Ensimmäiset rahat lyötiin Lyydiassa noin 560 eKr. Aiheeseen voi tutustua lisää esim. Rahapajan sivuilla http://www.suomenrahapaja.fi/fin/about_money/the_history_of_money.
Seuraavista kirjoista voi olla apua lisätiedon hakemisessa: Rahan nousu, maailman rahoitushistoria ; Niall Ferguson : Coins and currency, an historical encyclopedia ; Snodgrass, Mary Ellen : A history of money, From ancient times to the present day ; Davies, Glyn.
Täsmällistä listaa kymmenestä käännetyimmästä kirjailijasta ei ole olemassa, sillä aivan tarkkoja lukuja ei ole saatavilla mistään. Käännöksistä voi hakea tietoa FILI:n Käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.
Tietokannan mukaan näyttää siltä, että eniten käännöksiä eri kielille on julkaistu Tove Janssonin ja Mauri Kunnaksen lastenkirjoista. Kannoilla tulevat klassikoista Sakari Topelius ja uudemmista tekijöistä Aino Havukainen ja Sami Toivonen sekä Sinikka ja Tiina Nopola. Yli kymmenelle kielelle on käännetty kirjoja myös ainakin seuraavilta tekijöiltä: Timo Parvela, Salla Simukka, Hannu Mäkelä, Irmeli Sandman Lilius, Leena Krohn, Bo Carpelan, Riitta Jalonen, Kristiina Louhi ja Markus Majaluoma.
WSOY:n sivuilta en löytänyt mainintaa kyseisestä sarjasta, mutta 1960-luvulta ainakin vielä vuoteen 2010 se on ollut käännöskirjallisuutta esittelevä sarja "A-kertojat". Siihen kuului mm. Salman Rushdien Firenzen lumoojatar ja Paolo Giordanon Alkulukujen yksinäisyys. Muita sarjaan kuuluneita kirjailijoita ovat olleet mm. John Bath, Jorge Luis Borges ja Mihail Bulgakov.
Lähde
HS WSOY:n A-kertojat terästi sarjaluonnettaan 17.1.2010: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004705542.html
Voisikohan kyseessä olla Jerry B. Jenkinsin ja Tim LaHayen sarja Viimeisten päivien vaellus, jossa Raamatun antikristukseksi osoittautuva poliitikko nousee maailmanyhteisön ylivaltiaaksi?Viimeisten päivien vaellus
Itsenäisyyspäivän menu löytyy kirjasta nimeltä "Juhlaan: toimituskunta Maija Silvennoinen, Makujen maailma-sarja, kustantaja Weilin + Göös, 1999.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Itsenäisyyspäivän menu löytyy myös Nicehouse-portaalin linkistä: http://www.nicehouse.fi/keittio/juhlat/itsenais/itse.htm
"Metsä on meille suomalaisille tärkeä paikka. Asuminen melko hajallaan metsän keskellä on osa suomalaisuutta. Kiireisessä elämänrytmissä ja työpaineiden jälkeen luonnossa oleskelun koetaan rauhoittavan ja antavan uusia voimia.
Metsä tuottaa meille yhä myös tärkeimmät raaka-aineet aterioitamme varten. Yöttömän yön ansiosta marjoihin, sieniin ja yrtteihin kerääntyy erityisen...
hei,
Otapa yhteyttä Helsingin yliopiston kirjaston tietopalveluun (ma-pe 9-17)
puh. (09) 191 22740. Yliopiston kirjastossa on mikrofilmille tallennettuna
Suomessa vuodesta 1771 asti ilmestyneet sanomalehdet. Ensin kannattaa selvittää mitä sanoma- ja aikakauslehtiä Suomessa ilmestyi vuonna 1928 ja missä niistä alueellisesti ajatellen voisi olla jotain Ilmalaiva Italian matkasta ja mihin aikaan vuodesta. Mikrofilmien lukulaiteella voi selata
kuvarullaa ja ottaa myös kopioita. Yliopiston pääkirjaston käyntiosoite on Unioninkatu 36.
Kyseinen, pääkaupunkiseudulla ainoa boxi osoittautui valitettavasti kadonneeksi.
Tiedoksi, että hankintatoivomuksen voi tehdä seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Philip Lymberyn yhdessä Isabel Oakeshottin kanssa kirjoittama maatalouden tehotuotantoa kritisoiva Farmageddon : halvan lihan todellinen hinta ilmestyi 2014 (suomeksi 2018). Philip Lymbery on maailmanlaajuisen tuotantoeläinten hyvinvointiin keskittyvän Compassion in World Farming -järjestön toiminnanjohtaja. Teos on saanut ainakin seuraavat palkinnot :
International Golden Dove for Peace Award (Colombe dóro per la Pace). Myöntäjänä Institute for International Research Archivio Disarmo.
Compassion in World Farming https://www.ciwf.org.uk/philip-lymbery/blog/2015/06/farmageddon-wins-prestigious-award-in-italy
EU-tasolla toimivan eläinten hyvinvointia ajavan Eurogroup for animals –järjestön European Award for Outstanding Campaigning...
Merisulat (Sea pens) ovat korallieläimiä, jotka kuuluvat polttiaiseläimiin. Näillä yksinkertaisilla eläimillä ei ole selkärankaa, mutta niin kuin yleensä korallit, nämäkin muodostavat noin 40 cm:n runkokuntia. Lähimpänä Suomea merisulkia löytyy Norjan rannikolta. Ks. Merisulat. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Merisulat
Nettiosoitteessa http://www.tukes.fi/nimileimarekisteri/ on nimileimaluettelo, jonka mukaan nimileima vv-o kuuluu Veikko Vainiolle. Hän on harjoittanut ammattiaan Haminassa. Nimileima on ollut voimassa 1962-1969 ja 1982-2003.
Kyllä löytyy, näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssäkin. Kirja on Viitasaaren pääkirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.wiitaunioni.fi/fi/palvelut_asukkaille/kirjastopalvelut/viita…
Jos olet käynyt läpi kaikki ne Porin kirjaston kirjat, joissa käsitellään Eliel Saarisen tuotantoa, on vaikea löytää sinulle lisää lähteitä, sillä
Porista löytyy niin "Saarisen sisustustaide 1896-1923" kuin Marika
Hausenin & co:n "Eliel Saarinen - Suomen aika" ym. Viimeksi mainitussa
laajassa teoksessa on huolellisesti merkityt lähdeviitteet ja tarkat lähdeluettelot - niitä on syytä tutkia, jotta lisätietoja löytyisi.
Tein hakuja myös kotimaisiin ja ulkolaisiin lehtitietokantoihin, mutta mitään relevanttia ei löytynyt. Nyt olisi hyödyllisintä ottaa yhteyttä Suomen rakennustaiteen museon kirjastoon( srmkirj@kaapeli.fi ) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon ( kirjasto@uiah.fi ) tai Taideteollisuusmuseon kirjastoon ( ebba....
Kun todistajan on vannottava käsi Raamatulla vala,se Lakikielen sanakirjan mukaan ilmaistaan englanniksi: ”The witness shall swear the following oath on the Bible”. Affirm taas merkitsee mm. todistaa, vahvistaa.
Lähde: Joutsen, Matti: Lakikielen sanakirja : englanti-suomi = English-Finnish law dictionary
Helsinki : WSOY, 2000.
Helsingin kaupunginkirjastossa on enemmän aikuisten kuin lasten kirjoja. Viime vuoden (2010) lopussa Helsingin kirjastoissa oli 1 156 841 aikuisten (eli 75,15 prosenttia) ja 424 639 (26,85 prosenttia) lasten tai nuorten kirjaa.
Tiedot löytyvät kirjaston sivuilla olevasta tilastosta:
http://www.lib.hel.fi/Page/fe65bbe6-bc99-4cc5-b01d-60501d231e8e.aspx
Myös Helsingin kaupunkiverstaalla (ent. Kohtaamispaikka) on VHS-digitointilaite. Siellä olevan laitteen avulla voi DVD-levylle siirtää aineistoa kamerasta, jossa on RCA-liitäntä. Näin ollen, mikäli sinulla on laite, joka käyttää mini dv- tai super 8 -formaattia ja jossa on yhteensopiva ulostuloliitäntä, sen pitäisi olla mahdollista Kaupunkiverstaan laitteella. Luultavasti tämä onnistuisi myös Nöykkiön vastaavalla laitteella.
Minidv- ja Super 8 -adaptereita ei kirjastolla näihin laitteisiin ole. Tallennetta ei pysty siirtämään DVD:lle ilman digitointilaitteen kanssa yhteensopivaa kameraa tai soitinta.
Pääkaupunkiseudulla on kymmenessä kirjastossa VHS-DVD -digitointilaite. Löydät nämä kirjastot HelMet.fi-etusivulta valitsemalla Kirjastot ja...
Morseaakkoset vastaavat suunnilleen äänteitä. Ei-latinalaisten kirjoitusmerkkien morseaakkoset löytyvät wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Morse_code_for_non-Latin_alphabets
Venäläinen wikipedia: https://ru.wikipedia.org/w/index.php?title=%D0%90%D0%B7%D0%B1%D1%83%D0%…
Näitä voi verrata suomalaisiin: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6tys
Wikipediasta löytyy myös mielenkiintoinen Reino Hallamaata koskeva artikkeli jossa kerrotaan Talvisodan radiotiedustelu -otsikon alla salakirjoitettujen viestien avaamisesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Reino_Hallamaa
Kiitos palautteesta.
Eipä hätää. Helmet-tietokannassahan näkyy teoksesta vasta kustantajan ennakkotieto. Kirja ei siis vielä ole edes saapunut fyysisesti luettelointiosastollemme eikä sitä näin ollen ole vielä varsinaisesti luetteloitu tietokantaan. Kun kirja saapuu, tietokannassa olevat ennakkotiedot täydennetään ja niissä olevat mahdolliset virheet korjataan.
Löysin varmaan saman vastauksen. Kopioin sen tuohon alas. Varmaan prosenttitulkinta heittää hieman, jos kirjoitustaitokin lasketaan osaksi lukutaitoa.
Kaunokirjallisen teoksen faktat ovat aina osin kirjailijan tulkintaa. Lukion kurssikirja netissä kertoo näin: "Kaunokirjallisuudesta käytetään usein nimitystä fiktio, sillä kaunokirjallisuus on sepitettyä eli fiktiivistä, ei faktaa. Varsin usein kaunokirjallisuus kuitenkin hyödyntää todellisen elämän henkilöitä, tapahtumia ja muita aiheita, joita muokataan ja yhdistellään siten, että lopputulosta voidaan pitää fiktiona. "
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ai/ai2/06
Hurme itse kertoo "röyhkeästi huuleillen" niemen historiaa...
