Yleensä kirjastokortin saa käymällä jossain sen alueen kirjastossa. Kortin saa näyttämällä virallisen henkilökortin. Jos tarkoitit Helmet-korttia pääkaupunkiseudulla, niin käy missä tahansa Hkin, Vsntaan, Kauniaisten tai Espoon kirjastossa.
Suomenkielistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät helposti lainaamalla lähimmästä kirjastostasi esim. teokset Ljunggren: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992) tai Strömstedt: Astrid Lindgren (1988). Kirjassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) Astrid Lindgren kuvailee lapsuutensa maisemia Vimmerbyn kaupungissa, jonne myös hänen kirjojensa tapahtumat usein sijoittuvat. Tiivistä tietoa Astrid Lindgrenistä löydät esim. Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998). Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta ( http://www.helmet.fi/ )voit tarkistaa kirjojen saatavuuden. Ainakin vastaamishetkellä kaikkia em. teoksia oli saatavana monessakin kirjastossa. Internetistä löytyy myös monia linkkejä. Katso esim....
Hei,
löydät leijojen rakentamista koskevia kirjoja voitte etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi kirjoittamalla kohtaan "asiasana tai luokka" leijat rakentaminen - tai leijat askartelu. Myös saatavuustiedot - eli se, missä kirjastossa ko. kirja on paikalla - täältä.
Voitte varata puhelimitse hyllyssä olevaa aineistoa joko siihen kirjastoon missä kirjaa on tai pyytää heitä lähettämään sen lähikirjastoosi. Tämä on maksutonta. Mikäli olette kiinnostunut kirjasta, joka on kaikkialta lainassa, varaus tehdään jossain kirjastossa paikanpäällä, ja silloin varausmaksu on 0.80 €.
Kävin läpi Wikipediasta löytyvän Enrique Iglesiaksen levyjen listan ja vertasin siinä olevia nimekkeitä Helmet-kirjaston kokoelmaan: http://en.wikipedia.org/wiki/Enrique_Iglesias_discography
Helmet-kirjastosta löytyy yhtä lukuunottamatta ("Vivir" vuodelta 1997) kaikki Enriquen levyt: http://www.helmet.fi/search*fin?/aiglesias+enrique/aiglesias+enrique/1%…
Levyn nimeä klikkaamalla saat näkyville saatavuustiedot.
Valitettavasti kyseistä DVD-levyä ei ole pääkaupunkiseudun HelMet –kirjastojen kokoelmissa eikä haku muidenkaan kirjastojen tietokannoista tuottanut tulosta. DVD näyttäisi olevan myynnissä ainakin täällä http://www.vicariousbooks.co.uk/acsi.htm
Tervehdys kirjastolta!
Lappeenrannan maakuntakirjaston ensimmäinen digitointiprojekti on vasta suunnitteilla, digitoitua aineistoa meillä ei toistaiseksi ole. Mainitsemanne sotilasasiakirjat eivät myöskään ole tulevassa projektissamme mukana, sillä sukututkimusyhdistykset ja arkistot digitoivat parhaillaan tämäntapaisia aineistoja.
Kirjastollamme on kyllä hyvä kokoelma mikrofilmille kuvattuja läänintilejä, joihin sotilasasiakirjat yleensä sisältyvät. Mikrofilmejämme on mahdollista saada kaukolainaan lähikirjastoonne, jos siellä on käytettävissä mikrofilmirullan lukulaite.
Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistys on Internet-sivuillaan julkaissut jäsentensä tekemiä sisällysluetteloita sotilasasiakirjoihin. Joitakin sisältöjä on myös...
Nimenmuutostietokannan mukaan Skoffski-niminen henkilö on muuttanut nimensä
Koskeksi Papinniemellä vuonna 1919. Papinniemi voi olla kylä Heinävedellä
tai kyläkunta Kiteellä.
Historiankirjoissa on varhaisin kastetieto Kiteeltä vuodelta 1729. Muita
paikkakuntia, joista myöhempiä tietoja nimestä on, ovat Pietari, Ruskeala,
Sortavala, Tohmajärvi ja Impilahti.
Nimiarkiston yleiskokoelmassa ja asiakirjanimikokoelmassa ei ollut tietoja
Skoffski-nimestä. Lisätietoja suvun taustoista saadaan kenties selville
sukututkimuksen avulla.
Saimme Kotuksesta apua asian selvittämisessä.
Pakkasilta-niminen kuva löytyi Suomen kansan aikakirjat osasta 8, sivulta 605. Kollega tunnisti maalauksen Y. Y. Kleverin teokseksi Nevski Prospekt illalla (1870).
Sukunimi Teeriaho löytyy suojattujen sukunimien listasta. Nimen perässä luettelossa lukee -37, mikä tarkoittaa suojausvuotta.
Lähde:
Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet [toimituskunta: päätoimittaja: Timo Hanhivaara ... et al.] Suomalaisuuden liitto, 1994 [Uud. laitos]
ISBN 951-96348-2-7
Yle-veroon liittyy hallituksen esitys HE 28/20212, asian käsittelytiedot:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+28/2012
Hallituksen esityksessä todetaan mm. seuraavaa (s. 3):
Esillä on edelleen ollut henkilökohtainen kaikille tasasuuruinen veroluonteinen maksu tai vero taikka tulojen mukaan määräytyvä vero, joka perittäisiin tuloverotuksen yhteydessä. Näistä jälkimmäinen olisi toteutettavissa siten, että se täyttää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen.
Budjettirahoitukseen perustuvan vaihtoehdon yhteydessä on ollut esillä rahoituksen järjestäminen nostamalla jonkin olemassa olevan veron tasoa. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi kiinteistöveron korotus, tulo- tai yhteisöveron...
Kokoelmasta Stormskärs Maja = Myrskyluodon Maija : 50 sävellystä = 50 musikstycken (Mårtensong 1996) löytyy pianosovitus sävellyksestä. Kosketinsoittimen osuus löytyy myös ainakin sovituksesta kokokelmissa Lauluja mereltä ja muualta (F-Kustannus 2016) ja Lauluja, pianokappaleita, jazzmessusävelmiä, iskelmiä.. (F-Kustannus 2007).
Internet Explorer -selain ei jaksa suorittaa Frank-monihaun kaikki kirjastot kattavaa hakua. Haku onnistuu jakamalla se pienempiin osiin tai kokeilemalla muita selaimia. Onnistuin tekemään Mozilla firefoxilla haun kaikista kirjastoista, mutta vaikuttaisi siltä, että etsimääsi levyä ei ole missään Suomen kijastossa.
Mycobacterium leprae -bakteerin aiheuttama lepra on yhä olemassa oleva tauti. Vuonna 2018 maailmassa todettiin 208619 uutta lepratartuntaa. Suurin osa tapauksista todetaan Intiassa, mutta myös esimerkiksi Yhdysvalloissa todetaan vuosittan noin 150 tartuntaa.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/mykobakteeri
https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/leprosy
https://www.cdc.gov/leprosy/about/about.html
Kirjaa on saatavilla esim. Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjastossa. Se on siellä kurssikirjaosastolla.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay?docid=alma9933737150106253&context=L&vid=358UOH_INST:VU1&lang=fi&search_scope=MyInst_and_CI&adaptor=Local%20Search%20Engine&tab=Everything&query=any,contains,suomen%20mestari%201,AND&mode=advanced&pfilter=cdate,exact,20200101,AND&pfilter=cdate,exact,20210101,AND&offset=0
Helsingin yliopiston pääkirjasto
Kaisa-talo (PL 53)
Fabianinkatu 30
00014 Helsingin yliopisto
02941 23920
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä runoa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Fossiiliset polttoaineet ovat alkaneet muodostua jo yli kolme miljardia vuotta sitten valtameressä eläneistä yksinkertaisista organismeista, yksisoluisista kasveista ja eläimistä, kuten levästä. Maaperässä oleva öljy on siis alkuperältään elollista eli se on syntynyt sellaisena aikana kun elämää on ollut jo olemassa. Vaikka elämää maapallolle on syntynyt jo noin 3,5 miljardia vuotta sitten Prekambrikaudella, rikkaammaksi ja merkittävämmäksi se on kehittynyt vasta noin 600 miljoonaa vuotta sitten.Sienten tutkijat ovat todenneet, että ne ovat läheistä sukua eläimille ja ne ovat todennäköisesti kehittyneet samoihin aikoihin samankaltaisista alkumuodoista, jotka kuuluivat eläinten kaltaisiin alkueliöihin. Sienet koostuvat eukaryoottisoluista...
Kirjaston ulottuvilla olevista materiaalista ei löydy mitään tietoa tällaisesta sanasta. Asiasta voisi kysyä tuottajalta tai Kotuksesta, https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/.Pekoni-sanan alkuperä juontuu englannin kielen bacon'iin ja sieltä germaanisiin kieliin muinaisyläsaksan sanaan bach(h)o, joka merkitsee kinkkua. Sen alkuperä taas on sanassa bach, joka merkitsee takaosa (vrt. esim. ruotsin sana bak takapuoli, -osa). Suomen kielen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_31c8b815dd091f4ce…
Helmet-tietokannasta löytyy kohtalaisesti ruotsinkielistä aineistoa lukoita varten. Kannattaa mennä Sana-hakuun ja kirjoittaa hakukenttää esim. fysik, kemi, biologi jne, ja sen jälkeen valita kieleksi ruotsi ja aineistoksi kirjat ja klikkaamalla Hae-painiketta saat aineiston esiin. Mikäli haettua aineistoa ei löydy Helmetistä, voi selata myös muiden kirjastojen tietokantoja osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/
Mikäli aineistao ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Suomen kaniyhdistyksen sivulla http://www.kaniyhdistys.com/www/ on kohdassa rodut kerrottu, että kirjasta Nordisk kaninstandard ollaan tekemässä suomenkielistä versiota, mutta se ei ole vielä ilmestynyt. Kirja löytyy ruotsiksi Libris-yhteisluettelon mukaan kahdesta kirjastosta Ruotsista ja norjaksi joistakin Norjan kirjastoista Sambok-luettelon mukaan. Kirjan tai kopiot rodun standardista voit saada kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
