Seuraavasta teoksesta voisi olla hyödyllistä tämän asian selvittämisessä: Krons, Marja : Korhonen 75 : Huonekalutehdas Korhonen oy:n arkistot. PAINOS 2. p.
JULKTIEDOT [Turku] : Huonekalutehdas Korhonen, [1997]
ULKOASU 128 s. : kuv. STAND NRO 952-90-9359-4 (nid.)
Teoksen saa lainaksi mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa lainan voi uusia 5 kertaa, jos siitä ei ole varauksia. (Poikkeuksena viikkolainat, joita ei voi uusia lainkaan.) Kun lainan uusii, laina-ajan jatko lasketaan uusimispäivästä alkaen, eli kirjoille saa lisää laina-aikaa 4 viikkoa, lehdille 2 viikkoa ja DVD-levyille viikon.
Lisää tietoa laina-ajoista ja uusimisesta löydät nettisivuiltamme:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/laina-ajat
Hei,
Australiasta löytyy internetin hakukoneilla hyödyllisiä osoitteita. Esim. Google-haulla (http://www.google.com/) hakusanoilla Australia and deserts mm. seuraavat:
http://www.auslig.gov.au/facts/geogarea.htm
http://members.ozemail.com.au/~michaelt/sdsa.html
http://members.ozemail.com.au/~michaelt/gibson.html
http://www.utexas.edu/depts/tnhc/.www/fish/dfc/australi/desrtgen.html
http://www.oneworldmagazine.org/focus/deserts/wamain.htm
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löydät hakusanalla aavikot kirjan MacQuinty: Aavikko ja hakusanoilla Australia : luonto kirjan Fox: The national parks and other wild places of Australia. Toki muissakin Australiaa koskevissa teoksissa kerrotaan aavikoista jossain määrin.
Kuoroille saatavilla olevia nuotteja voit etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi), kohdasta Kirjat ja muu aineisto käyttämällä asiasanoina kuoromusiikki, mieskuorot, naiskuorot tai sekakuorot ja valitsemalla aineistotyypiksi nuottijulkaisut. Nuotteja voi kopioida omaan käyttöön. Saman haun voit tehdä myös lähimmässä kirjastossasi asiakaspäätteellä.
Tarkoitat varmaan Real Wild Child -kappaletta, jonka on säveltänyt Johnny Greenan, Johnny O'Keefe ja Dave Owens. Iggy Pop on tehnyt kappaleesta cover-version. Elokuvan version esittää laulaja Sarah Harding, joka on tunnettu mm. Girls Aloud -yhtyeestä.
Lähteet:
https://www.imdb.com/title/tt1024255/soundtrack?ref_=tt_trv_snd
https://en.wikipedia.org/wiki/Wild_One_(Johnny_O%27Keefe_song)
Koska kyseisen sarjan tuotanto on loppunut ja viimeisimmän suomenkielisen käännöksen ilmestymisestä on kulunut useita vuosia, epäilenpä ettei ko. kirjoja enää tulla kääntämään. Tietysti asiasta voi aina lähettää toivomuksia kustantajille. Heidän yhteystietojaan löydät täältä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/
Jo käännetyt Dawson's Creek -kirjat kustansi Helsinki Media osana Sisters Club -kirjakerhonsa toimintaa.
Runo on Hannele Huovin kirjoittama ja alkaa sanoin "Istupa syliin, kynttilän valoon, piparin tuoksuun, hämärään taloon..." Runo on julkaistu 1995 kirjassa Vauvan vaaka : leikkiloruja ja runoja vauvoille; Tammi; sivulla 67. Runo on myös kirjassa Peukaloputti : meidän vauvan lorut / toim. Katriina Kauppila; Otava, 2002; n:o 128.
Kysymykseen on vaikea vastata ilman täsmennyksiä. Tarkoittaako kysyjä
satutuntien tulevaisuutta globaalisti vai Suomessa? Suomessa satutuntiperinne elää ja voi hyvin sekä saa uusia muotoja - esim. improvisoidut satutunnit, tukiviitotut satutunnit, mediasatutunnit.
Kirjastot järjestävät yhä enemän tilaisuuksia eri-ikäisille kirjastonkävijöille, ja lastenkirjastopalveluita kehitetään jatkuvasti
ainakin isoissa kirjastoissa, joten tulevaisuus näyttää positiiviselta.
Paikallisia eroja toki on. Englanniksi aiheesta ei löydy tietoa.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelusta kysyttiin taannoin kuoleman kukasta. Kollega vastasi, että "erilaisissa yhteyksissä esimerkiksi vehkoja (Calla) ja muratteja (Hedera) on sanottu kuoleman kukiksi. Vanhan uskomuksen mukaan pidettiin kuoleman enteenä sitä, jos huonekasvina kasvatettava unelma (Asparagus setaceus) alkoi kukkia. Japanissa Amaryllidaceae-heimoon kuuluvaa Lycoris radiataa pidetään kuoleman kukkana: http://hiramenome.com/2011/08/higanbana-kuoleman-kukka/ "
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-on-ns-kuoleman-kukka
Alla olevista linkeistä löytyy etälukion materiaalia Raamatun jumalakuvasta, Wikipedian Jumala-atrikkeli, jossa mm. käydään läpi Raamatun kohtia, joissa Jumala mainitaan ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuston artikkeli Kolmiyhteinen Jumala: Isä ja Poika ja Pyhä Henki:
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_3_1_2.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumala_(kristinusko)
https://evl.fi/tutki-uskoa/kolmiyhteinen-jumala
Roomalaiset käyttivät numerojärjestelmää, jossa numerot perustuvat kirjaimiin, joita me kutsumme roomalaisiksi numeroiksi. Ykköstä merkitsevä kirjain on I, numero 5 on V ja numero 10 merkitään kirjaimella X. Suuremmille luvuille otettiin käyttöön kirjaimet L, C, D ja M (50, 100, 500 ja 1000). Kaikki muut luvut muodostetaan näiden kirjaimien eri yhdistelmillä. Wikipedian artikkelissa kerrotaan, että mainitsemiasi vaakaviivoja, ylä- ja alaviivoja, käytettiin, jotta numerot olisivat paremmin erottuneet varsinaisesta tekstistä. Artikkelissa kerrotaan myös, että keskiajalla roomalaisten numeroiden käyttö väheni, koska arabialaiset numerot sopivat laskemiseen roomalaisia numeroita paremmin. Nykyään kuitenkin edelleen roomalaisia numeroita...
Aika vähän löytyy alan oppaita selkosuomeksi.
Ammattiopintojen materiaaleista maahanmuuttajille on tehty hyvä koonti 2012, mutta varmaan alkaisi olla uuden katsauksen paikka. http://www.edu.fi/download/141229_maahanmuuttajien_oppimateriaalikartoitus_25042012.pdf
Tutkielmasta sain vinkin yhteen kirjaan: Rakentavaa suomea - Rakennusalan oppikirja maahanmuuttajille - kirja on tarkoitettu rakennusalan alkeisoppikirjaksi maahanmuuttajille. Sen avulla maahanmuuttaja voi parantaa alan ammattisanaston tuntemustaan ja helpottaa siirtymistään joko työelämään tai ammattiopintoihin. Oppikirja on jaettu osioihin, joissa kussakin käsitellään yhtä rakennusalan keskeistä osa-aluetta (esim. puutyöt, muuraustyöt jne.). Tekstejä ja harjoituksia...
Pälkäneen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin.
Kirjaston sivuilla ei ole mainintaa lainattavista porakoneista, mutta asian varmistamiseksi sinun kannattanee kuitenkin vielä ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Pälkäneen pääkirjasto Arkki, p. 040 356 3661, kirjasto[at]palkane.fi
https://www.palkane.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto
Hei!
Yksiselitteistä vastausta en kysymykseesi löytänyt. Parhaiten saat tietoa asunto-osakeyhtiölaista http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19910809 3 luku
Seuraavissa kirjoissa on hiusmuodin historiasta eri vuosikymmenillä:
Jones, Dylan
Haircults : Fifty years of styles and cuts. 1990.
Corson, Richard
Fashions in hair : the first five thousand years. 1971.
Syromjatnikova, Irina
Kampausten historia. 1989.
Lister, Maurice
Men's hairdressing : traditional and modern barbering.
2000.
Näyttelyjulkaisussa on myös kulttuurihistoriaa ja miesten muodin historiaa:
Welling, Heini: Turhamainen mies - narri va sankari?
2. tark. P.
[Tampere] : Nukke- ja pukumuseo, [1999].
2000-luvun hiusmuodista voisi saada tietoa kampaamo- ja parturialan erikoisaikakaus- ja ammattilehdestä Pinni:stä.
Aineisto löytyy kirjastosta paikan päältä tai kaukolainaksi tilaamalla. Käymällä kirjastossa voit katsoa myös luokan...
LINDA - yliopistokirjastojen yhteistietokannasta löytyi seuraavat julkaisut:
Lahti kansainvälistyvässä Suomessa : tavoitesuunnitelmaseminaari 29.11.1989 / [julkaissut]
Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus Lahti : 1990. Pihlaja, Juhani:Lahden peruspiirteet : millainen kaupunki Lahti on? [Lahti] : Tekninen virasto, tietopalvelut, 1991. Happy days are here again : Amerikan ilmiöitä ja ajankuvaa Lahdessa 1945-1965 / [Lahden kaupunki], 1990. Halme, Timo: Kaupungin sisäinen rakenne : kaupunkirakenteen hajautuminen, Kuopion kaupunki, 1995. Vesala, Riitta Maankäytön suunnittelun strategiat ja käytäntö : esimerkkinä Lahti Espoo : Teknillinen korkeakoulu, 1994. The Finnish Urban Indicators System Nimeke A portrait of...
Merja Jalosta voit kysyä lisätietoja myös kustantaja Kariston nettisivuilta osoitteesta: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=348&….
Hänestä löytyy hyvä esittely teosluetteloineen hakuteoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 s. 89-94. Kirja löytyy tietokirjaluokasta 86.1 meidän kirjastossamme.
Päivi Oikkonen/Lappeenrannan maakuntakirjaston lasten- ja nuortenosasto
Kirjasammosta löytyy hyvä listaus maailmankirjallisuuden klassikkoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7726 ja kotimaisen kirjallisuuden klassikkoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6147. Ne ovat varsin sopivia koulukäyttöön.
Tietoa Agatha Christien elämästä löydät kätevästi Internetistä osoitteesta:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/agatha.htm
Sivuilla on tietoa Christien elämästä ja tuotannosta sekä runsaasti linkkejä muille saman aiheisille www-sivuille. Sivuilta löytyy myös lista Christie -aiheisesta kirjallisuudesta johon pääset tutustumaan tarkemmin kirjastoissa.
