Siltavuori on suomalainen sukunimi, jota ei mainita Suomalaistetut sukunimet -listauksessa.
Lähteet:
Suomalaistetut sukunimet. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%…
Sukunimi-info: Siltavuori. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/siltavuori.html
Ainiala, Saarelma & Sjöblom: Nimistöntutkimuksen perusteet. SKS, 2008.
Esimerkiksi seuraavat esteratsastuksesta kertovat kirjat löydät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta:
Andersson, Ingrid: Ratsastajan alkutaival (2001),
Werner, Heidrun: Nouse ratsaille! (1998),
Gordon-Watson, Mary: Ratsastuksen käsikirja (1992), Holderness-Roddam, Jane: Kilparatsastus : Koulu- ja esteratsastuksen sekä kenttäkilpailun opas (1990), Saarinen, Anne: Esteratsastus (1988).
Hevosista ja ratsastuksesta kertovia kirjoja löytyy paljon muitakin. Löydät niitä verkkokirjastostamme: http://webkirjasto.htk.fi/ Hae tarkennetussa haussa asiasanoilla ratsastus tai esteratsastus. Verkkokirjastosta näet myös ovatko ne hyllyssä ja voit tehdä varauksia.
Ollikaisen suomennos teoksessa ”Laulu Hiawathasta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1912) sivuilla 30–31 menee seuraavasti:
”Saapuipa Iagoo kerran,
taitava tarinaseppo,
paljon matkoja mitellyt,
Nokomiksen vanha tuttu.
Hän teki Hiawathalle,
suori jousen saarnipuusta
nuolet tammen lastuloista
piikärin, sulittamalla.”
Kirjan painojälki on varsin huonoa, joten voi olla, että kahdessa viimeisessä säkeessä on rivin lopussa pilkut.
Makupalat-hakemiston kategoriaosuus on rakennettu vanhan Makupalat-hakemiston pohjalta, se perustuu soveltaen kirjastojen kymmenluokitusjärjestelmään, mutta on siis kahden toteuttajan, Ulla Karilan Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ja Nina Granlundin Kirjastot.fi:stä luoma. Kategoriat sinänsä on linkitetty Ykl:n mukaisiin luokkiin ja jokainen kuvattu linkki on luokiteltu Ykl:n mukaan. Ykl on yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä, http://Ykl.kirjastot.fi .
Toinen sanasto, jota Makupalojen kuvailussa on käytetty, on YSO - yleinen suomalainen ontologia, joka löytyy Finto-palvelusta, http://finto.fi . YSO-käsitteitä on käytetty kunkin linkin asiasanoituksessa.
Tuota kirjaa ei ole käännetty ruotsiksi eikä ilmeisesti muitakaan Remeksen kirjoja. Jos sen merkityksen haluaisi kääntää ruotsiksi, nimi voisi olla ”Skärselden”, jolla viitataan ruotsissa kiirastuleen. Jos kirja joskus ruotsiksi julkaistaan, voi nimeksi tulla toki joku muukin, sillä aina nimeä ei käännetä ihan suoraan vaan saatetaan keksiä toiselle kielialueelle jokin toinen nimi, jonka katsotaan olevan vaikkapa markkinoinnin kannalta parempi.
Runo Sinisellä sillalla sisältyy Larin-Kyöstin runojen kokoelmaan Lauluja rakkaudesta (Arvi A. Karisto, 1919 ja 1928).
Teoksen uudempi painos kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
Maugrim-nimen alkuperästä ja merkityksestä on olemassa useita teorioita. Niistä tavallisimman mukaan nimi on yhdistelmä kitaa merkitsevästä sanasta maw sekä esimerkiksi synkkää ja kauheaa tarkoittavasta sanasta grim, eli Maugrimin voisi ajatella tarkoittavan vaikkapa "Hirmuista kitaa". Toisaalta on esitetty, että nimen taustalla on keskienglannin ilkeää tai pahantahtoista merkitsevä sana maugre. Tämän teorian mukaan Maugrimin voisi suomentaa esimerkiksi "Ilkimykseksi". Sellainenkin tulkinta löytyy, että nimi koostuisi vanhoista irlantilaisista sanoista maug ja rim, jolloin sen voisi kääntää vaikka "Lumouksen orjaksi".
https://www.behindthename.com/name/maugrim/submitted
https://narnia.fandom.com/wiki/Maugrim
Hei ja kiitos viestistä!
Sinun kannattaa olla yhteydessä Joutsan pääkirjastoon: https://www.joutsa.fi/vapaa-aika/kirjasto/#Yhteystiedot
Laita viestiin kirjastokorttisi numero, niin nähdään heti mistä kyse.
Kyseinen kirja - jonka tekijästä ei ole varmuutta - on Chin Ping Mei : Hsi Menin ja hänen kuuden vaimonsa elämäntarina.
Kirjan nimi tarkoittaa esipuheen mukaan metallimaljakko-luumunkukkaoksaa. Kirja oli tosiaan Kiinassa kielletty 1700-luvulta vuoteen 1912 asti.
Kirja löytyy niin Anjalankosken kuin Inkeroistenkin kirjastoista.
Kotkan kirjastossa on pari kirjaa, joista löytyy tietoa mm. rottinkihuonekalujen punonnasta:
- Tunberg Britta, Huonekaluja kunnostamaan (2002)
- Fredlund Jane, Kunnosta itse huonekalusi (2000)
Raahen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun vastaajakirjastoihin. Soitin sinne ja sain tietää, että Raahen kirjastoon ei ole tilattu Koneviesti-lehteä. Pattijoen kirjastoon tulee Koneviesti 2010 lähtien. Vanhempia lehtiä saa Raahen kautta kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa säilytetään koneviestiä 10 vuotta. Ottakaa yhteyttä suoraan Raahen kirjastoon http://www.raahe.fi/kirjasto .
Saimme Tampereen kaupunginkirjastosta seuraavan vastauksen:
Laulu on nimeltään Papper och bark ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Pasi Hiihtola, esittäjä on Sås och Kopp. Nuottikin näyttää olevan olemassa: Sås och Kopp: Orden runt med Sås och Kopp.
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät kaikki suomeksi käännetyt teokset. Ihmemaa Oz -hakutulos https://finna.fi
Kansallinen audiovisuaalinen arkisto https://kavi.fi/fi/elokuva/122806-ihmemaa-oz
Kirjasampo http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ihmemaa%20oz
Isäsi vaiheiden selvittämiseen suosittelen sukututkimusaineistoja.
Suomen sukututkimusseuran sivulta löytyy hyviä vinkkejä sukututkimuksen aloittamiseen: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/. Sivusto on luonut myös useita Youtube-videoita, joiden avulla voi opetella käyttämään erilaisia tietokantoja: https://www.youtube.com/@SuomenSukututkimusseura/videos
Sukututkimuksen peruslähteitä on digitoitu kiitettävästi. Yli 100 vuotta vanhoja kirkon kirjoja pääsee selaamaan Kansallisarkiston Astia-palvelussa (https://astia.narc.fi/uusiastia/). Astia-palvelun kautta voi löytää myös tietoja henkilön sotataipaleesta. Myös Sukuhistoriallisen digiarkiston Digiarkistosta voi olla hyötyä: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm...
Valitettavasti emme tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Anneli Saares -nimellä on julkaistu kirja nimeltä "Rikottu unelma". Kirjailijasta ei löydy tietoja, sillä "Anneli Saares" on salanimi, jonka haltijaa kirjan julkaissut kustannusosakeyhtiö ei halua paljastaa.
