Asiasta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Linkki sivulle.Kysyä voi myös puhelimella: Nimineuvonnan puhelin 0295 333 203 (torstaisin klo 10–12)Wikipedia väittää Nimen Jurmo on arveltu tulevan suomenkielisestä nimestä Juurimaa. Jurmon varhainen maininta löytyy 1200-luvulta peräisin olevasta tanskalaisesta itineraariosta, jossa kuvataan purjehdusreittiä Tanskasta Rääveliin eli Tallinnaan. Linkki Wikipediaan.
Kiki Thorpea koskeva kysymys ja vastaus on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa tammikuulta 2006. Tilanne tuntuu olevan edelleen sama: kummankaan kirjailijan varsinaisia henkilötietoja ei löydy edes internetistä. - Yhdysvaltain Kongressin kirjaston aineistorekisterissä mainitaan Kiki Thorpen teoksia 48 kappaletta vuosilta 1999-2007. Hänen kohdaltaan on viittaus nimeen Kirsten Larsen, jonka teoksia on luetteloitu 15 kappaletta. Suomeksi on ilmestynyt kolme Kiki Thorpen nuortenkirjaa. - Gail Hermanin teoksia mainitaan 100 vuosilta 1988-2006. Hänen syntymävuodekseen mainitaan 1959. Suomeksi on ilmestynyt yksi Gail Hermanin teos.
Kaksi ensimmäistä, Sam Coslow: If you can't sing it (you'll have to swing it) ja Juan Tizol: Perdido, löytyvät kokoelmasta The Big book of swing! (Hal Leonard Europe, 2000). Saatavuuden näet pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistohausta:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Jorge Benin Mas que nada on useassa eri kokoelmassa, kuten myös Tizolin Perdido. Löydät aineiston näin. Valitse HelMetissä sanahaku. Kirjoita hakuenttään säveltäjän ja kappaleen nimi (esim. Jorge Ben "Mas que nada"), valitse aineistovalikosta nuotti ja tee haku. Kokoelmien nimet ovat linkkejä saatavuustietoihin.
yseisestä teoksesta on olemassa useita suomennoksia eri vuosilta. Esimerkiksi Marja Helanen-Ahtola suomensi teoksen vuonna 1984 nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta. Myöhemmin teoksesta ovat ilmestyneet muun muassa Tero Valkonen suomennos (2001; julkaistu myös nimillä Joululaulu ja Saiturin joulu: joululaulu) , Antti Autio suomennos vuodelta 2007 sekä Jussi Korhonen suomennos vuodelta 2018 (julkaistu nimellä Saiturin joulu) .Jos haluat, voit lainata näitä eri versioita kirjastosta ja vertailla, miten tuo kyseinen sitaatti on käännetty niissä.
Aihetta säätelee valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030542
Ympäristöhallinnon sivulta Haja-asutuksen jätevedet löytyy muuan muassa mallilomakkeet: "Selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohje sekä päiväkirja" ja muuta tietoa.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=566&lan=fi
"Voiko mökillä syntyvät talousjätevedet johtaa suoraan maahan?" Tähän vastataan sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=118901&lan=fi
Vastauksen lopussa todetaan, että tarkempia ohjeita saa tarvittaessa mökkikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
Aiheesta tietoa, lomakkeita ja lista usein kysytyistä kysymyksistä...
Useissa kirjastoissa pääkaupunkiseudulla on käytössä "Lainaa kirjastonhoitaja" -palvelu. Se tarkoittaa, että voit etukäteen varata ajan kirjastonhoitajalle, jolloin hän on sovittuna ajankohtana kokonaan sinun palveluksessasi ja ehtii kaikessa rauhassa paneutua esimerkiksi tiedonhakuongelmaasi. Esimerkiksi Pasilan kirjaston Lainaa kirjastonhoitaja -palvelusta saat tietoa tältä sivulta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Samalta HelMet.fi -sivustolta voit tarkastaa, missä muissa kirjastoissa on vastaavanlainen palvelu. Napsauta linkkiä "Sivustohaku" ja kirjoita hakusanaksi "Lainaa kirjastonhoitaja".
Ikävä kyllä kirjastonhoitajia ei saa kotilainaan, vaan ainoastaan kirjastokäyttöön.
Emme kirjastossa ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten on parempi ottaa yhteyttä johonkin lakiasiaintoimistoon.
Yhteyttä voi ottaa myös oman alueen Aluehallintovirastoon, he neuvovat myös työsuhdeasioissa.
Ohjeita täällä:
http://www.tyosuojelu.fi/fi/toimintaohjeita
http://www.tyosuojelu.fi/fi/tyosuhdeasiat
Yhteystiedot täällä:
http://www.tyosuojelu.fi/fi/etela_yhteydenotto
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=d937be45-01a…
Pirjo Mikkosen "Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850 -1921 otettujen sukunimien taustat -kirjasta löytyy useita esimerkkejä siitä miksi sukunimi Aalto tai Aaltonen on otettu. "Ammattikalastajalle merellinen nimi" (1921) "Samannimiset savottakaverit päättivät ottaa eri nimet Aalto ja Laine, joita pidettiin harvinaisina" (1907)
Kysymykseesi on jo vastattu ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta. Kirjoita hakusanaksi Nopola. Suomen nuorisokirjailijoiden matrikkelissa http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml on tietoa näistä kahdesta kirjailijasta. Myös kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivuilta http://www.tammi.net/ löytyy henkilötietoja ja kirjaluetteloita. Kirjoita hakuriville Nopola. Kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1 (1996) ja 2 (1999) ja Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä (1996)kerrotaan heidän tuotannostaan. ALEKSI-tietokannasta löytyy kirjailijahaastatteluja ja kirja-arvosteluja:
Kärki, Riitta: Sisarusten paluu lapsuuden hurjiin unelmiin. Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittama...
Musica kirjat löytyvät Helmet kirjastojen varastosta. Linkki Musica 3-4 ja Linkki Musica 5-6Olisiko kyseessä laulu Akai hana shiroi hana? (suomeksi punainen kukka, valkoinen kukka.) Laulu löytyy kirjasta Musica 3-4.En löytänyt laulun suomennosta, mutta laulun sanat löytyvät englanniksi Youtubesta. Linkki Mios song. Japaniksi laulun voi myös opetella helposti. Linkki Akai hana...Laulu voisi olla myös Sakura. Linkki Kysy kirjastonhoitajalta 30.1.2024
Olen selvitellyt kysymystäsi vanhojen lakikokoelmien avulla. Kirjastollamme on Suomen Suuriruhtimaanmaan Asetus-Kokous, joka alkoi ilmestyä 1860. Se sisältää uudet lait ja vanhojen lakien muutokset. Kirjastonhoitaja ei ole pätevä tulkitsemaan vanhoja sen enempää kuin uusiakaan lakeja, mutta esitän pykäliä, joista mielestäni voisi olla hyötyä. Lääkäreitä koskevista laeista en löytänyt sopivaa kohtaa. Sen sijaan kyseistä lääkäriä voitaisiin ehkä uhata naisrauhan rikkomista koskevalla pykälällä – sikäli kuin romaanin tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen vuotta 1889. Kun Suomi liitettiin Venäjään, voimaan jäi vuoden 1734 rikoslaki. Se sisältyy kirjaan ”Ruotzin Waldacunnan laki”, jonka on julkaissut WSOY 1984. Tämä rikoslaki (varsinaiselta...
Saksankielisellä Kika-kanavalla parhaillaan esitettävässä Eva & Adam-sarjassa on 16 osaa. Sarjaa esitetään keskiviikkoisin klo 19.15 Suomen aikaa. En nyt muista moneseko jakso tulee seuraavaksi. Toivottavasti jollakulla tutullanne on mahdollisuus nauhoittaa sarjan osia käyttöönne, jotka tosin ovat saksaksi dubattuja. Ruotsinkielisiä jaksoja 1-8 ja 9-16 voi myös ostaa nettikaupoista, esim. täältä: .
HelMet-kirjastojen videoissa ja DVD-levyissä on seuraavat ruotsinkieliset jaksot:Handtag, famntag, klappa eller kuss?, Stulna biffar och förlorade kyssa, Syskonkärlek och annan kärlek, Att vara...eller inte vara...ihop. Lisäksi on tuo 16 jaksoa sisältänyt video, jonka olettekin jo nähneet.
Toisessa videossa, jonka tunnus on cls0129123 on...
Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 1997 viiden suurläänin pääkaupungeiksi Hämeenlinnan, Mikkelin, Turun, Oulun ja Rovaniemen. Päätöstä edeltäneissä keskusteluissa oli ollut esillä muitakin ehdokkaita: Itä-Suomen läänin pääkaupungiksi oli ehdotettu Kuopiota, Länsi-Suomen lääniin Vaasaa sekä Etelä-Suomen lääniin Helsinkiä. Kuopion kannalla olivat vasemmistoliitto ja vihreät. Vaasaa ja Helsinkiä ehdotti RKP.
Päätöksestä uutisoitiin Helsingin Sanomissa 7.2.1997. Linkki verkkoartikkeliin (vaatii kirjautumisen).
1. Kysymyksestäsi ei selvinnyt, mitä kirjastoa tarkoitat. Siksi vastaukseni on kovin yleinen ja käsittelee Helsingin kaupunginkirjastoa yleensä. On vähän vaikea sanoa, kuinka monta kirjaa kirjastoihin saapuu viikossa. Viikot ovat tässä asiassa kovin erilaisia. Helsingin kaupunginkirjastossa on pääkirjasto, 37 sivukirjastoa, kaksi kirjastoautoa ja kuusi laitoskirjastopistettä. Näihin kaikkiin yhteensä hankittiin viime vuonna 148 089 kirjaa. Viikossa kirjoja siis saapui kaikkiin kirjastoihin yhteensä monta tuhatta, mutta viikot ovat erilaisia ja kirjastot eri kokoisia.
2. Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston hankinta on keskitetty. Pasilassa toimii Kirjastoverkon yhteiset palvelut -yksikkö. Se hoitaa...
Hei,
Klamydialta ei ole julkaistu yhtään nuottikirjaa. Yleisistä kirjastoista löytyy ainoastaan kitaranuotit/tabulatuurinuotit kappaleeseen Pienen pojan unelmaa. Tämä on nuottikokoelmassa: Kitararock. Suomirock.
Jannika B. ei ole myöskään julkaissut yhtään omaa nuottikirjaa, mutta hänen kappaleitaan löytyy seuraavasti nuottikokoelmista. Näissä nuotinnokset ovat yleensä varsin yksinkertaisia.
- Aamun takana (Pop tänään vol 9.)
- Itseni Herra (Suomipop naiset)
- Seuraavaan elämään (Suomipop naiset ja Bändibiisejä)
- Jääkausi (Hits 2014)
- En luovu susta koskaan (Hits 2018)
- Skumppalaulu (Pop tänään vol 6.)
- Siva (Pop tänään vol 4.)
- Riisu kokonaan (Pop tänään vol 7.)
FILIn tietokannan mukaan Eevan tyttäret on käännetty ruotsiksi, saksaksi, tsekiksi, liettuaksi, puolaksi ja unkariksi. Englanniksi kirjaa ei ole käännetty.
Tässä pyytämiäsi tietoja: säveltäjä: Aznavour Charles; alkuperäisesityksen sanoittaja: Gall Robert Henry; kääntäjä: Valkama Tuula Orvokki. Sovittaja vaihtelee äänitteestä riippuen. Tässä löytämiäni sovittajia: Nacke Johansson, Hannu Keinänen, Marko Suomi, Markku Suominen. Voit selata sovittajia ja muita tekijätietoja äänitteittäin esimerkiksi Kansalliskirjaston hakupalvelussa (linkki alla).Lähteet:Fenno musiikkiarkisto: Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999 | Musiikkiarkisto (luettu 5.5.2026)Kansalliskirjaston hakupalvelu: Versiot - Äiti = La mamma | Kansalliskirjaston hakupalvelu (luettu 5.5.2026)
Pariisin rauhansopimuksen (asetus 691/1947) 26 artiklassa sanotaan, että Suomi tunnustaa NL:n oikeuden oikeus kaikkeen Suomessa olevaan saksalaiseen omaisuuteen, ja että ryhdytään toimenpiteisiin omaisuuden luovuttamisen helpottamiseksi.
Ulkomaisen omaisuuden hoitokunnan paperit ovat Ulkoasiainministeriön arkistossa.
Siitä mitä omaisuudelle NL:ssa myöhemmin tapahtui ja hankkivatko saksalaiset sitä takaisin, ei ole tietoa.
Mitä tarkoitat kysymyksellä "minkäkokoisia yksiköitä peruskoulut ovat?". Tarkoitatko ryhmäkokoja? Tilastokeskus tekee vuosittain tilastoa esi- ja peruskouluopetuksesta. Tämän tilaston kotisivu löytyy verkko-osoitteesta => http://tilastokeskus.fi/til/pop/index.html.
Tilastoon liittyvä taulukko-osio löytyy osoitteesta =>http://tilastokeskus.fi/til/pop/tau.html.
Opetusministeriö ja Tilastokeskus tekivät peruskoulujen ryhmäkoosta selvityksen vuonna 2008. Se löytyy osoitteesta => http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html?lang=fi
Koko oppilaitoksen oppilasmääristä on tietoa Tilastokeskuksen verkkotilaston "Esi- ja peruskouluopetus" =>
http://tilastokeskus.fi/til/pop/index.html
Taulukot -osiossa => http://...
