Kamee ei ole mikään tietty kivilaji, vaan nimitys kaivertamalla tehdylle reliefikorulle. Kamee-korun materiaalina on käytetty monia ei korukiviä, mutta myös simpukankuorta ja kovaa luuta. Suosittuja korukivia kamee-korujen tekemisessä ovat akaatit ja onyksi, jonka avulla saadaan kerroksellinen rakenne. "Sinikamee" ei siis ole mikään täsmällinen mineraali, vaan mikä tahansa sininen korukivi, joka on kaiverrettu reliefiksi. Napoliin asti tuskin sen takia kannattaa lähteä, monet suomalaiset liikkeet myyvät erilaisia korukiviä. Verkossa tällaisia ovat ainakin VIlliHelmi, Villakivi ja Spectrostone. Monissa lahjatavaraliikkeissä myydään hiottuja korukiviä, joista jotkut voivat sopia myös kamee-korun tekemiseen.
On myös mahdollista, että...
Fono-äänitietokannasta löytyi kolme kappaletta nimellä Prahan kevät: Fono-äänitetietokanta haku: Prahan kevät
Oletan, että tarkoitat tässä joko Aili Runnen [1920-1999] säveltämää ja sanoittamaa kappaletta tai Vanessa Philippin säveltämää ja Vexi Salmen sanoittamaa kappaletta Prahan kevät.
Valitettavasti Prahan kevät -nimisen kappaleen nuotteja ei ole saatavilla.
Aili Runnen säveltämä Prahan kevät -kappale on saatavilla äänitteenä Vaasan kaupunginkirjastosta Päivi Paunun levyltä 20 suosikkia: Oi niitä aikoja.
Vuotunki-nimen alkuperää käsittelevät mm. T. I. Itkonen ja A. Räisänen artikkeleissaan. Nimi saattaa johtua saamen verbistä vuottet, ‘jäljittää, löytää (jonkin eläimen) jäljet’. Nykypohjoissaamessa sana on vuohttit.
Vuotunki paikannimenä esiintyy lähinnä Kuusamon alueella, esimerkiksi Vuotunkijärvi. Vuotunkia sukunimenä voi tutkia kuusamolaissuvuista tehdyistä sukuselvityksistä.
Artikkelit:
Itkonen, T. I. (1920). Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. Virittäjä, 24, 49. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/27779.
Räisänen, A. (2005). Saamelaisjäljet Kuusamon ja Posion paikannimistössä. Virittäjä, 109(3), 336. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/40417.
Etsimme kollegan kanssa ajatelmaa teoksista Pää tallella : runoja ikääntyville (LK-kirjat 2008), Eeva Kilven Kuolinsiivous (WSOY 2012) sekä Aforismin vuosisata (WSOY 1997), mutta näistä teoksista sitä ei löytynyt tyylillisestä ja aiheen samankaltaisuudesta huolimatta. Erityisesti Eeva Kilpi on käsitellyt paljon vanhenemista ja tämä olisi sopinut hänen kirjoittamakseen. Tutkailin myös Kai Niemisen teosta Istun tässä, ihmettelen : valitut runot (Tammi 2012), jossa pohditaan elämän katoavaisuutta, mutta tässäkään ei osunut.
Runotietokannasta ei myöskään löytynyt vastaavuutta. Runotietokanta
Muistaisitko, missä yhteydessä olet tämän ajatelman kuullut?
Kenties joku palstamme lukijoista tunnistaa ajatelman.
Chopperit ovat muunneltuja moottoripyöriä, joita rakennetaan usein Harley-Davidsoneiden ja Triumphien runkoihin. Tuunatessa pyöriin vaihdetaan kevyempiä ja pienempiä osia. Ominaista niille on mm. pitkä etuhaarukka, korkea ohjaustanko ja matala ajo-asento.
Lähteet ja lisälukemista:
Helmet
Chopper (moottoripyörä) – Wikipedia
Helsingin Sanomat 14.7.2013: Kytkin vaikka kattokruunusta
Hain kirjaston käyttämät lehtiartikkelitietokannat, mutta viilikupeilla hakemalla ei löytynyt mitään. Sireliuksen Suomen kansaomaista kulttuuria osa 1, kohdassa Ruoka-astiat ja ateriat (s. 344- eteenpäin)ei puhuta viilistä mitään. Ruokaperinnekirjoissa on kyllä viilin ohje, mutta ei astioista mitään.
Viilikuppeja on nimitetty monin eri tavoin. Nimitykset viittaavat mm. astian valmistusmateriaaliin:
viilikuppi, -astia, -vati, -pytty, -kulho, -kehlo; filbunke (ruots.)
Kuvia
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/query.html
Hakulause: viili
Hakulause: filbunke
Hakulause: filbunkar
Hakutulokseksi tulee mm. pienpainatteita, joissa on keraamisten viilivatien kuvia. Mukana on myös kuvattomia tuotehinnastoja.
http://www.suomenmuseotonline.fi...
Luku 2006 tarkoittaa ilmestymisvuotta ja luku 40 lehden numeroa. Suomen lääkärilehdessä on juokseva sivunumerointi, joten sivut 4085-4091 löytyvät lehdestä numero 40/2006.
Ainakin Carl Orffin Carmina Buranaa kuunnellaan tässä Harjunpäässä: " -- hänen oli täytynyt silitellä Pussukkaa kolmatta tuntia ja kuunnella Carmina Buranaa kerran toisensa jälkeen ennen kuin hän oli kyennyt tuntemaan voiman sisällään."
Kirjaston HelMet sivulla on kirjastolaisten laatimia lukudiplomeja koululaisille,joista voisi saada hyviä vinkkejä. Kirjasta löytyy tiedot ja sijainnit Helmet kirjastoissa, kun napauttaa kirjan kuvaa.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=1
Lukukeskus julkaisee myös lapsille suunnattuja kijallisuusaiheisia lehtiä Vinski sekä Lukufiilis. Lehdet ovat luettavissa kirjastoista ja ensi vuoden alusta vapaana katsottavina verkossa.
Jos pidät Risto Rasasta ja Mirkka Rekolasta, saattaisit ehkä pitää ainakin näiden runoilijoiden tuotannosta: Eila Kivikk'aho, Sirkka Selja, Jyrki Pellinen, Kirsi Kunnas (aikuisten runot) ja Tua Forsström.
Nuoremman polven runoilijoista myös Olli Heikkosen teokset 'Jakutian aurinko' ja 'Jäätikön ääri', sekä Sanna Karlströmin minimalistinen 'Saatesanat' -runoteos, sekä Olli-Pekka Tennilän Runeberg-palkittu 'Yksinkeltainen on kaksinkeltaista' saattaisivat myös olla sellaisia joista pidät!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Jean M. Untinen-Auelin Luolakarhun klaani -sarjaan ei ole lähiaikoina tulossa uutta osaa. Kirjailija tunnetaan muualla maailmassa nimellä Jean M. Auel; jos haet hänestä tietoa verkosta, niin tuolla nimellä löytyy mm. amerikkalaiset fanisivut.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiheesta pari aikasempaakin vastausta; löydät ne kirjoittamalla hakusanakenttään untinen.
Hampurilaisen nimellä tunnetun ruokalajin historia on monimutkainen ja suurelta osa väitteiden varassa. Englanninkieliset Wikipedian artikkelit itse hampurilaisesta ja hampurilaisen historiasta Yhdysvalloissa osoittavat, ettei kysymykseen ole yksiselitteistä vastausta. Jälkimmäisen mukaan ensimmäisiä oli Fletcher Davisin Texasin Athenassa 1880-luvun loppupuolella ylläpitämä kahvila, mutta tiedot ovat enimmäkseen uskomuksia ja kuulopuheita. Ilmeisesti hampurilaisten valmistaminen ja kaupallinen myyminen on joka tapauksessa yleistynyt Yhdysvalloissa 1880-luvulla ja erityisesti erilaisten maalaismarkkinoiden ja vastaavien yhteydessä. Toisaalta itse ruokalaji on jossain muodossa tunnettu Euroopassa jo paljon aikaisemmin, vaikka varmaa tietoa...
Nuotti Paul Ankan kappaleeseen Papa eli Isä sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuus Danny: Parhaat (1996).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.209074
Myös nuottijulkaisussa Paul Anka songbook (1989) on Papa-kappaleen nuotti.
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.83290
Hei!
Kansansadut pohjautuvat kansanperinteeseen ja ne ovat siirtyneet suullisesti kerrottuna henkilöltä toiselle ja ajasta toiseen sekä paikasta paikkaan. Niinpä ne ovat muovautuneet aina sen mukaan, kuka ne on kertonut ja kirjannut ylös. On totta, että monet vanhat kansansadut ovat raakoja ja julmia, ainakin nykyaikaisesta näkökulmasta katsottuna. Miina Leppänen pohtii kansansatujen sopivuutta nykyajan lapsille Seuran verkkosivuilla 25.4.2021 julkaistussa artikkelissa Vanhat kansansadut sisältävät surmia, seksismiä ja silpomista – Voiko näitä klassikkosatuja enää lukea lapsille?
Sadunkertojan tulisi aina huomioida kuulijan ikä- ja herkkyystaso. Kannattaa aina itse lukea satu ennakkoon ja pohtia sen sopivuutta lapselle....
Voisikohan kyseessä olla D. D. Everestin Archie Green-trilogia? Kirjan tietoja voi katsoa esimerkiksi täältä: https://www.risingshadow.fi/series/1093-archie-greene Ensimmäisessä osassa Archie Greene ja taikurin salaisuus Archie Greene täyttää 12 vuotta. Hänen syntymäpäivänään erikoinen lähetti tuo ovelle merkillisen paketin, vanhan kirjan, joka on kirjoitettu tuntemattomalla kielellä. Kirjan mukana on ohjeet: Archien pitää matkustaa Oxfordiin ja palauttaa kirja Monituisen magian museoon.Mutta lumottu kirja on vaarallinen ja sitä havittelevat muutkin. Archie ja hänen uudet serkkunsa joutuvat tekemään kaikkensa löytääkseen kirjan piilevät voimat ja pelastaakseen salaperäiset Aleksandrian liekinvartijat.
Hei!
Vuosina 1930-1944 on Tampereella ilmestynyt Rintamamies-niminen lehti, jota julkaisi Vapaussodan rintamamiesten Liitto. Mahtaisiko tämä olla kysymäsi lehti? Vaasan kaupunginkirjastosta ei tuota lehteä anakaan kortiston / varastolehtitietokannan mukaan löydy, mutta sen sijaan kyllä esim. Oulun yliopistin kirjaston kokoelmista. Ota yhteyttä Maat ja kulttuurit -osastoomme p. 3253537 ja keskustele heidän kanssaan voisiko ko. lehdestä tehdä kaukolainapyynnön. Useimmiten kyllä kirjastot toimittavat lehdistä vain kopioita, jotka saattavat olla melko hintaviakin.
yt
Leena Salminen
Ainakaan tällä hetkellä ei ole tietoa uusista suomennoksista. Anne McCaffrey on kyllä kirjoittanut huomattavan määrän teoksia - listan löydät esimerkiksi kirjailijan kotisivulta osoitteesta http://www.annemccaffrey.net/books/index.html.
Tässä muutama nettisanakirja:
http://www.ilmainensanakirja.fi/
http://www.sanakirja.org/
http://dictionaries.travlang.com/FinnishSpanish/
Linkkejä espanjan kielestä kiinnostuneille:
http://www.tkukoulu.fi/~jatta/eslinkit.html
Ikävä kyllä, tätä Heljä Pullin teosta ei ole julkaistu, koska sitä ei löydy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, joka on luettelo suomalaisesta julkaisutuotannosta. Myöskään monisteena sitä ei löydy Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta, eikä muistakaan erikoiskirjastoista. Sitä ei näytä olevan julkaistu myöskään minkään muun julkaisun, esim. sarjajulkaisun osana, eikä digitaalisessa muodossa. Ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan kysyä tekijältä itseltään, jonka yhteystiedot löytyvät internetistä tai Salme Suloselta, jonka hallussa tämä käsikirjoitus näyttäisi olevan Jukka Mikkolan laatiman Lemiläisten sukujen sukuselvitysluettelo 1818-1919 kirjallisten lähteiden mukaan http://www.genealogia.fi/lemi/.
Jos tarkoitat "eroamisella" henkilötietojen poistamista Lahden kaupunginkirjaston asiakastietokannasta saman tien eikä vasta vuosien kuluttua, järkevintä on ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää tämän toimenpiteen suorittamista. Voi olla, ettei pelkällä sähköpostiviestillä tai puhelinsoitolla asiaa hoideta, kun kyseessä on luottamuksellinen henkilötietoasia. Mutta asia selviää, kun otat yhteyttä. Tässä kaikki mahdolliset yhteystiedot:
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kirkkokatu 31, PL 91 15141 Lahti
puh. 03-812 511 (keskus)
puh. 044-4163519, 03-812 5540, 03-812 5541 (lainojen uusinta)
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi
kaupunginkirjasto@lahti.fi
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
