PIN-koodin saa käymällä missä tahansa Päijät-Hämeen yleisessä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse. PIN-koodia tarvitset, kun kirjaudut Lastu-verkkokirjastoon, käytät Heinolan, Hollolan tai Lahden asiakastyöasemia, tai käytät lainausautomaatteja.
Sanakirjan mukaan sana "pettää" viittaa mm. toimintaan jossa joku (henkilö) voi "olla uskoton, rikkoa velvollisuutensa jotakin kohtaan, hylätä petollisesti joku, kavaltaa."
Sanonta isänmaan petturit on hyvin monitulkintainen ja se voi perustua henkilön mielipiteisiin tai ideologiaan. Esim. jonkun mielestä siviilipalvelus voi olla isänmaan petturuutta tai jos joku ei kannusta omaa maataan urheilukilpailuissa.
Sillä voidaan tarkoittaa myös esimerkiksi sellaista toimintaa, joka on laitonta eli jossa kansalainen toimii jollain tapaa maatansa vastaan kuten paljastaa valtionsalaisuuksia, vakoilee toisen maan hyväksi tai yrittää vallankaappausta.
https://www.suomisanakirja.fi/pett%C3%A4%C3%A4
https://www....
Turkin kieli ja turkmeenin kieli kuuluvat samaan kieliryhmään ja kirjoitetaan molemmat periaatteessa latinalaisin aakkosin.
Turkmeenin kieltä puhutaan useilla eri alueilla, mikä on vaikuttanut sen kirjoitusasuun.
Turkmeeni on virallinen kieli Turkmenistanissa, joka ennen itsenäistymistään lokakuussa 1991 oli neuvostotasavalta, joten turkmeenin kieltä näkee kirjoitetun myös kyrillisin aakkosin. Itsenäistymisen jälkeen siirryttiin takaisin latinalaisiin kirjaimiin.
Afganistanin niissä osissa, joissa turkmeeni on enemmistön kieli, se on myös virallinen kieli. Tämä selittää myös arabialaisen aakkoston käytön maan valtakielen darin mukaan.
https://www.britannica.com/topic/Turkmen-language
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/...
Runokuvaelma Kymmenen pientä kynttilää ilmestyi Koitto-lehden joulunumerossa vuonna 1932 ilman tekijätietoja. Runo lienee alunperin tarkoitettu juhlaohjelmistoksi kouluihin, sillä kuvaelman oheen on liitetty esitysohjeet kymmenelle tytölle. Se on julkaistu (ohjeineen) Eero Salolan kokoamassa kirjassa Satunäyttämö : vanhoja ja uusia lastennäytelmiä (Valistus, 1936). Teos löytyy myös Rutakko-kirjastojen kokoelmasta.
Elyne Mitchellin Thowra, hopeaharja on kirjoitettu hevosen näkökulmasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyisiko-tata-kautta-vinkkia-kirjastaPetra Weckmanin ja Evo Mannerheim Weckmanin kirjoittamassa Petran paras ystävä -teoksessa Petra käy krjeenvaihtoa hevosen kanssa, tosin mummo kirjoittaa hevosen kirjeet, https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-lapsuuteni-lasten-nuortenkirjaa-jossaKollegat vinkkasivat pari kirjaa, joissa heidän muistaakseen on myös hevonen kertojien joukossa: Angela Dorseyn Hevosenkeli-sarja, Mary Elwyn Patchettin Villiori-sarja, Jukka Parkkisen Aavehevoset ja .Michael Morpurgon Sotahevonen.Vanhaan vastauksemme on koottu kivoja hevoskirjoja, vaikkakaan niissä hevonen ei ole kertojana, https://www.kirjastot.fi/kysy/nuorena...
Aapon ja Aappon nimipäivä on 18.12.
Kohtuullisen hyvin toimiva nimipäivähakukone osoitteessa http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php?pvm=&nimi=jenna
Lauri Pihlaja oli Koo-Veen puheenjohtajana 1946-1951.
Kunniapuheenjohtajana hän oli ainakin jo vuonna 1969. Täyttäessään 75 vuotta vuonna 1965 hän sai seuran numeroidun standardiviirin. Vuonna 1969 seura täytti 40 vuotta ja Pihlajasta saatettiin tehdä kunniapuheenjohtaja silloin. Täyttä varmuutta asiaan en löytänyt Jyrki Rantalan hienosta historiikista Koo-Vee: monen lajin mestarit 1929-2004. Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy myös Matti Hietasen teos Koo-Vee 1929-79. Olisikohan siinä tarkempi tieto Pihlajan kunniapuheenjohtajaksi nimittämisestä.
Koo-Veen johtokunnan jäsenenä Lauri Pihkala oli vuosina 1929-1933, sitten vuonna 1935 27.11. alkaen ja vuodesta 1939 vuoteen 1945 johtokunnan varapuheenjohtajana. Vuosina 1934 ja 1938...
Kannattaa tutkia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietokanta, joka löytyy osoitteesta https://fineli.fi/fineli/fi/index Suora linkki elintarvikehakuun on https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet . Voit valita Suodata-kohdasta esim. ruokalajit > Vehnäleivät (tai raaka-aineluokat > Viljat) ja valita Ravintotekijä-kohtaan esim. "kuitu, kokonais-". Sen jälkeen voi vielä lajitella haun tuloksen klikkaamalla painiketta "Vähiten ravintotekijää". Vähiten kuitua sisältävät viljat ja hedelmät löytyvät myös Finelin päävalikosta, Ravintotekijä-otsikon takaa. Valitse siellä taas "Kuitu, kokonais-" ja seuraavaksi "Sisältää vähiten". Voit taas lajitella ja suodattaa näitä valintasi mukaan.
Leivistä löytyy myös tietoa...
Larin-Kyöstin mukaelma Valge Daam -legendasta sisältyy hänen teokseensa Uusia balladeja ja legendoja (1934). Mukaelma on nimeltään Valkea neitsyt : Legenda tuomioherrasta ja Mirga neitseestä. Voit lukea legendan Valkeasta neitsyestä Kansalliskirjaston digitoimasta Larin-Kyöstin Uusia balladeja ja legendoja -teoksesta (linkki alla). httpshttps://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NE…https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NEITSYT&page=1https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1362806?sid=5145778475
Elokuvia voi hankkia ja ostaa seuraavista muun muassa seuraavista paikoista:
http://www.kava.fi/lahikuvassa/dvd.html
Tuotoksen kanssa solmittu sopimus antaa luvan käyttää tiettyjä elokuvateoksia opetuksessa
http://www.tuotos.fi/
http://www.tuotos.fi/teosluettelo.html
Herra Huuta ei Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tietojen mukaan ole levitetty DVD:llä.
Suomen kansallisfilmografian osasta 8 (s. 203) voi päätellä, että tämä johtuu tekijänoikeussyistä.
Ilmeisesti silmissäsi vilahti Kallion kirjaston Sateenkaarihyllyä esittelevä juttu, joka on otsikoitu Sateenkaarikirjasto. Kyseessä on siis Kallion kirjastossa sijaitseva hylly, johon on koottu sukupuolivähemmistöihin liittyvää kauno- ja tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja elokuvia. Hyllyn aineisto on erikoiskokoelma, jonka kappaleita ei voi varata tai uusia. Sateenkaarihyllyn teokset löydät HelMet-aineistohaulla hakusanalla "sateenkaarihylly". Hakutuloksesta näet, missä muissa kirjastoissa kyseisiä teoksia on ja voit tehdä niistä varauksia.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää Kallion kirjaston Sateenkaarihyllystä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Kalli…
Osoitteen http://www.officialtomwaits.com/frame/tour.htm tietojen mukaan
Waits kävi toukokuussa 1976 kyllä Euroopassa, mutta mainintoja Suomesta ei
ole. Myöskään toukokuun Helsingin Sanomissa eikä vuoden 1976 Musa ja
Soundi -lehdissä puhuta Waitsin esiintymisestä Suomessa.
Jukka Kuoppamäen suomennosta Fiilikseen Joseph C. Garlandin sävellyksestä In the mood ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa mahdollisuus saada sen sanat talteen on kuunnella kappale levyltä. Ainoa tunnettu levytys on yhtyeen Mirumaru samannimisellä albumilla vuodelta 1977 (Scandia SLP640). Sitä ei valitettavasti näytä olevan yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten ainoa mahdollisuus kuunnella sitä on varata aika joko Kansalliskirjaston musiikkikirjastosta (+358 (0)2941 21611, kk-musiikki@helsinki.fi) tai Musiikkiarkistosta, joiden kokoelmissa levy on.
Heikki Poroila
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun/runon! Ilmoitamme, mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat leijanrakentamisen oppaat: Bondestam, Mårten, Better kites--Parempia leijoja (2000); Eden, Maxwell, The magnificent book of kites--explorations in design, construction.. (1998); Baker, Rhoda, Making kites--how to build and fly your very own kites - from simple.. (1993) Niiden saatavuuden näette nettisoitteesta http://www.libplussa.fi
Tarkoitat varmaankin Naxos Music Library- tietokantaa, jossa voit kuunnella etäkäyttöisesti 1,2 miljoonaa kappaletta. Kirjautumiseen tarvitset vain oman kirjastokortista löytyvän kortin numeron.
Naxoksen löydät Turun kaupunginkirjaston Tietokannat-sivulta Taide, kirjallisuus ja musiikki -osiosta:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=106404
Naxos Music Libraryn lisäksi Naxos tarjoaa Video Library palvelun, josta voit tarkastella yli 1500 taide-musiikkia koskevaa videota.
Tietokanta toimii kaikilla Vaski-kirjastojen korteilla.
Vanhoja Tallinnan puhelinnumeroita on ainakin kirjassa:
Adolf Richters Baltische Verhehrs- und Adresbücher. Bd 3 : Estland. Riga, Selbstverlag des Herausgebers, 1913.
Kirja on löydettävissä ainakin Viron kansalliskirjastossa:
http://www.nlib.ee/en/libraries/index.php
sekä Tarton yliopiston kirjastossa sekä Eesti Kirjandusmuuseumin kirjastossa Tartossa.
Sijaintitietoja voi etsiä Ester-tietokannasta:
http://www.ester.ee/search~S1.
Ester-tietokannasta löytyvät myös seuraavat kirjat:
Список абонентов Ревельской правительственной телефонной сети на ... год
Ilmunud Ревель, [1911-1917] (Ревель : Фельсберг и А. Тетерман
Eesti Wabariigi telefoni wõrgu abonentide nimekiri. Tallinn,1920.
Jos sinun ei ole mahdollista matkustaa Tallinnaan, voit...
Vakiintunutta suomennosta käsitteelle ei ole. Sen voi kääntää “hitaaksi elokuvaksi”.
Akateemisessa tekstissä kannattaa laittaa englanninkielinen sanapari ensimmäisen suomenkielisen maininnan perään sulkeisiin.
Lähde:
Jaakko Seppälä (elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti, Helsingin yliopisto)
