Tila korvattu tarkoittaa, että kirja on kadonnut tai vahingoittunut ja sen on asiakas korvannut. Jos varattua kirjaa on olemassa useampi kappale, vaikuttaa merkintä varausjonoon sitä hieman hidastaen. Jos kirja on ainoa kappale, sinun kannattaa olla yhteydessä kirjastoon. Varausta ei kenties voida enää toimittaa.
Et mainitse kysymyksessäsi näiden kansalliseläinten englanninkielisiä nimiä, mutta netitä löytyi seuraavia tietoja:
Marokon kansalliseläin on englanniksi Barbary lion. Sen latinankielinen nimi on Panthera leo leo, josta löytyy wikipedia-artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Barbarileijona . Suomeksi eläin on siis barbarileijona ja se on hävinnyt luonnosta jo 1920-luvulla.
Tunisian kansalliseläin on Cream coloured courser, jonka latinankielinen nimi on cursorius cursor. Sillä hakiessa löytyy myös suomenkielinen wikipedian artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aavikkojuoksija. Kyseessä on siis aavikkojuoksija-niminen lintu.
Määritelmiä voi etsiä suomen kielen sanakirjoista. Esim. Editan julkaisema Suomen kielen perussanakirja määrittelee tilkesanat näin: puheessa esiintyvä ajatuksen kannalta merkityksetön lisäkesana (esim. niin ku(in), t(u)ota). Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja määrittelee tilkesanat puhekielen sanoiksi, joita ilmankin asia välittyy, liikasana, toiste. Tilkesanoista käytetään myös ainakin nimitystä täytelisäkkeet.
Sota-ajan päivärahoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehdessä Perinnetietoutta -palstalla 3/2018. Päiväraha vaihteli sotilasarvon mukaan sekä ajan myötä. Rintamasotilaan päiväraha poikkesi kotijoukkojen vastaavasta. Helmikuusta 1940 alkaen myös kiinteää peruskuukausipalkkaa maksettiin, johon vaikutti perheen koon lisäksi paikkakuntakohtaiset arvoluokitukset. Vaihteluväli siis oli melkoinen. Pienimmillään talvisodan alussa sotamiehen päiväraha oli 5,00 mk.
Lähde ja lisätietoja:
Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä? Päiväraha ja sota-ajan palkka. Kylkirauta, 3, 34.
Kenties sopivia voisivat olla jotkut näistä kirjoista:
- Bauer, Marion Dane. Rain (2016), Snow (2016), Wind (2016).
- Cole, Stephen. Monstar-kirjat
- Gibbons, Alan. Weird spooky day (2016) ja Weird snowy day (2016).
- Gough, Julian. Rabbit & Bear -kirjat.
Helppolukuisia englanninkielisiä lastenkirjoja on ilmestynyt muun muassa Early reader-, Ready to read- ja Golden books -nimisissä kirjasarjoissa.
Oulun seudun OUTI-kirjastojen verkkosivuilla teoksia voi hakea esimerkiksi asiasanalla lastenkirjallisuus. Voit tehdä suoraan tarkennetun haun tai rajata hakutulosten vasemmalta puolelta listasta haluamiasi ominaisuuksia. Helppolukuisia englanninkielisiä lastenkirjoja löydät valitsemalla alasvetovalikosta...
Lääkkeiden myynnistä päätetään laissa ja asetuksissa. Suomessa lääkkeitä, myös itsehoitolääkkeitä, saavat myydä vain apteekit. Ainoastaan nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettuja lääkevalmisteita saa myydä myös kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/laakehuolto/apteekit
Lääkelaissa ja -asetuksessa on säädökset mm. lääkkeiden myynnistä:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/laakehuolto/lainsaadanto
Ruotsi on vapauttanut osan itsehoitolääkkeiden myynnistä vuonna 2009. Samoin ovat tehneet jo aiemmin Tanska ja Norja:
http://www.pty.fi/818.html
Suomessakin on aiheesta käyty keskustelua, mutta ainakin toistaiseksi tilanne on entisellään. Itsehoitolääkkeiden myynnistä on ainakin kaksi täysin...
Kirjaan Sherlock Holmesin seikkailut sisältyvässä Beryllikruunu-tarinassa O. E. Juurikorven uudistettu suomennos vuodelta 1957 (ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1933) kuuluu seuraavasti:
"[Vanha sääntöni on, että] kun asiasta erotetaan pois kaikki se, mikä on sinänsä mahdotonta, on jäljelle jäänyt asianosa totta, tuntuipa se miten uskomattomalta tahansa."
Sherlock Holmes : kootut kertomukset -kirjassa vuonna 2010 julkaistussa Jaakko Anhavan Beryllikruunu-suomennoksessa vastaava kohta on tällainen:
"[Vanha oppilauseeni kuuluu, että] kun kaikki mahdoton on karsittu pois, niin se mitä jää jäljelle, kuinka uskomatonta se lieneekään, on väistämättä totuus."
Kyseessä on maa, joka on kuivatettu tai pysyy kuivana patoamalla tai sulkujen avulla, hollannin kielisiä vivahteita löytyy Nederlandse encyclopedie:stä https://www.encyclo.nl/begrip/polder
Hollanti-englanti -sanakirjasta löytyi käännös englanniksi ja se on polder. Oxford Cambridge Dictionary:stä sana löytyy myös, https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/polder.
Käsitteelle ei taida suomen kielessä olla yhtä vastaavaa käsitettä. Sanakirjoista esim. Kielitoimiston sanakirja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kuivatus ja mm. AFO - Luonnonvara- ja ympäristöontologia http://finto.fi/afo/fi/, löytyy sana kuivatus, jota on käytetty luonnon suojeluun ja maanviljelykseen liittyvissä teksteissä, joita...
Tekijänoikeuslaki on Suomen laki -teoksen I-osassa, kohdassa Yr 401. Kirjaa ei tosin voi kauhean selkeäksi väittää, mutta kyllä sieltä löytyvät pykälät Valokopiointi, Kappaleiden valmistaminen opetustoiminnassa , Tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevia erityissäännöksiä jne. Itselleen asiaa voi ehkä selkiyttää teoksen: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja avulla.
Se on tosin vain hakusanaluettelo, mutta kunkin hakusanan, esim. valokuva, kohdalla annetaan viitteitä teoksiin tai toisiin hakusanoihin; kirja on vuodelta 1998. Tekijänoikeuslaki on muuttumassa, joten varminta lienee seurata tilannetta internetin välityksellä, sieltä löytyy sivuto osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi .
Ehdottaisin, että tutustuisit esim. Oulun kaupunginkirjaston laatimaan "Teuvon kirjailijatietoon" osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Kun löydät kiinnostavia vaihtoehtoja, kokeile kirjastosi antia: Joensuulaisena mene Jokuseen http://jokunen.jns.fi/ -> Haku -> kirjoita asiasana-kenttään kirjailijatiedot muodossa sukunimi,etunimi ja klikkaa Hae-painiketta. Kirjastoissa on myös koottuja kirjailijahakuteoksia, joita kannattaa kysellä henkilökunnalta.
Kirjasto 10:ssä, Itäkeskuksen kirjastossa ja Töölön kirjastossa voi soittaa sähköpianoa. Akustista pianoa Helsingin kirjastoissa ei ole.
http://www.lib.hel.fi/page/BBE3ADA4-1300-4A46-98A8-D832ABCBC34B.aspx
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Vantaan Tikkurilan kirjastossa on piano asiakkaita varten:
http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_/tikkurilan_k…
Tämä on kysymys, josta tutkimuskaan ei ole yhtä mieltä. Teorioita siitä, milloin itämerensuomalaiset kansat ovat saapuneet Itämeren rannoille ja suomalaiset Suomen puolelle on monia eikä asiaa yksiselitteisesti pystytä todistamaan. Arviot vaihtelevat tuhansia vuosia1200-1300 ennen ajanlaskun alkua, 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua tai juuri ennen ajanlaskun alkua Itämeren rannoille ja sieltä muutama sata vuotta myöhemmin ne, joista tuli suomalaisia Suomeen. On myös esitetty väite, että itämerensuomalaiset kansat olisivatkin alueen alkuperäisväestöä. (Lang Valter, Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria, ss. 13.-16).
Suosittelen tutustumaan teokseen: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria /...
Hei!
Booknetin sivulle on koottu linkkejä verkossa olevista kokonaisista teoksista, hypertekstejä käsittelevistä sivuista, scifijutuista ja sarjakuvista
http://www.booknet.fi/luotsi/verkkoromaanit.htm
Hämeenlinnan kirjaston Makupaloihin on myös koottu linkkejä verkkoteoksiin:
http://www.makupalat.fi/kirjat5.htm#kirjat (kirjoja verkossa)
http://www.makupalat.fi/kirjat1.htm (kertomakirjallisuutta verkossa)
http://www.makupalat.fi/kirjat3.htm#verkkokirjat
Nämä ovat siis vapaasti luettavissa, et tarvitse mitään tunnuksia.
Rekrytoinnissa ilmenevän kuntakohtaisen vaihtelun vuoksi voin vastata kysymykseesi vain yleisellä tasolla.
Nykyisen kirjastolain (2017) puitteissa kirjasto- ja informaatioalan opinnot eivät enää ole välttämätön kelpoisuusehto palkkauksessa.
Laki sanoo kirjaston työntekijöiltä vaadittavasta pätevyydestä seuraavaa: yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutuksen saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kirjastolaki asettaa minimitason, jonka pohjalta kunkin tehtävän kelpoisuusvaatimusten määrittely jää kirjastoja ylläpitävien kuntien vastuulle.
Osan kirjastojen henkilökunnasta pitää siis olla...
Kustaa Vilkunan Etunimet kirjassa kerrotaan, että Pia on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, latinalaisperäiselle nimelle, jonka merkitys on 'hurskas'.
Kansanomaisena Piaa on tavattu myös lyhenteenä nimestä Zenobia, joka taas tarkoittaa suunnilleen 'hän, jolle Zeus on antanut elämän'.
Martti Rapolan artikkelissa "Suomenkielinen joulurauhan julistus 1600-luvulta" (teoksessa Historiallisia tutkimuksia Artturi H. Virkkusen kunniaksi hänen täyttäessään 60 vuotta. Toimittanut Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 1924) on julkaistu kaksi versiota 1600-luvun lopulta peräisin olevasta joulurauhan julistuksesta. Niistä lyhyemmässä (joka sekin on huomattavasti nykyistä julistusta pidempi) sanotaan näin: "Toisexi manatan angarasti, etta idzecukin tällä Joulun Juhlalle cuin myös ainakin käytäwät idzens christelisest ia Jumalisest wältäden ylönsyömist, ylönjuomist, turhi waloi ia caickia muita Syndiä, iotka Jumalan lais owat pois kieldyt, nijn Jumala on idze Cullengin Sädylle hänen hywästi siunauxens andawa." Kyse on siis valasta,...
Petsamon asukasluku vuonna 1920 Suomeen liitettäessä oli noin 1500, 1944 asukkaita oli yli 5000. Väestönkasvu kytkeytyi suurelta osin Petsamon nikkelivaroihin ja voisi otaksua, että Petsamon asukasmäärän vastaava kehitys olisi yhtä lailla kytköksissä alueen kaivannaisteollisuuteen. Pakinoitsijanimimerkki Tapani pohti sanomalehti Lapin kansassa Petsamon tulevaisuutta tältä kannalta jo vuonna 1938:
"Monia tulevaisuuden näköaloja avautuu sille, joka syventyy nikkelitunturin touhuun vähän joka puolelta. Se on jo varmassa tiedossa, että sinne syntyy kukoistava kaivosteollisuus. Nousee isohko kaupunki ja kansaa kertyy Petsamon perukoille monenlaista. Mutta kun katselee asioita pitemmällä tähtäimellä, joutuu pakostakin erinäisiin...
Nils-Aslak Valkeapään "Beaivi,ahcazan" (Kautokeino 1989) on lyriikkakuvateos, jonka runot Pekka Sammallahti on kääntänyt suomeksi. Suomennos, 134-sivuinen "Aurinko, isäni" on ilmestynyt 1992 (ISBN 82 90625 15 4). Teos on kokonaisuus, jonka runoja ei ole otsikoitu vaan numeroitu. Tokanajosta kertovat runot 272 ja 273 on jätetty saamen kieliseksi, jotta ne eläisivät.
Ray:stä kerrottiin, että tunnuksen on säveltänyt heidän työntekijänsä Kimmo Koskinen, joka saa kännyköiden soittoäänistä korvaukset. Melodia on rekisteröity Teostoon ja sen käyttöoikeudet ovat sekä Kimmolla että RAY:llä. Toisin sanoen melodiaa ei saa käyttää missään muualla ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa.
Ääni on virallisesti rekisteröity tavaramerkki. Löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitietokannasta rekisterinumeroilla 217552 ja 217553: http://tavaramerkki.prh.fi/
Tässä muutamia vinkkejä viikinki- ja keskiaikaan sijoittuvista romaaneista, sekä kotimaisista että käännöksistä.
Ahrnstedt, Simona: Sitoumuksia
Itägöötanmaalle miehineen majoittunut Markus Järn, karski soturi ja kuninkaan oikea käsi, lähettää juoksupoikansa noutamaan kylästä naisen itselleen yöseuraksi, mutta pojantollo tuokin väärän naisen, metsälammessa ilkosillaan kylpeneen mahtimiehen tyttären Illiana Henrikintyttären. Markus tajuaa, että tätä neitoa hän ei voi käyttää viihdykkeenään, ja lähtee palauttamaan pelkkään viittaan käärimäänsä tyttöä kotiin. Mutta Illianan maine on jo tahraantunut, ja kun tytön nuorin velipuoli vielä kuolee matkalla tapaturmaisesti, Markus Järn joutuu maksamaan kovan hinnan tapahtuneesta - monellakin...
