Darren Shania ja hänen teoksiaan koskevaan kysymykseen on vastattu jo aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a69460d1-d…
Laila Hietamiehen lapsuudesta ja nuoruudesta kerrotaan kirjassa:
Saure, Salme: Laila Hietamies läheltä.
Tietosi Laila Hietamiehen tuotannosta voit tarkistaa vielä osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=852&lang=FI jossa on tietokanta suomalaisista nykykirjailijoista. Tietokantaan on koottu kirjailijoiden henkilötietoja, kirjailijaesittelyjä, tuotanto sekä lähteitä, joiden pääpaino on verkkotiedossa.
Julkaisua johon olisi listattu kaikki julkishallinnon (= valtion, kuntien tm. julkisten yhdyskuntien hallinto) atk-päättäjät ei tietojemme mukaan ole, mutta avuksi kaipaamasi tiedon etsinnässä on sekä Suomen valtiokalenteri (http://www.halvi.helsinki.fi/valtiokalenteri/), jossa luetellaan valtion virastojen ja laitosten ylempi virkamieskunta sekä johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt, että Suomen kunnalliskalenteri josta löytyvät kaikkien Suomen kuntien keskeisten viranhaltijoiden yhteystiedot.
Kirjat löytyvät yleisistä kirjastoista kautta maan.
Päähkänä löytyy kirjasta Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja L-P (1995) s. 455 pähkinä -sanan kohdalta. Muita murteellisia ilmaisuja pähkinä -sanalle on pähken, pähkynä, pähkänä, päähkinä, päähkänä jne.
Kirjojen sähköinen varaaminen toimii yleensä hyvin. Mitään yhtä syytä epäonnistumiseen ei voi suoralta kädeltä sanoa, joten käytännöllisintä on selvittää asia kirjastokäynnin yhteydessä.
Kappale on julkaistu ilmeisesti myös nimellä ”Siellä vielä on se maa”. Sen nuotit ja sanat löytyvät nuottikirjoista ”Uutta kotimaista. 6” (Musiikki Fazer, 1986) ja Halonen, Kalervo: ”Profile. Vol. 1” (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Kumpikaan ei näyttäisi olevan kuorolle sovitettu, joten ilmeisesti kappaletta ei ole sovitettu kuorolle tai ainakaan sellaista versiota julkaistu.
Kummankin nimen merkitystä on kyselty jo aiemmin ja vastaukset löytyvät tämän palvelun arkistosta esim. kirjoittamalla k.o. nimi JA etunimet
Aliisa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a1a7…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2e87…
Johanna:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ff…
Englanninkielisiä malleja ei tosiaan kannata omaksua sellaisinaan, sillä suomen kielessä puhuttelutavat ovat erilaiset. Matti Larjavaara käy läpi erilaisia kohteliaisuuden muotoja artikkelissaan ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu”, joka löytyy osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510. Se voi antaa eväitä puhuttelutapojen pohtimiseen.
Puhuttelutapoihin ei ole ihan suoraan oikeita ja vääriä tapoja, vaan ne vaativat tilanteen miettimistä. Kannattaa siis harkita, miten virallinen tai tuttavallinen haluaa olla suhteessa henkilöön, jolle puhuttelun kohdistaa. Lääkäreitäkin on taatusti erilaisia: toiset pitävät tuttavallisemmasta tyylistä, kun taas toiset haluavat pitää suhteet potilaisiin virallisempina. Anna-...
Jos sanoisin, että itseohjautuvuuden synonyymi on omatoimisuus, luulen että itseohjautuvuuden käsitteellä ammatikseen operoivat älähtäisivät. Sanan merkitystä ei voi yksittäisellä sanalla tulkita. Jos sen voisi sanoa toisinkin, se varmasti niin sanottaisiin, oletan.
Suomen kielen perussanakirjan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990) mukaan itseohjaava on jotakuinkin sama kuin itseneuvova, itseohjautuva selitetään fraasilla itsestään ohjautuva, esimerkkinä itseohjautuva ammus. Käsityksen siitä mitä itseohjautuvuudella tarkoitetaan voi saada vaikka Leena Ahteenmäki-Selkosen jäsennyksestä itseohjautuvuuden sisällöksi: http://oyt.oulu.fi/avoin/uutta/kt15/2311.htm , mutta apua on varmasti myös muusta opetusalan kirjallisuudesta.
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston aineistossa ei ole kysymykseesi liittyvää materiaalia. Tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/ asiasanoilla sairaanhoito sota-aika löytyneet viitteet käsittelevät Suomen sairaanhoitoa. Haulla lääketiede sota-aika taas ei tullut viitteitä lainkaan. Hieman enemmän aineistoa löytyi sanoilla lääketiede historia.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta https://finna.fi hakusanoilla lääketiede Iso-britannia 1800-luku löytyi esimerkiksi teos Hardy, Anne: Health and medicine in Britain since 1860 (2001). Ja haulla Isobritannian ja Egyptin historiasta teos: Marlowe, John: History of modern Egypt and Anglo-Egyptian relations 1800-1956 (1965).
Englanninkielisiä artikkeleita voi katsoa...
Kyseessä on tämä kirja:
Tekijä: Krauss, Ruth.
Alkuteos: I’ll be you and you be me
Nimeke: Minä olisin sinä ja sinä olisit minä/Ruth Krauss; kuv. Maurice Sendak; suom. Martti Qvist.
Julkaistu:[Hämeenlinna]: Karisto, [1956]
Kymmenisen tsekkiläistä kirjaa, jotka löytyvät Helmet-kokoelmista. Listalla on erityyppisiä kaunokirjoja, joista osa on hyvin tunnettuja, osa vieraampia. Jotkut teoksista ovat keveitä ja toiset taas käsittelevät raskaita aiheita. Teoksista on merkitty listaan uusin painos, mutta vanhempiakin painoksia löytyy ja joitakin myös eri kääntäjien kääntäminä. Samoilta tekijöiltä löytyy myös muita kirjoja Helmet-kokoelmista.
Alexandra Berková: Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994
Karel Čapek: Puutarhurin vuosi, 2015
Jaroslav Hašek: Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa, 2013
Bohumil Hrabal: Liian meluisa yksinäisyys, 2008
Franz Kafka: Mies joka katosi, 2012
Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys, 2022
Arnošt Lustig: Rukous Katarzyna...
Opetushallituksesta kerrottin, että asiaa ei ole säädelty tai ohjeistettu valtakunnallisesti opetushallinnon puolelta, vaan kyse on kuntien arkistointimääräyksistä ja -ohjeista. Kyseeseen tulee lähinnä todistukset.
Arkistointia yleisesti säätelee arkistolaki ja -asetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940831
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19821012
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 todetaan todistuksista:
"Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä,
ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen."
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17627,1558...
Kaarlo Sarkian runoja ei ole paljon käännetty. Muutama runo löytyy kokoelmista Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik / i tolkning av Torsten Pettersson (2012), Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938) ja Fågeln flyger långt (1952). Hänen runojaan on myös sävelletty, ja joitakin käännetty tässä yhteydessä myös ruotsiksi.
Kysymäsi runo ei kuitenkaan ole näiden joukossa, joten todennäköisimmin siitä ei ole tehty ruotsinnosta.
Koru kannattaa arvioituttaa ammattilaisilla eli kultasepänliikkeessä. Jyväskylässä koruliikkeitä löytyy esimerkiksi Kävelykadun varrelta.
Jos pronssikoru on mitali, niin silloin saattaa olla apua myös keräilymitaleihin ja kolikoihin erikoistuneista liikkeistä, kuten Matin Markasta.
http://www.matinmarkka.com/
Toisten luomiin teoksiin liittyy aina tekijänoikeus.
Tekijänoikeuksiin liittyvä tieto on koottu musiikin kohdalla Gramex- ja Teosto-sivustolle. Linkki Gramex.fi, Linkki Teosto.fi
Yhdessä nämä toimijat ovat Musiikkiluvat.fi sivustolla. "Musiikin käyttölupa tarvitaan myös, kun musiikkia esitetään julkisesti esimerkiksi keikoilla, konserteissa, festivaaleilla, yritysten pikkujouluissa tai asiakastilaisuuksissa. Musiikinkäyttöluvat tapahtumiin saat edelleen Teostosta. Musiikinkäyttölupa tarvitaan, vaikka tapahtumaan ei ole pääsymaksua."
Miksi lupa pitää maksaa? "Kaikkien sivistysmaiden lakien mukaan luovan työn tekijälle ja yrittäjälle kuuluu korvaus siitä, että hänen työnsä tulosta käytetään. Musiikkiluvan hankkiminen on...
Kirjastostamme löytyy useita kirjoja, joissa on tietoa hirssi-viljasta ja sen käytöstä.
Tutustu esim.
1. Schöneck, Annelies : Vilja, 1997
2. Rousi, Arne . Auringonkukasta viiniköynnökseen, 1997
3. Otavan suuri keittokirja, 1993
Lisäksi voit kääntyä tietopalvelumme puoleen, josta saat lisätietoa.
