Muskettisoturit ovat saaneet nimensä aseesta, jolla Ludwig XIII varusti joukko-osaston vuonna 1622. Pitkäpiippuinen musketti korvasi hakapyssyn. Musketti pystyi lävistämään jopa metallilevyn, mutta asetta oli hankala käyttää, koska se painoi 7-9 kiloa ja se piti ammuttaessa asettaa haaratukeen. Kokenut musketööri pystyi laukaisemaan aseensa ja lataamaan sen uudelleen 30-60 sekunnissa.
Nimestään huolimatta muskettisoturien tärkein ase oli kuitenkin kalpa, joka oli aina mukana käden ulottuvilla. Kalpa oli yhden käden pistomiekka, jonka terää yritettiin taistelussa työntää vastustajan vartaloon. Muskettisoturit niittivätkin mainetta taitavina miekkailijoina.
Viljamin nimipäivää vietetään 6.4. Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William-nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm (”lujatahtoinen kypäränkantaja”). Viljami on ollut Suomen almanakassa v. 1950 lähtien.
Sulon nimipäivää vietetään 13.2. Suomenkielen yleiskielen sana sulo ilmaisee kauneutta ja suloisuutta, ja etunimenä Sulo otettiin käyttöön 1800-luvun lopussa. Vaikka sitä annettiin aluksi myös tytöille, vakiintui se lopulta poikien nimeksi. Sulo otettiin ensimmäisen kerran almanakkaan v. 1908.
Juhanin nimipäivää vietetään 24.6. Nimi Juhani on Johanneksen suosituin suomalainen muunnelma. Johannes-nimen kantamuoto on heprean Jochanan, joka tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Johannes...
On sanottu, että kaikille tuttu laulu It's a long way to Tipperary kertoo maailmansodassa sotivien sotilaiden kaipuusta kotiin. Alunperin kaipuun kohteen on sanottu olleen kuitenkin toinen - nimittäin Lontoolainen pubi nimeltä Tipperary. Ehkä ei ollut sopivaa, että miehet laulavat kaipuustaan tuopin ääreen, joten laulun sanat saivat vallitsevan muodon.
Finnairilta saatte varmasti tarkat tiedot ( http://www.finnair.fi ) esim. soittamalla, mutta mikäli haluatte itse "laskeskella" löytyy Internetistä laskuri, joka ilmoittaa kaupunkien välimatkat linnuntietä. Laskurin osoite on http://www.indo.com/cgi-bin/dist . (Sivun otsikko on hieman hämäävä, mutta laskuri löytyy sivun keskivaiheilta.)
Aiheesta voi tehdä tiedonhaun kirjastossa esim. Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokantaan Lindaan http://linda.linneanet.fi .
Klikkaa Haku-painiketta ja sen jälkeen kirjoita Perushaussa Hakusana(t) ruutuun:
(kolonialis? or siirtomaa?) and (intia? or afrikka?)
Valitse hakutyypiksi komentohaku.
Klikkaa lopuksi Hae-painiketta.
Tulokseksi saat 351 viitettä, joten haku kannattaa rajata esim. suomenkieliseen aineistoon.
Klikkaa siis kohtaa Rajaus ja valitse kieleksi suomi. Muista vielä klikata kohtaa Aseta rajaukset.
Saat tulokseksi 52 viitettä. Näiden saatavuuden voit tarkistaa omasta kirjastostasi. Mikäli niitä ei sieltä löydy, niistä voi tehdä kaukolainapyyntöjä.
Saman haun voit myös halutessasi toistaa maakuntakirjastojen...
Kyllä valokuvia edelleenkin kehitetään pimiössä, jos kyseessä ovat filmille kuvatut kuvat. Digikuvat puolestaan tulostetaan tulostimella paperille. Millaista tulostinta ja paperia käytetään, riippuu siitä, kuinka laadukas kuvasta halutaan.
Yksiselitteisesti kysymykseesi ei voi vastata, koska me ihmiset olemme niin
erilaisia. Toiset eivät saa ehkä koskaan orgasmia.
Tässä kuitenkin hyvä linkki, josta saa tietoa nuorten seksuaalisuudesta ja seksuaalineuvonnasta sekä löytää muiden nuorten kertomuksia aiheesta, http://www.mll.fi/nuortennetti/asiaa/ollaanks_yhessa/ .
Internetissä löytyy sivusto : Kohtaamisia silkkitiellä, jossa kerrotaan laajasti vaatetusmuodista ja silkin historiasta:
http://www.nba.fi/museums/KULTMUS/lehtine.htm
Tässä muutamia kirjoja, joista saattaisi olla hyötyä:
-Selin, Jaakko : Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista (1997)
-Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan (1997)
-Contini, Mila : Muoti kautta aikojen (1967)
Vanhat RSS-muotoiset uutuusluettelot poistuivat käytöstä, kun siirryttiin uuteen Helmet-verkkokirjastoon. Uudessa verkkokirjastossa voit käyttää uutuushakua. Verkkokirjastoon toteutetaan parhaillaan myös valmiiksi tallennettuja uutuushakuja, jotka tulevat käyttöön lähiaikoina (mahdollisesti jo tänään 19.6.2024).
MattiYrjänä Joensuusta ei elämänkertaa löytynyt, mutta hänestä on kerrottu seuraavissa kirjoissa:
Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 2000 Suomalaisia kirjailijoita, toimittaneet Juhani Kohonen ja Risto Rantala, Otava 2004
Kotimaisia dekkarikirjailijoita, Gummerus 2001
Timo Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, Suomen dekkariseuran julkaisuja 1998
Joensuun kirjoja on tarkastellut tutkimuksessaan Voitto Ruohonen kirjassa Paha meidän kanssamme, Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvausta, Otava 2005
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Tässä pari tuoreinta teosta, joissa Antti Tuurista:
Kotimaisia sotakirjailijoita / toim. Kari-Otso Nevaluoma(2001 ) ja Kotimaisia nykykertojia. 3 / toim. Kari-Otso Nevaluoma(2000 ). Otavan sivuilta löytyy vähän tietoa: http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… Mahtaisikohan soitto Otavaan auttaa jos haluaa lisää tuoretta tietoa? Muutama tuore lehtiartikkeli Antti Tuurista: Hauska tapaus - Suomen kuvalehti 2003, nro 39, sivu 44-47; Ihmetellen halki Euroopan - Suomen kuvalehti 2003, nro 11, sivu 60-66; Antti Tuuri hurahti saagoihin - Lapin kansa 2003-02-10; Antti Tuurin Pohjanmaa-sarja - paikallinen, kansallinen, universaali - Hiidenkivi 2002, nro 1, sivu 11-13; Tuuria elämässä (Uratie) -...
Hyvä lähde on kirja:Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1 ( kust.BTJ kirjastopalvelu,Helsinki
2001). R.L.(Robert Lawrence) Stinestä löytyy tietoa myös Googlen-hakukoneella, mutta pääasiassa englannin-
kielistä.
Hae asiasanalla Sinkkonen, Lassi Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, osoitteessa www.turku.fi/aino .
Löytyy esim. sellainen teos kuin Kirjallisuus Suomessa (toim. Antti Eskola ja Katarina Eskola).
Kannatta myös vierailla Kirjastot.fi -sivuilla ja etsiä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
hakusanoilla Lassi Sinkkonen. Näet aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia.
Kyseisestä kirjailijasta löytyy parhaiten tietoa Internetin kautta http://www.google.com haulla löytyy sivuja kun kirjoitat hakukenttään kirjailijan nimen. Kirjastoissa voit käydä etsimässä kirjailijasta lehtiartikkeleita Ebsco-lehtiartikkelikokoelmasta, kysy kirjaston neuvonnasta lisää.
Kyseessä lienee Jalkaväen koulutuskeskus 31 (Jv.koul.K 31), joka toimi 3.5.1944-24.7.1944 Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Sittemmin siitä muodostettiin Jalkaväen koulutuskeskus 22:n III pataljoona.
Koulutuskeskuksen toimintakertomus on säilynyt ja luettavissa verkossa Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa, http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=91448
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/ kohdasta Verkkokirjasto pääsee näkemään, mitä palveluja henkilökohtainen palvelu pitää sisällään:
Henkilökohtainen palvelu
Kirjastoista saatavan erillisen käyttöoikeuden, kirjastokortin tunnuksen ja salasanan avulla voi
* saada eräpäivämuistutuksen omaan sähköpostiin
* saada noutoilmoituksen varatusta aineistosta omaan sähköpostiin tai GSM-viestinä matkapuhelimeen
* saada ilmoituksen kirjastoon hankituista uutuuksista itse määriteltyjen hakuehtojen mukaan
* tallentaa uutuusviitteet omiin virtuaalisiin hyllyihin
* tehdä sähköpostiosoitteen ja matkapuhelinnumeron
muutokset
* varata hyllyssä olevaa aineistoa
Asiakas, jolla ei ole omaa...
Bengt-Åke Crasista löytyy hyvin niukasti tietoa suomenkielellä. Kirjailijasta on Wikipediassa lyhyt esittely suomeksi http://fi.wikipedia.org/wiki/Bengt-Åke_Cras. Crasin ruotsinkielisten kotisivujen osoite on
http.//home.swipnet.se/~w-85977/cras/
Jelena on slaavilainen muunnos Helenasta. Jelena on vuonna 338 kuolleen Pyhän Helenan, Konstantinus Suuren äidin kaima. Muistopäivää vietetään ortodoksisen kalenterin mukaan 21.5. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Uusi suomalainen nimikirja ; http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Tarkoitatko kenties Satu Pentikäisen esittämää kappaletta "Menolippu" ("One way ticket")? Sen alussa taustakuoro laulaa: "Menolippu...kauas pois mua juna vie". Solisti aloittaa: "Katson taaksepäin ja kiskot sinne jää". Satu Pentikäinen on käyttänyt myös pelkkää etunimeä Satu taiteilijanimenään. "Menolipun" hän levytti vuonna 1979.
Tämä ei täysin vastaa kuvaustasi, mutta ehkä jollakulla tämän lukijoista on parempia ehdotuksia.
Satu Pentikäisen esitys Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=eQ3FwAhsaVo
