Ilmastotieteen laitos kerää ja tilastoi säähavaintoja Suomesta. Laitoksella on internet-sivuillaan ilmainen Havaintojen lataus -palvelu, jonka avulla saa haluamillaan ehdoilla tietoa valitun paikkakunnan säästä. Ilmainen palvelu kattaa säähavainnot vuodesta 1959 alkaen. Vanhempia tietoja ei ole vielä ehditty digitoida.Vuotta 1959 aiemmat säätiedot ovat saatavilla, mutta ne ovat maksullisia. Maksua perustellaan sillä, että digitoimattoman tiedon käsittely ja etsintä vie aikaa ja vaatii enemmän työtä. Säähavaintoja ja tilastotietoja voi tiedustella Ilmastopalvelun palvelunumerosta 0600 10601 arkisin klo 9-15 (4,06 €/min + pvm) tai sähköpostitse osoitteesta Ilmastopalvelu@fmi.fi. Sähköpostitilauksen käsittelyä nopeuttaa mahdollisimman...
Kallion kirjasto kokosi tannoisina vuosina listan "Kallio kirjallisuudessa", joka löytyy enää Wayback machine -internetarkiston kautta: https://web.archive.org/web/20120823075923/http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/ Rajasin listalta 1920-1960-luvuille sijoittuvat kirjat:Aho, Elisabeth: Sisar: historiallinen romaani vuosilta 1918-1924. Otava 2011Bagge, Tapani: Sininen aave. Tammi 2011Björk, Marja: Posliini. Like 2008Cleve, Anders: Katukiviä. Otava 1960Hämä, Erkki: Jeesus oli vihainen. Neirol 2009Jääskeläinen, Seppo: Kulmat. Otava, 1999Kaipainen, Anu: Nuoruustango. WSOY 1989Lehtinen, Torsti: Kun päättyy Pitkäsilta. Karisto 1982Lyytikäinen, Toivo: Häkkilintu. Kesuura 1999Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi: hima Stadissa. Edico...
Emme ole onnistuneet löytämään novelleja, jotka vastaisivat kuvausta kaikilta osin.
W. Somerset Maugham on kirjoittanut lyhyitä vakoilutarinoita, jotka perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa salaisen tiedustelupalvelun tehtävissä. Hän kirjoittaa itse esipuheessaaan tarinoiden sisältävän jonkin yllätystekijän, odottamattoman käänteen Tsehovin tapaan. Tapahtumat eivät kuitenkaan sijoitu siirtomaihin. (Ashenden, or the British Agent 1928, suom. Salainen asiamies)
Vuoteen 1993 pienteollisuusalue. Vuonna 1993 kaavamuutos liikerakennusten korttelialueeksi jolle saa tehdä huoltoaseman. Vuonna 2006 kaavamuutos liikerakennusten korttelialueeksi jolle saa tehdä vähittäiskaupan suuryksikön (nykyinen Citymarket). Vuonna 1999 oli jo tehty liikerakennuksen laajennus alueella jo silloin sijainneeseen K-kauppaan.
- Tieto löytyi Kuusamon kaupungin maankäyttöosastolta. Sieltä voi saada myös maksullisia kaavaotteita.
Journalisti on tilattu Pasilan ja Richardinkadun kirjastoihin, säilytystiedot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1043665?lang=fin
Journaisti-lehti muissa pääkaupungiseudun kirjastoissa:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/QGBNH8CF633LEAQPMX5E18V5N22EE5I3L…
Journalisti - Suomen Journalistiliiton ammattilehti - on luettavissa vapaasti myös verkossa, myös näköislehtinä vuosina 2014 ja 2015. Lehden arkisto löytyy vuodesta 2008 lähtien.
http://www.journalisti.fi/arkisto/
Kurt Lewinin tunnettua kenttäteoriaa on mm. sovellettu yritysten muutosprosessien kuvailemiseen, mutta "Force Field Analysis" -nimistä kirjaa en löytänyt.
Lewinin kirjoja voi paikallistaa Linda-tietokannan avulla, osoite on
http://finna.fi
Kurt Lewinin "Field theory in social science: selected theoretical papers" tai "Resolving social conflicts: selected papers on group dynamics" ovat hyviä vaihtoehtoja.
Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Painokset ovat vuosilta 1942 ja 1987. Kirjastot ja saatavuustiedot näet täältä: www.helmet.fi Kirjoita ruutuun nimi ilman de-artikkelia. De sju dagarna on suomennettu vuonna 1948 nimellä Seitsemän päivää.
Harri Vertio on kirjoittanut kaksi teosta joista voisi olla Sinulle apua:
-Varusmiesten alkoholinkäyttö
-Varusmiesten terveyskäyttäytyminen : esimerkkeinä varusmiesten tupakoinnin, alkoholinkäytön ja elvytysvalmiuden muutokset palvelusaikana
Kumpaistakin olisi saatavilla Eduskunnan kirjastosta; yhteystiedot ja aukioloajat löydät osoitteesta http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
Lisäksi voisit tutustua kirjastojen työasemilla Aleksi- ja Arto-artikkelitietokantoihin: molemmat antavat jokusen viitteen asiasanoilla varusmiehet alkoholinkäyttö.
Lahdesta ja Päijät-Hämeen seudun kirjastoista löytyy Vesijärven ja Päijänteen sisävesikarttoja. Esimerkiksi Merikarttasarja, J -osa (2004 ja 2014) sisältää Vesijärven ja Päijänteen kartat. Vuoden 2004 kartasta on lainattavana myös CD-ROM -versio.
Meiltä löytyvät:
Minun Hämeenlinnani / Salmi, Vexi.
Rakennettu Häme : maakunnallisesti arvokas rakennusperintö /
Putkonen, Lauri.
Vanajanlinna / Eino Leino.
Vuosi linnassa : Hämeen linnan elämää mikkelistä mikkeliin / Vilkuna, Anna-Maria
Hämeenlinna : meidän kaupunkimme / toim. Arto Pakkanen, Ilmari Lehmusvaara ; [värikuvat: Keijo Kääriäinen].
Lisää kirjoja saatte kaukolainaamalla muista kirjastoista.
Mikäli tietosi ovat vielä asiakasrekisterissä ja olet antanut kirjastolle sähköpostiosoitteesi, voit pyytää sähköpostiin uuden tunnusluvun. Jos et ole käyttänyt korttia pariin-kolmeen vuoteen, tietosi on mahdollisesti poistettu asikasrekisteristä. Tällöin sinun pitää käydä jossakin Helmet-kirjaston toimipisteessä, niin sinulle tehdään uusi kortti.
Helmet-kirjastokortin tunnusluku on aina ollut neljänumeroinen, joten jos mieleesi muistuu nelinumeroinen tunnusluku, niin voit vielä kokeilla, toimisiko se.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä varauksen muokkaamisen suhteessa Finna tosiaan toimii eri tavalla kuin aiempi verkkokirjasto. Tällä hetkellä varausten alkamis- ja loppumispäivää ei voi muokata. Tästä on tehty kehitysehdotus järjestelmäntoimittajallemme.
Jos käy niin, että varaus tulee noudettavaksi matkan aikana, voimme lainata varatun aineiston asiakkaan kortille odottamaan noutoa. Laina-aika alkaa juosta heti mutta varaus ei mene kokonaan ohi. Asian voi hoitaa puhelimitse tai sähöpostin kautta, kirjastonkortin numero tarvitaan.
Hei!
Kyseinen teos on osa Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmaa. https://finna.fi/Record/fikka.4163924/Versions
Fennica-kokoelmaan kuuluvia teoksia ei voi lainata kotiin tutkittavaksi, vaan ne on tilattava lukusalikäyttöön. Lisätietoja lukusalilainauksesta täältä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/lukusalilainaus.
Jos teoksen haluaa kotiin tutkittavaksi, sitä vaikuttaisi olevan saatavilla myös Turun yliopiston kirjaston Feeniks-kokoelmassa https://finna.fi/Record/utu.9915793545405971 Voit tehdä kirjasta kaukopalvelupyynnön, jolloin kirja toimitetaan sinulle lähikirjastoosi.
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä tällä lomakkeella https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…...
Sahan ei tarvitse olla metallia, vaan se voi olla myös esimerkiksi kiveä, ks. kivikautinen saha. Puiden kaatamisessa kirves lienee kuitenkin ollut tavallisempi väline. Entisaikojen Suomessa ihmiset myös liikkuivat paljon vesiä pitkin, ja isoja teitä oli vain vähän.
Jos sinulla on kirjahankintatoiveita, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kotikuntasi kirjastoon ja osoittaa toiveet suoraan sinne.
Verkostakin onneksi löytyy hyviä sivustoja, joista voi hakea tietoa eläin- ja kasvikunnasta. Seuraavassa joitain vinkkejä:
Wikipedia, netissä oleva vapaa tietosanakirja. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi eläinkunta ja vaihtoehtoisesti kasvikunta, niin saat tulokseksi laajat aiheita käsittelevät sivustot.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu
Makupalat-linkkikirjasto. Sisältää paljon linkkejä myös englanninkielisille sivuille, mutta voit poimia joukosta suomenkieliset sivut. Valitse kategoriaksi ’Eri tieteenaloja’ ja sieltä kohta ’Biologia’.
http://www.makupalat.fi/
Linkkikirjasto. Kirjoita hakuruutuun...
Kiinan mytologiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy melko runsaasti, pääosin englanniksi. Esimerkiksi seuraavat: Birrell, Anne: Chinese mythology -- an introduction, 1999; Christie, Anthony: Chinese mythology, 1997; Bellingham, David: Myths and legends, 1996; Palmer, Martin: Essential Chinese mythology, 1997; Werner, E. T. C.: Myths legends of China, 1988 sekä Itämaiden mytologia / toimittanut Clio Whittaker, 1990.
Netistä löytyvän Anita Saarelaisen väitöskirjan perusteella arvelen, että merkillinen sakki löytyy MTV:lla 1990-luvulla esitetystä sarjasta Puhtaat valkeat lakanat, ks. väitöskirjan Liite 1 Kohtausluettelo, jakso 40, kohtaus 6.
Valitettavasti toiseen kysymykseesi en osaa vastata - olisiko mahdollista, että kyseessä olisi animaatiosarja Olipa kerran ihminen? Sen viimeisessä jaksossa on aiheena Maa, ja profiiliin sopisi tuollaisia tuhoutumisilkeyksiä käkättävä pahis.
Englanti-suomi-suursanakirjan (Raija Hurme, Maritta Pesonen, Olli Syväoja, 2003) mukaan propagator on suomeksi "levittäjä" tai, jos puhutaan puista "lämpölava" tai "idätyslaatikko".
Valtaosa Suomen yleisistä kirjastoista kuuluu jo johonkin kirjastokimppaan. Kirjastokimpalla tarkoitetaan kuntarajat ylittävää alueellista yhteistyötä.
https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjastokimppa
Aineiston kellutus on yleistynyt ainakin suurimpien kaupunkien kirjastoissa. Kelluvassa kokoelmassa niteellä ei ole pysyvää kotiyksikköä, vaan niteet liikkuvat vapaasti järjestelmään kuuluvien kirjastojen välillä. Palautetun niteen sijaintitiedot päivittyvät kirjastojärjestelmään automaattisesti palautuksen jälkeen. Kellutusmalleja on useita, voidaan kelluttaa esimerkiksi vain osaa kokoelmasta.
Kaupunkien keskinäistä aineiston kellutusta...
