Radio-ja tv-ohjelmien esitystietoja voi hakea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Etusivun Selaus-valikosta valitaan ohjelmaopas (EPG). Sieltä voi hakea ohjelmatietoja kanavan ja päivämäärän mukaan.
Normaali matka-aika on 2-3 päivää. Normaalit kuljetusajat koskevat kaikkea aineistoa, myös elokuvia. Koska tätä työtä tekevät inhimilliset ihmiset (toki laitteiden avustamana), voi viivästyksiä matkan aikana tapahtua mille tahansa aineistolle. Jos viivästys on pitkä, kannattaa tehdä uusi varaus. Varattu aineisto on saattanut pahimmassa tapauksessa kadota. Tämä on kyllä varsin harvinaista.
Viivästyksiä voi aiheuttaa esimerkiksi se, että elokuvaa ei löydetäkään, jolloin varaus siirretään toiselle kirjastolle. Toinen syy viivästykseen voisi olla se, että kirjastossa paikan päällä olevat asiakkaat saattavat ehtiä lainaamaan kyseisen elokuvan nopeammin kuin henkilökunta ehtii noutaa varauksen hyllystä, varauksia kun on joka tapauksessa useita...
Vuonna 2021 Uudenmaan asukkaista 7,6 % oli ruotsinkielisiä.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta, taulukosta 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Ohjeita taulukon käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/kayttoohjeet.html
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Maurice Druonin Kirotut kuninkaat -sarjasta on suomennettu vain kaksi ensimmäistä osaa, joiden alaotsikot ovat Kuristettu kuningas ja Rautakuningatar. Muiden osien suomennoksista ei löydy minkäänlaisia viitetietoja.
Esimerkiksi laajasta kansainvälisestä kirjastotietokannasta WolrCatista (ks. linkki alla) löytyvät jatko-osien alkukieliset nimet ja ne täsmäävät kertomiesi suomenkielisten nimien kanssa.
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
http://fr.wikipedia.org/wiki/Les_Rois_maudits
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Accursed_Kings
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei voi antaa. Missään maassa tuskin kirjataan asukkaiden ravintotottumuksia systemaattisesti eikä vegaaniksi tarvitse julkisesti julistautua ja tulla tilastoiduksi. Lisäksi vegaaneja on monta lajia ja usein myös vegetaristit lasketaan vegaaneiksi. Täsmällisiä tilastoja ei siis ole. Suomalaisista arvellaan yhden prosentin olevan vegaaneja. (MTV3, uutiset). Yleisesti arvellaan määrän kasvavan, koska vegaanius on nykyisin trendikästä.
Maailmalla vegaanien määrästä on erilaisia tietoja. Usein vegaanien määrä ilmoitetaan oleva 1-2 prosenttia väestöstä. Maailman väestön määrän arvellaan olevan noin 7.8 biljoonaa, jolloin vegaaneja olisi noin 78 miljoonaa. Eri nettitiedot kuitenkin vaihtelevat reippaasti....
Suomenkielinen pikakirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1870-luvulla. Lars Neovius-Nevanlinnan kehittämä järjestelmä vakiintui pian ainoaksi. Pikakirjoitusta kehitettiin tuolloin erityisesti valtiopäivien tarpeisiin, mutta sitä on käytetty myös mm. pöytäkirjojen tekemiseen, henkilökohtaisten muistiinpanojen tai päiväkirjojen kirjoittamiseen. Pikakirjoituksen suosio ajottui 1940-luvulta 1970-luvulle. Pikakirjoitusta opetettiin oppikouluissa ja kauppaoppilaitoksissa 1970- ja 1980 -luvuilla tehtyjen koulu-uudistusten myötä pikakirjoituksen asema heikkeni. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenkielinen_pikakirjoitus)
Uusia pikakirjoitusoppaita ei ole julkaistu. Seuraavassa oppaita, jotka on poimittu mm. Suomen Pikakirjoitusyhdistyksen sivuilta....
Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen
Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963.
Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.
Jostain syystä runo kulkee netissä nimellä Eino Leinon juomalaulu. Leinolla ei kuitenkaan ole tämän kanssa muuta tekemistä kuin korkeintaan kiinnostus samaan asiaan... Runo on nimeltään Pieni episodi ja se alkaa "Monta päivää juotuaan / pessimisti tuskissaan / sanoi on jo..."
Runon on kirjoittanut Heikki Asunta (Mustaa ja kultaa, 1929). Se löytyy myös Jarkko Laineen toimittamasta kirjasta Putelille puhelen : viinavirsiä. Sanat saattavat hiukan vaihdella eri julkaisupaikoissa tai sävellyksissä. Lauluna tätä ovat esittäneet mm. Vesa-Matti Loiri, Matti Salminen ja Anneli Saaristo
Helsingin kaupunginkirjastoon on vaikea päästä ainakaan vakituiseen työhön ilman alan koulutusta. Osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406 löytyvä kirjastoasetus määrää, että 70 %:lla henkilökunnasta on oltava kirjastoalan koulutus. Toki kirjastossa on töissä myös esimerkiksi tietotekniikka-alan osaajia, jotka eivät tee varsinaisia kirjastotöitä vaan hoitavat kirjaston tekniikkaa.
Harjoittelijaksi kirjastoon on mahdollista päästä, jos opiskelee sopivaa alaa. Esimerkiksi Pasilan kirjastoon on otettu datanomiopiskelijoita harjoittelijoiksi, koska he pystyvät opastamaan asiakkaita tietokoneongelmissa. Myös työkkärin kautta voi päästä harjoittelijaksi tai työllistetyksi kirjastoon. Kirjastoon otetaan myös tavallisesti...
Runo on ilmeisesti pakinoitsija Ollin (Väinö Nuorteva) luoman hahmon, huonon runoilijan ja aforistikon Otso Kirjosiiven hengentuotos. Painetun runon paikallistaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, jatkan etsimistä. Ollin pakinoita ilmestyi Ylioppilaslehdessä ja Uudessa Suomessa 1914-1964.
Sinänsä ei ole harvinaista, että runoista ja mietelmistä tulee suusta toiseen kulkevaa ikään kuin kansanrunoutta, jota sitten muokataan ja kehitellään tarpeen ja mielen mukaan. Tähän kevätloruun taitaa nykyään liittyä Batman.
Riikka Tuomi
Kysymys tarkoittanee Euroopan perinteisen taidemusiikin
kolmea suurta B:tä (Johann Sebastian Bach, Ludwig van Beet-
hoven ja Johannes Brahms). Puhutaan myös Klassisen musii-
kin suuresta seitsentähdestä, wieniläisklassikoista, joihin Beethovenin lisäksi lasketaan ainakin Joseph Haydn ja Wolfgang Amadeus Mozart.
Ankarimmatkin kriteerit täyttäviä hyviä säveltäjiä on toki kymmeniä, joten kysymys neljästä suurimmasta ei tee oikeutta Euroopan taidemusiikin monipuolisuudelle. Kuitenkin kolme suurta B:tä viitoittavat taidemusiikkimme kehitystien päälinjan 1600-luvulta 1900-luvulle.
Emme ehdi tarkistamaan levyjen kuntoa jokaisen palautuksen yhteydessä. Siksi olisi toivottavaa, että asiakkaat ilmoittaisivat, jos levyt eivät toimi. Sormenjäljet voi poistaa levyistä kotonakin vaikka linssiliinalla. Naarmut saamme poistettua kirjastossa hiontalaitteella.
SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi."
'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole.
Hieroglyfien arvoitus ratkaistiin Egyptistä vuonna 1799 löydetyn, Rosettan kiveksi kutsutun paaden mukaan. Siihen oli kaiverrettu sama teksti hieroglyfein, demoottisella kirjoituksella ja muinaiskreikaksi. Näistä muinaiskreikka oli ainoa, jota kyettiin vanhastaan tulkitsemaan, ja sen avulla löydettiin sekä hieroglyfien että demoottisen kirjoituksen avain.
Hieroglyfit ovat vanhin egyptiläinen kirjoitusmuoto. Niistä kehittyi sittemmin paremmin musteella kirjoittamiseen soveltuva hieraattinen kirjoitus ja edelleen demoottinen kirjoitus. Näillä kaikilla oli edelleen tehtävänsä: hieroglyfejä käytettiin etenkin kaiverretuissa teksteissä, hieraattista kirjoitusta uskonnollisissa ja demoottista maallisissa yhteyksissä. Kaikissa kolmessa...
Saksalaisten osalta netissä viitataan Gordon Williamsonin ja Darko Pavlovicin teokseen Grey Wolf: U-Boat Crewman of World War II. Teos ei ollut enää vapaasti saatavilla, mutta sitä oli referoitu sivustoilla seuraavasti: Toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa sallittiin yleensä vain siistit viikset, mutta kenttäoloissa tästä sallittiin poikkeuksia. Sukellusveneiden miehistöt kasvattivat yleensä parrat palveluksen aikana, mutta heidän odotettiin ajelevan ne pois heti kun tultiin satamaan. Riippuu siis varmaan kuvanottohetkestä, minkälainen miehistön partatilanne on ollut.
Yhdysvaltain laivastossa palvelleiden odotettiin 1800-luvun lopulta 1960-luvun lopulle pitävän hiukset, parrat ja viikset lyhyinä ja siisteinä, mutta tähän oli...
Pound cake -kakulle ei ole muuta suomenkielistä vastinetta kuin kuivakakku. Sen pääraaka-aineet ovat jauhot, voi, sokeri ja munat. Ranskassa sitä kutsutaan nimellä quatre-quarts, Meksikossa panqué ja Saksassa Rührkuchen.
Lähde
Wikipedia: Pound cake https://en.wikipedia.org/wiki/Pound_cake
Vaatimus toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta osana korkeakoulututkintoa sisältyy tutkintoasetuksiin sekä ammattikorkeakouluissa (1129/2014, 7 §) että yliopistoissa (794/2004, 6 §). Näiden asetusten mukaan opiskelijan tulee tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003, 6 §) mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan tai ammatin kannalta. Korkeakoulututkinnoissa edellytetään ruotsin kirjallista ja suullista osaamista vähintään taitotasolla B1 Eurooppalaisen viitekehyksen (2003) mukaan (Elsinen & Juurakko-Paavola...
Calpurnia Taten ystävä saattaisi hyvinkin pitää L. M. Montgomeryn tyttökirjaklassikoista, Anna- ja Runotyttö-sarjoista. Niissä on samanhenkistä vanhan ajan elämää ja itsenäiset, ei aina annettuihin muotteihin taipuvat päähenkilöt.
Henna Helmi Heinosen IceLove-sarja kertoo muodostelmaluistelua harrastavista tytöistä ja heidän elämästään. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Nellyn uudet kuviot. Sarjan eri osissa on päähenkilönä aina joku joukkueen jäsenistä.
Myös Cathy Cassidyn Suklaamuruset-sarjassa päähenkilö vaihtelee. Sarjan kuudessa osassa tarinansa saavat kertoa vuorollaan kukin uusperheen sisaruksista.
R. J. Palacion Ihme kertoo Augustista, jonka kasvot ovat vakavasti epämuodostuneet. Muuten hän on aivan tavallinen poika, mutta...
Aksel Törnuddin Koulun laulukirjassa (1913) Telefoni Afrikassa päättyy seuraavasti: "Häntä pannaan toisen korvaan, toinen kärsää käyttää / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Runon kaikkein alkuperäisimmässä versiossa, joka ilmestyi aikaisemmin samana vuonna Arvid Lydeckenin satu- ja runokokoelmassa Kun päivä paistaa, kyseinen kohta esitetään kirjan kuvituksessa: yksi marakatti ääntelee kärsään ja toinen on pannut norsun hännän korvaansa (kuvateksti: "Näin elefantti menetteli"). Itse runossa sanotaan vain kuvaan viitaten "Aivan niin se menetteli, kuten kuva näyttää, / ja tuo uusi telefoni kaikki toiveet täyttää!"Myöhemmin Arvily sepitti runonsa kokonan uudelleen ja se sai nimen Puhelin Afrikassa. Tämä versio ei jätä sijaa...
Ainakin kirjassa I can make music : simple-to-make and fun-to-play musical instruments for young children (tekijä Michael Purton) on yksinkertaisen lasten bassokitaran teko-ohje. Kirja on Helsingin kaupunginkirjastossa Itäkeskuksen kirjaston kokoelmissa. Purkki- tai narubassoksi nimitettävän, yksinkertaisen basson teko-ohjeita löytyy netitsekin, esim. näiltä sivuilta:
http://www.roima.fi/html/purkkibasso.html
http://topelius.kerhokeskus.fi/materiaalit/tyopajat/soitinrakennus.pdf
http://www.narubasso.fi/narubasson_rakennusohjeet/
