920-luvulla. Kaikkien aikojen viimeisin isorokkotapaus Suomessa oli vuonna 1941.Bioterrorismin uhan vuoksi isorokkorokote kuuluu vielä nykyäänkin monien valtioiden kriisiajan varautumiseen. 2000-luvun alusta lähtien Yhdysvaltojen asevoimat on rokottanut rutiininomaisesti pienen osan henkilöstöstään....
"Haikara" ei ole yksi laji vaan aika iso samankaltaisten lintujen ryhmä. Wikipedian mukaan seuraavat haikaralajit luetaan kotimaiseen linnustoon ja muutama niistä (kaulus- ja harmaahaikara) pesii täällä säännöllisesti:
* Kaulushaikara (Botaurus stellaris) Pesii vakituisesti
* Pikkuhaikara (Ixobrychus minutus) Tavattu neljä kertaa
* Yöhaikara (Nycticorax nycticorax) Tavattu useita kertoja
* Lehmähaikara (Bubulcus ibis) Tavattu kolme kertaa
* Rääkkähaikara (Ardeola ralloides) Tavattu useita kertoja
* Silkkihaikara (Egretta garzetta) Tavattu useita kertoja
* Jalohaikara (Egretta alba) Tavataan vuosittain
* Harmaahaikara (Ardea cinerea) Pesii vakituisesti
* Ruskohaikara (Ardea purpurea) Tavattu useita kertoja
Jos kysyjä pohtii sitä, miksi...
Mainitsemasi tuntomerkit sopivat teokseen
"Haavoittunut sydämeni" : Lilli Jahnin elämä 1900-1944 / Martin Doerry. Plataani 2003. - Doerryn Haavoittunut sydämeni on eräs vaikuttavimmista natsiaikojen päiväkirjoista.
Hyvin lähelle tulee myös Victor Klempererin kirja Haluan todistaa : päiväkirjat 1933-1945. WSOY 2001. Kirjoittaja oli Dresdenissä kirjallisuuden professori, joka menetti ensin opetustyönsä, sitten käännöstyönsä, julkaisulupansa, kotinsa jne. Hän oli juutalaisesta perheestä, muttei tunnustanut uskontoa, ei edes
tuntenut juutalaisia tapoja. Hänen vaimonsa oli saksalainen, jonka vuoksi hän säästyi keskitysleiriltä aina vuoteen 1945 saakka. Lopulta sai kutsun ilmoittautua, mutta Dresdenin pommitukset koituivat hänen "...
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Tyhjin käsin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja Aaro Hellaakoski: Runot (1947, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Helsingin katsojamäärältään suurimmat elokuvateatterit vuonna 1974:
1. Boston 1000 istumapaikkaa ; 2. Bristol 809 ; 3. Rex 800 ;
Lähde: Elokuvakaleneri 1975.
Tiedot kerätty vuonna 1974.
