Helsingin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyy 30 viitettä antamalla asiasanaksi etätyö. Näiden teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi. Lehtiartikkeliviitetietokanta Aleksista, joka on käytössä kirjastojen asiakastyöasemilla, löytyy myös useita viitteitä etätyöstä, artikkeleita 83 ja yhteensä viitteitä 183 kpl. Tässä muutama esimerkki
Anttila, Risto Konttori komerossa Uudistuva konttori 1997 ; (23) ; 7-8 ; 4-7
Arrasvuori, Juha Uutta puhtia etätyöhön Tietokone 1996 ; (14) ; 5 ; 65-67
Koska artikkeliviitteitä on näin paljon, olisi parasta mennä kirjastoon paikan päälle niitä rauhassa selaamaan ja etsimään sopivimmat. Pääkirjastossa Pasilassa on laajin lehtivalikoima ja sieltä...
Jännityskirjallisuuden klassikoita löytyy tosiaankin vielä vähän äänikirjoina tavallisista kirjastoista, varsinkin jos olette hakemassa erityisesti cd-levyn muodossa olevia äänikirjoja. Uudempaa ja enimmäkseen kotimaista jännityskirjallisuutta on jo jonkin verran tarjolla. Kasetilla sen sijaan esimerkiksi Christien teoksista 8 löytyy suomeksi äänikirjana ja jännityskirjallisuutta yhteensä 108 teosta.
Jos Teillä on äänikirjojen käytön syynä jokin lukemiseste: näkövammaisuus tai esim. luki-häiriö teillä on mahdollisuus lainata äänikirjoja näkövammaisten kirjastosta, Celiasta. Tällöin teillä on mahdollisuus lainata esimerkiksi Agatha Christieltä 40 erilaista äänikirjaa suomeksi. Nämäkin ovat enimmäkseen kasetilla olevia äänikirjoja.
Missä...
Pelastustoimen nettisivuilta löytyi vastaus kysymykseesi:
"Sisäasiainministeriön määräyksessä nuohouksesta todetaan mm. seuraavaa: Kerran vuodessa nuohotaan kiinteällä polttoaineella, useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä toimiva tulisija hormeineen. Suuluukuttoman takan tulipesän nuohooja puhdistaa vain, mikäli kiinteistön omistaja tai haltija siitä nuohoojan kanssa erikseen sopii.
Jos takkaa ei käytetä ja se on vain sisustuselementtinä ja sen pystyy kiistattomasti osoittamaan, kannattaa asiasta keskustella paikalle tulevan nuohoojan kanssa. Suomen olosuhteissa käyttämätön hormi voi ajan kuluessa tosin rappeutua myös itsestään."
Kysymys ja vastaus löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta:
http://www.pelastustoimi.fi/neuvontapalvelu/...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta Plussasta ja yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mainitsemillasi kielillä kovin vähän tietoa tästä aiheesta.
Varuskuntien historiasta on kyllä jonkin verran aineistoa, mutta lähinnä suomeksi ja ruotsiksi. Suosittelisinkin kääntymään Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston puoleen:
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Osoite; Maurink. 1, PL 266, 00171 Helsinki
Puhelin: Lainaus ja kaukopalvelu 09-18126351, kirj.joht.DI Matti Hongisto 18126350
Avoinna: Ma-pe 8.30-16
Käyttöoikeus: Käyttöoikeus Suomen kansalaisilla
Tarkoittanet varmaankin alias-nimimerkkiä eli -salanimeä, jollaisella voi korvata varaajan nimen? Aliaksen saat käyttöön missä tahansa Helmet-kirjastossa henkilökohtaisesti asioimalla. Mukaan kannattaa ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alias voi olla mikä tahansa nimimerkki, jota kenelläkään muulla asiakkaalla ei vielä ole. Aliaksen hankkimisen jälkeen varauslipukkeessa ei näy nimeäsi vaan aliaksesi, ja löydät varaamasi aineiston itsepalveluvaraushyllystä aliaksesi mukaisesti kohdasta aakkosjärjestystä.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen, vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kirja voisi olla Betty Waterton: Keitettyä makaroonia. Gummerus 1990.
Kirjassa majakanvartija Maija saa vieraakseen venelastillisen vauvoja, joille hän tarjoilee keitettyä makaroonia.
Kyseessä taitaa olla Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).Titit syövät salmiakkia, ja kirjan kannessa näyttäisi oleva kaksi kuuta.Kirjaa on etsitty ennenkin:https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fihttps://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-80-luvun-lopussa?language_content_entity=fi
Helsingin Sanomat löytyy mikrofilmattuna pääkirjastosta Pasilasta, yhteystiedot linkistä: http://www.lib.hel.fi/pasila/
Suosittelen myös kirjoja:
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1927, Ajankuvia vuosilta 1927-1947
WSOY; 1987, Porvoo
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1937, Ajankuvia vuosilta 1937-1957
WSOY; 1987, Porvoo
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1957, Ajankuvia vuosilta 1957-1977
WSOY; 1987, Porvoo
Suomalaisten tarina : 3 rakentajien aika
Helsinki, Kirjayhtymä; 1993
Tarkka, Jukka:Itsenäinen Suomi kahdeksan vuosikymmentä kansakunnan elämästä
Helsinki, Otava, 1997
Suomen historian pikkujättiläinen
WSOY, 1987, Porvoo
Ehkäpä etsimäsi termit löytynevät seuraavista julkishallinnon sanakirjoista:
Valtioneuvostosanasto. Helsinki : Valtioneuvoston kanslia : Edita, 2004.
Sijaitsee tällä hetkellä vain Myyrmäen kirjaston käsikirjastossa, ei anneta kotilainaan. Tulossa myös Pasilan ja Tikkurilan kirjastojen käsikirjastoon. Vanhempaa versiota (-98) voi lainata Tikkurilan kirjastosta, jossa se on nyt hyllyssä. Varata voi, varausmaksu on 0,50 e.
Tätä vanhempaa versiota voi lainata myös Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastosta (osoite: Vuorik. 7, puh: 09-19123920).
Juridiikan ja hallinnon suomalais-englantilainen sanasto / toim. Matti Joutsen. [Helsinki] : Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 1980
Saatavana lainaksi Opiskelijakirjastosta.
Pasilan kirjavarastossa on kaksi englanninkielistä teosta jotka sisältävät Mary Shelleyn kirjeitä, Shelley, Mary: The letters of Mary Wollstonecraft Shelley. Volume 1 : "A part of the elect" (1980), sekä The letters of Mary Wollstonecraft Shelley. Volume 2 : "Treading in unknown paths" (1983). Helmet-aineistotietokannasta löytyy myös joitakin teoksia joissa ainakin on mainintoja Shelleystä, kuten esimerkiksi Päivi Tapolan Äitini puutarhassa : polkuja naiskirjallisuuteen (Kääntöpiiri, 2002).
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta (https://finna.fi sen sijaan löytyy useampiakin elämäkertoja Mary Shelleystä, nekin tosin englanniksi, muun muassa Muriel Sparkin kirjoittama Mary Shelley (1987) ja Anne Kostelanetz Mellorin teos Mary...
Poistin varauksestanne "en tarvitse jälkeen" -päivämäärän. HelMetin kautta varattaessa kyseistä päivämäärää ei tarvitse käyttää, ellei kysymyksessä ole todellakin jokin tietty päivämäärä, jonka jälkeen varausta ei tarvitse. Esim. kurssikirjojen kohdalla on monesti näin.
Ei Naantalin kaupunginkirjastossa eikä Velkualla onnistu videonauhojen digitointi DVD-levylle.
Turun kaupunginkirjastossa ja Raision kaupunginkirjastossa se onnistuu, joten ehkä kannattaa varata aika jommasta kummasta kirjastosta. Tarvitset voimassa-olevan Vaski-kirjastokortin.
Lisätietoja Turusta http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=235569&nodeid=4873
ja Raisiosta http://www.raisio.fi/asp/system/empty.asp?P=612&VID=default&SID=8711126…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. kirja Tieliikennelait (2011), jossa on koottu keskeinen tieliikennelainsäädäntö ajantasaisena. Kirjassa on tieliikenteen yleissäännösten lisäksi mm. ajo-opetusta ja liikennevakuutusta koskevaa lainsäädäntöä.
Kirjan saatavuus löytyy Vaskista http://www.turku.fi/vaski
Lehteä voi lukea mikrofilmiltä Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa. Mikrofilmistä voi halutessaan ottaa myös paperikopioita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Näytelmän tekemistä ja harjoittelemista koulussa ei estä mikään, joskaan koulu ei saa ilman lupaa monistaa näytelmän tekstiä, ellei se ole tekijänoikeudellisesti jo vapaa.
Näytelmän esittäminen on kuitenkin luvanvaraista (paitsi jos näytelmä on tekijänoikeudellisesti vapaa). Lain 21§ antaa oikeuden esittää julkisesti asioita opetuksen yhteydessä, mutta tästä oikeudesta on samassa pykälässä rajattu pois elokuvat ja näytelmät.
Koulussa esitettävän näytelmän luvasta voi kysellä Suomen Näytelmäkirjailjaliitosta.
Heikki Poroila 21.1.2012
Kodinhoidon alalta löytyy useitakin kirjoja, joista myös niksikirjat voivat olla ihan täyttä asiaa. Näitä ovat esim. Kodin suuri niksikirja ja Phillips, Barty: Kodin niksit ja neuvot. Perusteellisempaa tietoa löydät esim. Kodinhoito-kirjasta, joka on kolmiosainen tai Merja Huovisen kirjasta Asuminen ja puhtaanapito.
Picatinny- kisko kehitettiin jo 1980-luvun alussa, mutta se standardoitiin vasta 3.2.1995.
https://en.wikipedia.org/wiki/Picatinny_rail
http://www.biggerhammer.net/picatinny/1913_specs.pdf
Picatinny-kisko sovitettiin metri-järjestelmään 8.5.2009.
Siviilimarkkinoille tuloan aikaa en saanut selville. Olisiko se tuon metrijärjestelmään sovittamisen tietämillä?
Suomen murteiden sanakirja (osa 6, s.652) kertoo, että keikkeet substantiivina tarkoittaa samaa kuin pidot, hääpidot/häät, nurkkatanssit tai karhunpeijaiset. Jonkinlaiset juhlat ovat siis tiedossa, jos saa kutsun keikkeisiin.
Adverbinä Keikkeellään tarkoittaa pystyssä, kekassa oloa, Keikkeillään taas kallellaan, kaatumaisillaan olemista.
Wegelius, K. A.: För Finlands frihet : jägarrörelsen i södra och mellersta Österbotten (1937) kirjasta löytyy Isotalo, Antti (jääkäri) niin tekstissä kuin kuvassakin,
Jägarbataljonen 27 : en historik i ord och bild. [I] (1919) kirjasta löytyy vähintään Isotalo, Antti (jääkäri) kuvassa
myös Svenska Skyddskåristen –aikakauslehdessä (1.9.1920 nro 17, s. 7) kerrotaan jo edellä mainitusta henkilöstä.
Lupaavalta vaikutti myös niin englanniksi kuin ruotsiksikin oleva Ylikankaan Heikin puukkojunkkareihin liittyvä teos Knivjunkarna : våldskriminaliteten i Sydösterbotten 1790-1825 ja The knife fighters : violent crime in Southern Ostrobothnia 1790-1825, mutta niissä ei kuitenkaan tarkemmin kerrota Isoosta Antista.
Alahärmä ja Ylihärmä ovat...
