Kuntaliiton mukaan Suomessa on yhteensä 310 kuntaa.
Eri puolueiden kuntakohtaisia valtuustopaikkoja on koottu esimerkiksi julkaisuun Kuntavaalit, ehdokkaat ja valitut vuonna 2017 (Tekijät: Pekola-Sjöblom Marianne & Piipponen Sirkka-Liisa, 2018) johon voit tutustua osoitteessa: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2018/1899-kuntavaalit-ehdokkaat-ja-valitut-vuonna-2017
Kuntaliiton verkkosivuilta löytyy myös lukuisia muita mielenkiintoisia kuntavaali- ja demokratiatilastoja joihin voi tutustua osoitteessa: https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kuntavaali-ja-demokratiatilastot
Lisäksi viimeisimpien kuntavaalien tuloksia kunnittain voi tutkia esimerkiksi Tilastokeskuksen vaalikarttapalvelusta(...
Italian ruokakulttuurista löytyy tietoa sekä kirjoista että netistä. Pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi
voit tutkailla, minkälaisia kirjoja aiheesta on saatavilla kirjastoissa. HelMetin etusivulla on kohta sanahaku, jota klikkaamalla pääset kirjoittamaan asiasanoja sanahaku-kenttään. Voit kirjoittaa vaikkapa Italia ruokakulttuuri, niin saat listan kirjoista. Klikkaamalla kirjojen nimiä saat esiin, missä kirjastoissa mitäkin kirjaa on (hyllyssä tarkoittaa, että kirja on paikalla kirjastossa). Tietenkin voit myös asioida missä tahansa kirjastossa ja kysyä asiaa. Kirjoja voi varata myös HelMetin kautta kautta, jos sinulla on kirjastokortissasi tunnusluku. Varauksen yhteydessä voit määritellä, mistä...
Seuraavista kirjoista löytynee vinkkejä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykypäivään
Peacock, John: Men's fashion
Peacock, John: Fashion sourcebooks: the 1960's
Myös näistä nettiosoitteista löytyy tietoa 1960-luvun muodista:
http://desthea.com/muotimissio/index.php/teematyyli/60_luvun_muotia
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
Suomenkielinen Wikipedian artikkeli toteaa, että yhtyeen kokoonpano on vaihdellut vuosien varrella, mutta laulaja Paavo ei ole koskaan esiintynyt oikealla nimellään. Yhtyeen monet laulut ovat rumpali Juha Takasen ja sanoittaja Jukka Välimaan käsialaa. Paavon henkilöllisyys on kuitenkin edelleen hyvin varjeltu salaisuus.
Heikki Poroila
Suomen kuntien ja maakuntien vaakunat on esitelty Suomen kuntaliiton julkaisemassa kirjassa Suomen kuntavaakunat, maakuntavaakunat ja -tunnukset (2005). Vaakunat löytyvät myös netissä osoitteessa http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;341;85377;85008 (maakuntien vaakunat) sekä http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;341;85377;84531 (kuntien vaakunat).
Ylioppilastutkintolautakunta ei tekijänoikeussyistä julkaise vanhoja ylioppilaskoetehtäviä verkkosivuillaan, mutta niitä on mahdollista tilata ylioppilastutkintolautakunnan kansliasta. https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-suorittaminen/usein-kysyttya/mista-loydan-vanhoja-ylioppilaskokeitahttps://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/yhteystiedot/kanslian-henkilokuntaVuosittain ilmestyvästä ylioppilaiden kirjasta Spes patriae. 1974 löytyvät kyseisen vuoden ylioppilastutkinnon tehtävät. https://finna.fi/Record/helmet.1099922?sid=4983022246Myös valikoituja ylioppilasaineita on julkaistu vuosittain kirjamuodossa: Ylioppilasaineita. 1974. https://finna.fi/Record/helmet.2003488?sid=4983028873Kumpaakaan kirjoista ei...
Tiedossani ei ole tutkimusta, jossa olisi selvitetty kysymääsi aihetta.
Aihetta on jo aikaisemmin pohdittu Kysy.fi – palvelussa, josta linkki vastaukseen alla
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-ihminen-syntyy-kuurosokeana-miten-ja-mil…
Jos synnynnäisesti kuurosokealla on näkö- tai kuuloaistimuksia jäljellä, niin se mahdollistaa luonnollisesti erilaisen kommunikoinnin ja kielellisen ajattelun verrattuna täysin kuuroihin ja sokeisiin. Täysin kuurojen ja sokeiden kommunikointi voi tapahtua vain keho- ja kosketusaistin kautta.
Lisätietoa kuurosokeudesta löytyy esimerkiksi Suomen Kuurosokeat ry. www-sivuilta http://www.kuurosokeat.fi/tietoa/index.php.
Kirjoja, josta löydät tietoa gnuantiloopista on useita, esim.
Suuri eläinsafari, jossa useita osia ja esittelyt eläimistä aakkosjärjestyksessä
Zoo niin ikään moniosainen, kirjan hakemistoista löytyvät oikeat sivut.
Uusi Zoo, samoin moniosainen teos. On muitakin.
Rippikoulukorttia näytetään käytettävän yleisesti eri puolilla Suomea. Korttiin kootaan merkintöjä osana rippikoulua osallistumisesta jumalanpalvelukseen tai muuhun seurakunnan toimintaan. Alla olevan linkin kautta löytyy kuva Euran seurakunnan rippikoulukortista:
http://www.euranseurakunta.fi/nuoret/wp-content/uploads/2011/09/2011-ri…
Kortista voidaan käyttää myös muita nimiä. Esimerkiksi Valkealan seurakunnan sivuilla puhutaan tutustumiskortista:
http://www.valkealanseurakunta.fi/?id=892
Ainakin minun työtovereistani löytyi monia "Kekkosen aikana" rippikoulunsa käyneestä ja eri puolilla Suomea silloin eläneestä, jotka ovat tällaista korttia täyttäneet, vaikka kortilla ei välttämättä tätä nimeä silloin ollutkaan.
Kirkkohallituksen...
Hei!
Kiitos kysymyksestä.
Tilastokeskus julkaiseen voimassa olevan rakennuskustannusindeksi. Tuorein julkistus on 12.1.12 ja seuraava julistus 10.2.12. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi-sivulle pääsee linkistä: http://www.stat.fi/til/rki/index.html
Rakennuskustannusindeksin kehitystä voi tarkkailla tilastotietokannasta, StatFin. Tilastotietokantoihin pääsee osoitteesta: http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html > ylimmäisenä listassa StatFin, klikkaa Siirry palveluun > Hinnat ja kustannukset alta > Rakennuskustannusindeksi
Tilastokeskuksen oma kirjasto, tilastokirjasto, on paras kirjasto vastaamaan tilastoihin liittyviin kysymyksiin, jos yllämainituista lähteistä ei löydy haluamaanne tietoa. Tilastokirjaston...
Kyseinen möykky on arkkitehdin "arkkitehtoninen näkemys", jolla ei ole varsinaista käyttötarkoitusta. Se on "hyppyaltaan ja hyppytasanteiden luonnollinen jatkumo kattoikkunasta julkisivukuvaan".
Tällaisia "täsmäkiitoksia" emme onnistuneet löytämään. Alla on linkkejä sivuille, joilta löytyy monenlaisia kiitostekstejä, ehkä niistä löytyisi sopiva. Syvällisin ja henkilökohtaisin teksti syntyy ehkä kuitenkin itse kirjoittamalla.
https://varssyja.wordpress.com/kiittaen/
http://birgitmummu.vikki.fi/Runous/E-kortit/KORTTI/Kiitos/KiitosRunot.h…
http://www.positiivarit.fi/kiitos2
Olisiko etsimäsi kirja Päivi Järvelän (nyk. Rämö) kirjoittama Skrippaduidaa, joka on ilmestynyt Kontakti-sarjassa vuonna 1970? Puuttuvan sisällönkuvailun vuoksi en valitettavasti pysty tarkistamaan kirjan aihetta. Mutta Fennica-tietokannasta löytyy luettelo kaikista Kontakti-sarjassa ilmestyneistä kirjoista. Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot muun muassa kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Sen osoite on http://finna.fi . Valitse hakutavaksi yhdistelmähaku ja kirjoita hakusanaksi: kontakti. Valitse vielä valikosta hakutyypiksi: sarja. Näkyviin saat kaikki Kontakti-sarjassa ilmestyneet kirjat.
Laina-aikaa voi jatkaa, ellei aineistoon ole varauksia. Lainat voidaan uusia korkeintaan 8 kertaa.
Lainan uusiminen onnistuu puhelimitse, käymällä kirjastossa tai Internetin kautta osoitteessa www.satakirjastot.fi. Vasemmalla olevasta palkista pääsee omiin tietoihin. Internetin kautta uusimiseen tarvitaan tunnusluku, jonka saa kirjastosta.
Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikön ylläpitämä Kielijelppi-sivusto opastaa viittaamaan nettisivuun lähteenä seuraavasti:
"Tekstin yhteyteen tuleva lähdeviite kirjataan muotoon: “Sivun otsikko”. Kielijelpin www-sivusto. < #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. Päivämäärä, jolloin sivua on käytetty lähteenä."
Eli tämä vastaukseni merkittäisiin näin:
“Lähdeviitteiden merkintä”. Kielijelpin www-sivusto.
< #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. 26.3.2015.
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin siitä, koska e-kirjasto saadaan toimimaan selaimessa sekä miksi näin on toimittu julkaisemisessa, osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Mitään koottua listaa ei näytä olevan. Nelostien palveluista voisi saada tietoa Nelostieyhdistyksestä:
http://www.nelostie-e75.fi/index.htm Nelostieyhdistys
Abc-liikennemyymälöiden noutopöydät eri puolelta Suomea löytyvät täältä:
http://www.abcasemat.fi/noutopoyta
Teboil-asemien ruokapaikat valtateiden varsilta täällä:
http://www.teboil.fi/SearchServiceStations.asp?path=1%3B1510%3B1549%3B3…
Nelostien ruokapaikoista on käyty pari keskustelua, joista saa vinkkejä paikoista:
http://keskustelut.iltasanomat.fi/thread.jspa?messageID=908807
http://keskustelu.plaza.fi/matkalaukku/keskustelu/t1583247
Tiehallinnon sivuilla on tietoa valtateiden palveluista, mutta ei ruokapaikoista:
http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=71&_dad=julia...
Puuvillasta lähinnä tekstiiliteollisuudessa löytyy jonkin verran kirjallisuutta pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi). Voit käyttää aihe-hakua ja antaa hakusanaksi luonnonkuidut. Näin löytyy esim. teos Boncamper, Irma: Tekstiilioppi: kuituraaka-aineet, 1999, ja Sundquist, Jorma: Tekstiiliraaka-aineet 1: Luonnonkuidut, 1988. Internetistä puuvillasta ja sen viljelystä löytyy tietoa seuraavista osoitteista http://www.finatex.fi/html/kuituopas.htm - kasvikuidut - puuvilla, http://www.cs.uta.fi/ipoppla/www/ipoppla00/koku/index.html - puuvilla. Nämä sivut löytyvät myös käyttämällä Google-hakukonetta, www.google.fi, hakusanalla puuvilla ja kohdistamalla haun suomenkielisille sivuille.
Erilaisista...
