Kyllä myöhästymismaksujen pitäisi poistua aina järjestelmästä, kun asiakas maksaa ne. Joitain sotkuja voi aiheuttaa joskus harvoin se, että kirjastossa maksut pitäisi muistaa poistaa aina erikseen myös kirjastojärjestelmästä, koska maksujärjestelmästä tiedot eivät päivity automaattisesti kirjastojärjestelmään. Jos tällaista olisi tapahtunut, kannattaa ottaa yhteyttä kyseiseen kirjastoon.
Kyseessä on aivan ilmeisesti "Odysseuksen" toinen päähenkilö eli Leopold Bloom, joka on
ammatiltaan ilmoitustenhankkija. Romaanin toisen luvun alussa kerrotaan, että Bloom syö mielellään sisäelimiä, varsinkin munuaisia. "Kaikkein eniten hän piti grillatuista lampaanmunuaisista, jotka jättivät vienosti tuoksahtavan virtsanmaun hänen kitalakeensa."
Hei,
kysymästäsi kirjastonhoitajasta löytyi tietoa seuraavista lähteistä:
- pieni maininta kirjassa "Kirjastomatrikkeli 1955 Biblioteksmatrikel" Toimittaja Kaarina Ranta. Helsinki 1955.
- Lehtiartikkeli kyseisestä kirjastonhoitajasta kaupunkilehdessä, "Raahelainen 2.11.1980 s. 4-5"
Lisäksi kannattaa tutkia Kerttu Kastellin kirjoittama kirja "Pattijoen kirjastotoimen historiikki".
Kirjastomatrikkeli ja lehtiartikkeli ovat Raahen kirjastossa. Kastellin kirjoittama kirja on vain Oulun kaupunginkirjastossa.
Arja
Estettä ei ole, jos ottaa huomioon samat varotoimenpiteet kuin ihmistenkin kanssa eli varoo, ettei ilmavirta pääse kuumenemaan liikaa. Koirien lämmönsäätelyjärjestelmä on erilainen kuin ihmisillä, joten varsinkin pienten koirien kanssa on syytä olla varovainen. Vastuullinen koirankuivaaja ottaa tietysti myös huomioon koiran reaktiot itse kuivatustapahtumaan. Jotkut pelkäävät fööniä, jotkut nauttivat siitä kuin lempeästä kesätuulesta. Itse en kuivattaisi föönillä koiraa, joka vähänkin pelkää ääntä ja lämmintä ilmavirtaa. Varsinkin isojen, paksuturkkisten koirien kuivaaminen föönillä on myös aika tehotonta verrattuna pyyhkeeseen. Monen lyhytkarvaisen koiran turkki kuivaa ilman mitään välineitäkin nopeasti. Koiran ehdoilla, saoisin.
Heikki...
Espoon kirjastoissa voit kopioida ilmaiseksi 20 sivua. Paperikopion ottaminen paperisesta asiakirjasto sujuu siis ilmaiseksi myös omatoimiaikaan. Monitoimilaitteissa parhaiten Helppo kopiointi -toiminnolla. Jos laite on pimeänä, paina puolikuun näköistä nappia laitteen näppäimistöllä.
Tulostaminen tai muistitukulla olevien tiedostojen kopiointi paperille sujuu myös omatoimiaikaan Princh -järjestelmän kautta. Omatoimiaikana Maksa tiskillä -vaihtoehto ei ole käytössä.
Monitoimilaitteiden käyttöön saat opastusta kaikissa kirjastoissa henkilökunnan ollessa paikalla.
Puhelinvartio - tai oikeastaan puhelinvahti - oli henkilö, joka toimi ikään kuin puhelinvastaajana ennen kuin ko. laitteet olivat käytössä. Häneltä pystyi tilaamaan palvelun, jossa hän vastasi tiettyyn numeroon tulleisiin puheluihin ja kirjoitti ylös viestejä.Ks. tarkemmin Ilta-Sanomat 21.12.1032 ja Teknillisiä tiedoituksia 1.12.1933.
Käytettävistäni olevista lähteistä en valitettavasti löytänyt tietoa tästä aiheesta.Loimaan lehti on kerännyt lukijoilta paikallisia kummitustarinoita pyhäinpäivän juttuunsa vuonna 2024 (ks. https://www.loimaanlehti.fi/?s=kummitus). Lehti tulee Tampereella pääkirjasto Metsoon, mutta vanhoja numeroita ei säilytetä muutamaa kuukautta pidempään. Neuvoisin olemaan yhteydessä suoraan Loimaan kirjastoon, sillä kirjastoilla on usein tallessa paikallishistoriaan liittyvää aineistoa. Yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.loimaa.fi/vapaa-aika/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/.
Netissä on sivu "Harri Sirola Internetissä" osoitteessa http://www.uta.fi/~jl61333/sirolalink.htm
Gummeruksen linkki on tosin merkitty väärin, oikea on:
http://www.gummerus.fi/kustannus/Kirjailija/kotkauno.htm
Pekka Tarkan kirjassa Suomalaisia nykykirjailijoita (6.p. v. 2000) on sivun verran tietoja Sirolasta.
Näissä aikakauslehtiartikkeleissa on myös tietoja hänestä:
Tuppurainen, Marjaleena : Tuhkasta nousee feeniks-lintu. Kirjailija Harri Sirolan haastattelu .
Anna 1996 ; 8 ; 14-17.
Sirola, Harri: Kaikki mitä muistan kolmen vuoden kuolemasta . Image 1996 ; 5 ; 62-78.
Vuoden 1996 Helsingin Sanomissa käytiin keskustelua Anja Kaurasen ja Harri Sirolan välillä, tiedot näistä saat Helsinginsanomien arkistosta www.helsinginsanomat.fi (...
Pin-koodin saat käymällä jossakin Lahden kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Ota mukaan kuvallinen henkilötodistus ja kirjastokortti.
Turvallisuussyistä emme anna uutta PIN-koodia sähköpostitse tai puhelimitse.
Paperinvalmistuksesta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Katso esim.
Saddington, Marianne, Making your own paper. London : New Holland, 1991.
Watson, David, Creative handmade paper : how to make paper from recycled and natural materials Tunbridge Wells : Search Press, 1991.
Jackson, Paul, Paperiaskartelun käsikirja. Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 1989 (6. p. 2003)
Viimeksimainittu on suomenkielinen ja sivuilla 16 - 30 on selkeä selvitys paperin valmistuksesta.
Internetistä löytyi myöskin hyvät teko-ohjeet sivulta:
http://www.tkukoulu.fi/~tkkroger/uusiopaperi/ohjeet.htm
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole ainakaan vielä mahdollisuutta tallentaa lainaushistorioita. Vaskin palveluihin kuuluvat mm. "omat hyllyt" joihin voi tallentaa tietoja haluamistaan kirjoista, mutta systeemi on hiukan työläämpi kuin lainaushistorian tallennus käsittääkseni olisi. Joissain muissa kirjastotietokannoissa tällainen palvelu jo on, tietääkseni ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannassa.
Sinun ongelmasi saattaisi silti ratketa Vaskista (www.turku.fi/vaski) muutenkin, käyttämällä asiasanahakua ja julkaisuajan rajoittamista. Tai kysy neuvonnasta seuraavan kerran kun käyt kirjastosta, joskus hyvällä onnella kirja löytyy hyvinkin vähillä tiedoilla!
Suomen kansallisbibliografian (Viola-tietokanta) mukaan "Tanssi vielä hetki" on Petri Munckin säveltämä ja sanoittama laulu, josta ei löydy muita tulkintoja kuin tämä Hanna Talikaisen laulama.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tyvärr förstår jag inte riktigt din fråga. Det finns böcker på biblioteket som behandlar närvårdaryrket, bl.a. "Olen ammatiltani Lähihoitaja" (2008), "Lähihoitajana yhteiskunnassa" (2011) och så finns det förstås kurslitteratur, också på svenska. Men om du behöver historik blir det knepigare, har inte hittat något som direkt skulle ge svar på dina frågor.
Sitaatti on Sir Thomas Brownen teoksesta Religio Medici, joka on suomennettu nimellä Lääkärin uskonto (1921, Karisto). Virke, josta sitaatti on irrotettu, kuuluu alkuteoksessa näin:
The severe Schooles shall never laugh mee out of the Philosophy of Hermes, that this visible world is but a picture of the invisible, wherein, as in a pourtract, things are not truely, but in equivocall shapes; and as they counterfeit some more reall substance
in that invisible Fabrick.
Tuntematon kääntäjä on suomentanut kohdan näin:
Ankarammat filosofi-koulukunnat eivät milloinkaan saata minua pilateollansa hylkäämään sitä Hermeen filosofista käsitystä, että tämä näkyväinen maailma on vain näkymättömän kuva, jossa, niin kuin konsanaan muotokuvassa, asiat eivät...
Jos kysyjä tarkoittaa, salliiko tekijänoikeuslaki bulgariankielisten kirjojen myymisen tai lahjoittamisen kirjastolle, vastaus on lyhyesti: kyllä sallii. Kirjasto voi ostaa tai vastaanottaa minkä tahansa EU:n alueella laillisesti valmistetun ja hankitun kirjallisen teoksen.
Kokonaan eri asia on, miten innokkaita kirjastot ovat hankkimaan bulgariankielistä aineistoa, jota osaava lukijakunta on Suomessa varsin pieni (en löytänyt tarkkaa lukua, mutta ilmeisesti puhutaan ehkä joistakin sadoista henkilöistä). Helsingin kaupunginkirjasto on perinteisesti tarjonnut kirjallisuutta varsin monilla kielillä (HelMet-tietokanta tarjoaa tällä hetkellä 185 kaunokirjallista nimekettä), joten ehkä on järkevintä ottaa yhteyttä Monikieliseen kirjastoon,...
Monte-Criston kreivi on Alexandre Dumas vanhemman teoksissa kirjoitettu ceellä (Le comte de Monte-Cristo). Samoin suomennoksissa, tosin jotkut käyttävät mieluummin koolla kirjoitettua muotoa.
Vakiintunut tapa on kuitenkin kirjoittaa nimi siinä muodossa kuin se on edellisen kappaleen alussa. Ja kuten tekstistä jo ilmenee kirjoitetaan kreivi pienellä alkukirjaimella.
Vietnamista ei löydy kovin paljon kirjoja suomeksi. Minh Canh Tran: Vietnam: lohikäärmeenpojan maa (1990) ja Suomi-Vietnam -seuran Lohikäärme kotioloissaan: Vietnamin arjen monet muodot (1998) kertovat lähinnä nykypäivän Vietnamista. Teoksissa Esko Seppänen: Indokiina 1990 (1989) ja Marja-Leena Heikkilä-Horn: Kaakkois-Aasia eilen ja tänään kerrotaan alueen historiasta. Vietnamin ruokakulttuurista löytyy tietoa teoksesta Jackum Brown: Vietnamilaisen keittiön parhaat (2001)
Seuraaviin englanninkielisiin teoksiin kannattaa myös tutustua: Jacques Nepote: Vietnam (1992), Vietnam (Insight guide, 1996)(kuvitus!) ja Barbara Cohen: Vietnam guidebook (1991). Tapakulttuuria löytyy teoksesta Geoffrey Murray : The simple to Vietnam: customs &...
