Tässä joitakin kirjaehdotuksia. Markku Hausila: Kaikki kauniit kukatRoy Jacobsen: IhmelapsetPetri Karra: Pakenevat unetKati Neuvonen: Päivä oli kirkas ja hiljainenJoonatan Tola: Hullut ihana linnut
Seuraavista kirjoista saattaa löytyä etsimääsi tietoa: Ollila: Puhvelista punatulkkuun// Nenonen: Herrasväen ja työläisten kaupunki// Moorhause: Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895-1915// Moorhause: Helsingin jugendkorttelit // Helsingin muuttuvat kasvot (video).
Aineiston saatavuuden voit tarkistaa pääakaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi) tai ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoon.
Lisäksi sinun kannattaa kysyä aiheesta Suomen rakennustaiteen museon kirjastosta http://www.kaapeli.fi/~srmkirj/srm1.htm, Kasarminkatu 24, puh 669373 sekä Helsingin kaupungin rakennusvirastosta http://www.hel.fi/HKR/.
Eini on Eine nimen rinnakkaismuoto. Eine on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929, Eini vuodesta 1950. Pentti Lempiäisen ja Kustaa Vilkunan mukaan kyseessä lienee alkuaan Eino-nimen sisarnimi. Eino taas on jo 1500-luvulla Suomessa tunnettu nimi, lyhentymä saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald (muinaissaksan Aginwald = miekalla hallitseva).
Aunetta on suomalainen vastine Agneta-nimelle, jonka kantanimi taas on Agnes (kreikan agnós, puhdas, siveä, keskiajalla nimen tulkittiin juontuvan latinan sanasta agnus, karitsa). Agnes on katolisessa kirkossa 12 pyhimyksen tai autuaaksi julistetun nimi. Nimimuoto Aunetta esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Muita Agnes-kantanimeen perustuvia suomalaisia etunimiä ovat ainakin Aune,...
Samaa kirjaa voi lainata useampia kappaleita. Sen sijaan saman kirjan varaaminen ei onnistu helmetin kautta. Kirjaston henkilökunta voi tehdä varaukset tällaisessa tapauksessa.
Tällä hetkellä saatavana on ainakin vuonna 2012 ilmestynyt Sopivasti ihana : Q & A tyttöjen seksuaalisuudesta ja seksistä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2062697
Kirjoittaja Maaret Kallio kertoo kirjastaan blogissaan seuraavasti: "Kirjan tarkoituksena on kulkea vuosia tytön mukana. Osa luvuista sopii jo 13-vuotiaalle, osa on parhaimmillaan vasta 18-vuotiaan pohdinnoissa." Kallio piti Miss Mix -lehdessä palstaa, jossa vastasi seksuaalisuutta koskeneisiin kysymyksiin.
Suomeksi teksti löytyy täältä, mutta ruotsiksi sitä ei Valtioneuvoston sivulta löydy http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/pohjola-autt…
Juuri tätä samaa tekstiä en löytänyt vielä, mutta aiheesta voi lukea pohjoismaisilla kielillä Pohjola-Norden -sivuilta löytyvästä kokonaisuudesta
http://www.norden.org/sv/tema/nordic-solutions-to-global-challenges ja lehdistötiedote ruotsiksi http://vnk.fi/sv/artikeln/-/asset_publisher/pohjoismaiden-paaministerit…
Kyselin asiasta Pohjoismainen yhteistyö -sivustosta ja palaan asiaan myöhemmin.
Kysymyksesi voi koskea niin montaa käsittettä ja tieteenalaa, että ilman tieteenalan ja käsitteiden rajausta ja täsmennystä en pysty antamaan täsmällisiä kirjallisuusviitteitä aiheeseesi. Lähinnä kysymys on siitä, onko tarkastelutapa käsitteeseen 'kokemus' psykologinen, uskonnollinen , kasvatuksellinen vai jokin muu. Etsittäessä sanalla draamapedagogiikka, LINDASTA (yliopistokirjastojen yhteistietokannasta) tai ARTOsta (kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta), tulee viitteitä yhteensä 130, jotka koskevat draamapedagogiikkaa. Etsittäessä yhdistelmähakuna asiasanoilla draamapedagogiikka ja kokeminen (tai kokemukset) ei tullut viitteitä. Asiasanalla kokemus tai kokeminen löytyy myös paljon viitteitä, mutta on vaikea päätellä, mitkä niistä...
Miehesi voi noutaa varauksesi sinun puolestasi. Lainaaminen onnistuu helpoiten niin, että hän lainaa varauksen omalle kortilleen. Se onnistuu ainoastaan asiakaspalvelutiskillä, ei automaatilla.
Jos haluat, että varatut kirjat lainataan sinun kortillesi, sinun on annettava hänelle mukaan valtakirja. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa käyttää valtuuttajan kirjastokorttia on annettu.
Mikäli tarkoitat Kotiliesi-lehteä, ohessa ne Sylvi Kekkosta koskevat artikkelit, jotka löytyvät tällä hetkellä Arto-artikkeliviitetietokannasta
https://finna.fi
Kotilieden digiversion mukaan löytyy lisäksi nämä artikkelit https://kotiliesi.fi/haku/?fq=topic%3Aissue_page&q=sylvi+kekkonen
Nämä kaksi Sami Sykön "Tervetuloa takaisin" -artikkelia käsittelevät tiettyä teemaa, jossa Sylvi Kekkonen lähinnä kuvittaa aihetta. "Palautamme mieliin menneiden aikojen ihanuuksia, joilla oli jälleen tilausta". Näissä artikkeleissa aiheina kattaus (8/2016 s. 82) ja veistokset (20/2017 s. 90).
9/11-kirjoittelussa puhutaan tavallisimmin suurpiirteisesti kaksoistorneissa olleista "tuhansista" tai "kymmenistä tuhansista" tietokoneista. Tarkimmissa vastaani tulleissa arvioissa luku on 50 000. Tällainen määrä esitetään mm. vuonna 2006 valmistuneessa BBC:n tuottamassa dokumenttielokuvassa Fallout 9/11.
https://www.imdb.com/title/tt3552368/?ref_=fn_al_tt_1
Teoksesta löytyy referaatti, joka on kirjoitettu Oulun yliopiston seminaarityöksi, https://www.academia.edu/32089764/Referaatti_Betty_Friedanin_teoksesta_….
Goodreadsissa on myös kuvaus, https://www.goodreads.com/book/show/17573685-the-feminine-mystique.
Kirjaa on myös kirjastoissa, pääkaupunkiseudulla kirjavarastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066698?lang=fin
Ukulelea pääsee kesällä soittelemaan ryhmässä vain Vantaalla Tikkurilassa. Alkaen 1.7. klo 12-13. Linkki Helmet tapahtumahakuun.Syksyllä suositut ukulele-ryhmät jatkuva ainakin Espoon Tapiolassa.
Voisikohan kyseessä olla Ylellä takavuosina esitetty sarja nimeltä Kotiin takaisin (A Place to Call Home)? Sarjassa sairaanhoitaja Sarah Adams palaa Australiaan sodan runtelemasta Euroopasta. Sarah tosiaan luulee miehensä kuolleen sodassa ja rakastuu toiseen mieheen, mutta sitten paljastuukin että hänen miehensä ei olekaan kuollut vaan loukkaantunut ja menettänyt muistinsa. Näyttelijä ei tässä sarjassa kuitenkaan ole Claudie Blakley vaan Marta Dusseldorp, joka on hyvin samannäköinen kuin Blakley. Aiheeseen liittyvät linkit ja lisätiedot: Kotiin takaisin | Yle AreenaMarta Dusseldorp – WikipediaClaudie Blakley - Actress
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta voi aihetta käsittelevää kirjallisuutta etsiä esim. sanahaun kautta. Hyviä hakusanoja voisivat olla esim. seksuaalisuus, parisuhde, sukupuolielämä, seksuaalioppaat.
Haun tuloksien joukossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Junkkari, Lari: Mieheksi joka olet. Helsinki : Kirjapaja, 2004.
Junkkari, Kaija: Naiseksi joka olet. Helsinki : Kirjapaja, 2004.
Godson, Suzi: Seksikirja. Helsinki : WSOY, 2003
Heusala, Kari: Miehen seksuaalisuus. Helsinki : Like, 2003.
Heusala, Kari: Naisen seksuaalisuus. Helsinki : Like, 2003.
Nyman, Maija: Ilta rakkaudelle : parisuhteen valttikortit. Helsinki : Kirjapaja, 2002.
Turun yliopiston kirjaston aineistotietokannan http://volter.csc.fi/ mukaan Turun yliopiston kirjastosta löytyvät kyseiset opinto-oppaat vuodesta 1970 lähtien. Haun voi tehdä nimekkeellä "Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opinto-opas" ja "Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas". Turun kaupunginkirjastossa on vain uusimmat Turun yliopiston opinto-oppaat.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa etsitään lähteitä (kirjoja, artikkeleita tai www-sivuja), josta löytyy sellaista tietoa, jota kysyjä tarvitsee. Lisäksi palvelussa suositellaan lukemista aiheista, jotka kiinnostavat tai esimerkiksi tietyn ikäisille. Palvelun periaatteista löytyy tietoa seuraavasta osoitteesta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/periaatteet/ .
En oikein ymmärtänyt loppuosaa kysymyksestä. Viittaatko ehkä arkiston sisältöön? Kysy kirjastonhoitajalta -arkistoon on karttunut kysymys-vastauspareja noin 20 000 vuodesta 1999 alkaen. Vanhimpien vastausten sisältämät linkit saattavat olla vanhentuneita. Tähän ongelmaan on ryhdytty pohtimaan parannuksia, mutta esim. linkintarkistusohjelmaa ei ole vielä saatu käyttöö.
Kyseistä luutnantin nimeä en valitettavasti löytänyt käsillä olevista Tikkasen sotakirjoista. Pentti H. Tikkanen on kirjoittanut seuraavat kaukopartiokirjat: Valiosissit kaukopartiossa, Kaukopartiosissit rautateillä, Marskin kaukopartioritarit, Viimeiset kaukopartiot, Lapin kaukopartiot, Idässä palaa, Sissejä ja partisaaneja, Sissit erikoistehtävissä ja Päämajan sissit. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X.
Nimen löytymisessä voisi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/aukiolo/ auttaa.
Teoksen tarkat tiedot:
Tarja Ignatius, Lappeen historia 2. Kunta kaupungin kupeessa: vuodet 1865-1966. (2011)
Kyseistä teosta ei ole Kouvolan eikä Valkealan kirjastoissa. Sitä on kirjastoissa Kymenlaakson ulkopuolella, joten voitte pyytää sen kaukolainaksi.
