Liikennevaloissa näkyvä pieni valkoinen valopiste on joukkoliikenteen liikennevaloetuuksiin viittaava merkkivalo.
Valopilkkuun ei tarvitse tavallisen autoilijan tai jalankulkijan kiinnittää mitään huomiota, koska se antaa tietoa joukkoliikenteen kuljettajille sekä huoltohenkilökunnalle.
Kyseinen merkkivalo esimerkiksi ilmoittaa raitiovaunun tai linja-auton kuljettajalle, että hänen liikennevälineensä on havaittu ja että sen kulkeminen risteyksestä vaikuttaa vihreän valon kestoon.
Joukkoliikenne-etuuksien ilmaisemisessa ja kontrolloimisessa on käytetty valkoisen merkkivalon lisäksi aikaisemmin erilaisia valomajakoita esimerkiksi raitiovaunujen liikennevaloetuuksissa.
Lähteet:
https://yle.fi/a/3-7043153
http://www.liikennevalot.info/...
Hei,Tämä taitaa olla Solveig Torvikin Äitien veren perintö (Minerva, 2008).Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12387
Tässä pari linkkiä, joissa on myös kuva etsimästäsi kasvista:
Hämeen liiton sivulta Hämeen maakuntatunnukset, http://www.hameenliitto.fi/index.php?id=967 .
http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/info/info_kylman.html
Kuvia Suomen luonnonvaraisista kasveista (Photos of Finnish Wildflowers)
http://enenonen.1g.fi/html/Pulsatilla_patens.html
Candy Candy -sarjaa on hankittu useisiin Suomen kirjastoihin. Kirjastot löytyvät maakuntakirjastojen monihaulla http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot .
Em. videoiden kaukolainaaminen on mahdollista. Kaukolainauksen voit hoitaa lähimmän kirjastosi kautta. Tietoa kaukolainauksesta esim. Oulun kaupunginkirjastosta on kotisivullamme http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html .
Mikäli tarkoituksesi on ostaa Candy Candy -videoita niin monissa videoissa näkyi olevan toimittajana Castle Communications tai voisit kysyä ostomahdollisuutta esim. Future Filmiltä, joka oli joissain vanhimmissa videoissa toimittajana http://www.futurefilm.fi/info.php?pageCat=6 .
Vaasan kaupunginkirjastossa on Galleri 1- kielikurssi, johon kuuluu tekstikirja ja 3 cd-äänilevyä (on tällä hetkellä lainassa). Kokoelmissamme on myös Galleri 2- kielikurssi ja Galleri grammatik-kirja on tilattu meille.
Porvoon kaupunginkirjaston sukunimikirjoista kysymäänne sukunimeä ei löydy. Muita Siika-alkuisia nimiä löytyy, joista joidenkin alkuperä on lähtöisin samannimisesta paikkakunnasta tai järven tai muun vesistön nimestä.
Wikipediasta löytyy Siikamäki niminen paikka:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Siikam%C3%A4ki-Peiposj%C3%A4rvi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta kannattaa tiedustella sukunimen Siikamäki alkuperää. Linkistä löytyy nimistöhuollon neuvontapuhelin.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Selailin läpi useita eläinsatukirjoja, mutta tällaista ei niistä löytynyt. "Suomen myyttiset linnut" (Minerva 2015) ei myöskään sisältänyt varista ja pöllöä/huuhkajaa käsitelleissä artikkeleissa tällaiseen viittaavaa.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun tai tarinan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tervasaaresta löytyy vähän tietoa monesta eri lähteestä, mutta mitään koottua Tervasaaren historiikkiä en löytänyt. Museoviraston kirjastossa ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen arkistossa (Kunnalliskertomukset) kannattaa itse käydä selaamassa kirjoja.
Tervasaaren nimi on vanhoissa kartoissa ollut 1640-luvulla Tiäruholmen, Tiärholmen 1721, Tjärholmen 1781 ja Tjärholm 1845. Nimi johtuu saarella olleesta tervahovista eli tervan vientiä harjoittavien kauppiaiden varastoaitoista. Suomenkielinen nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyiset nimiasut vahvistettu vuonna 1909.(Lähde: Helsingin kadunnimet)
Tervasaaren vaiheista kerrotaan Helsingin kaupungin historiassa(osa I), Eino E. Suolahden kirjoittamassa kappaleessa...
Melinda Metzistä ei valitettavasti löydy suomenkielellä juuri mitään tietoa. Englanninkielisiä sivustoja on joitakin, tässä parhaita:
http://www.bbc.co.uk/cult/roswell/interviews/burnsmetz/index.shtml
Melindan haastattelu löytyy sivustolta:
http://www.scifi.com/sfw/issue254/interview.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on myös aikaisemmin kysytty Melinda Metziä käsitteleviä sivustoja. Tässä linkki aikaisemmin tässä palvelussa olleeseen vastaukseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9151…
Christopher Paolinin fantasiasarja (Perillinen)on kolmiosainen, siitä on ilmestynyt kaksi ensimmäistä osaa ja Kirjavälityksen tiedoissa sanotaan, että Paolini on aloittanut kolmannen osan kirjoittamisen. On vaikea sanoa milloin se ilmestyy ja käännetään suomeksi
Seuraavissa kirjoissa on käsitelty 1960-luvun nuorisokulttuuria:
Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kai Häggman ( WSOY, 2006)
Ilkka Heiskanen: Lättähatuista punkkareihin ( Otava, 1985)
James päällä joka säällä ( Heinolan kaupunginmuseo, 2011)
Mikko Vienonen: Koit nyt rauhoittu: tositarinoita pop-villitysten tulosta pikkukaupunkiin ( Teos, 2009)
Katja-Maria Miettunen: Menneisyys ja historiakuva : suomalainen kuusikymmentäluku muistelijoi-den rakentamana ajanjaksona ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2009)
Pop- rauha- rakkaus: 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä / [toimittajat: Maija-Riitta Kallio, Ville-Matti Rautjoki (Lahden taidemuseo, 2008)
Ulkoasiainministeriön Turvallisuusohjeita matkalle -tiedotteessa sanotaan mm. näin:
"Tarkista ajoissa, että matkustusasiakirjat ovat kunnossa (passi
voimassa vähintään 6 kuukautta matkan päättymisen jälkeen)."
Ohjeet ovat yleisiä, eivät siis koske mitään maata erityisesti. Kokonaisuudessaan ohjeet löytyvät täältä:
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=24145&GUID={559DB272-6229-4535-B071-450005962426}
Juna ei näytä kulkevan Montenegron Podgoricasta Albanian Skoderiin (kirjoitetaan ainakin myös Shkoder tai Skader):
http://www.zcg-prevoz.me/timetable-international.html
Tällä aiemmin käytössä olleella junayhteydellä näyttää olleen korjaustöitä jo pidemmän aikaa.
Myöskään bussiyhteyttä kaupunkien välillä ei ilmeisesti ole:
http...
Urpo Jokisen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomi on hyvä maa" sisältyy nuottiin Sotaveteraanien perinnelaulut (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Nuotinnos on mieskuorolle.
Hei Hämeenlinnan kirjastosta,
Laita verkkokirjasto Vanamossa hakukenttään sana: keppihevoset. Saat silloin sekä kirjoja, joissa on teko-ohjeita että kaunokirjallisuutta tästä aiheesta.
Keppihevosten teko-ohjeita löydät näistä kirjoista:
Kangas, Sinimaaria
Keppareiden kyydissä : keppihevosharrastuksen ABC / Sinimaaria Kangas & Lucia Stenger. - Helsinki : Aula & Co, 2016 ( : Tallinna Raamatütrukikoja). - 136 s. : kuv. ; 24 cm
KV
ISBN 978-952-7190-13-5 (sid.)
Uutela, Venla-Maria
Keppihevosten varusteet / Venla-Maria Uutela ; [kuvat: Venla-Maria Uutela ... et al]. - Kärkölä : Pieni Karhu, 2013 ([Tallinna] : Tallinna Raamatutrükikoda). - 63 s. : kuv. ; 22 cm
BTJ
ISBN 978-952-5321-91-3 (sid.)
Uutela, Venla-Maria
Keppari : keppihevosten...
Parhaiten aiheesta löytyy tietoa niiden korkeakoulujen kirjastoista, joissa kyseistä ainetta opetetaan. Näiden korkeakoulujen kirjastoissa voi olla pääsy esim. alan artikkelitietokantoihin ja e-lehtiin.
Finna (www.finna.fi) on vapaasti käytettävissä oleva palvelu, josta voit hakea aineistoa useasta kirjastosta yhtä aikaa. Hyviä hakusanoja voisivat olla esim. robotiikka, automaatio, kirjanpito, taloushallinto ja niiden yhdistelmät. Kun löydät hyvän lähteen, kannattaa katsoa, miten sitä on kuvailtu ja tehdä näillä termeillä uusi haku.
Omassa opinnäytetyössään ei yleensä voi käyttää lähteenä toisen ihmisen opinnäytetyötä, mutta samankaltaisten opinnäytteiden lähdeluetteloihin kannattaa tutustua ja poimia sieltä oman työn...
Valitettavasti meiltä yleisistä kirjastoista en löytänyt Seuran vuosikertoja tuolta vuodelta. Helsingin Pasilan kirjaston varastossakaan ei ollut Seuroja varastoituina kuin vuodesta 1979 eteenpäin. En löytänyt myöskään Finna.fi:sta viitetietoa siitä, missä lehdessä artikkeli voisi olla. Myöskään Maanpuolustuslaitoksen kirjastosta ei löytynyt viitetietoa artikkelista. Kansalliskirjastossa on aikakauslehtikokoelma, johon on koottu Suomessa julkaistut aikakauslehdet 1800-luvun alusta nykypäivään, joten Kansalliskirjastosta vuosikerran pitäisi löytyä.
Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä Otava Mediaan ja tiedustella, onko heillä arkistomateriaalia Seura-lehdessä julkaistuista artikkeleista, asiakaspalvelu@otavamedia....
Kyllä löytyy. Ainakin kirjastojen musiikkiosastoilla on tarjolla Thompsonin pianokoulu 1-3 ja
lisäksi alkeisvihko: Thompsonin pianokoulu : Pienet sormet soittamaan, alkeisvihko.
Kysymänne säkeistö kuuluu seuraavasti.
Isän ja pojan on nähnyt hän
puhki polvien monten
nukkuvan lasna; mut mistähän
tie oli avutonten?
Polvet polvien tietämiin
nousi, vanheni, läks, – mihin niin?
Ongelma, josta halaa
selkoa, noin taas palaa!
Koko runo löytyy Wikiaineistosta: https://fi.wikisource.org/wiki/Tonttu.
Kolikkoa näkemättä on vaikea arvailla mitään. Mahdollisesti kolikkoa on jälkeen päin käsitelty asiaankuulumattomalla tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä kolikon alkuperäisen painamisen tai numismatiikan kanssa.
Suositeltavaa on näyttää kolikkoa numismaatikolle. Alan liikkeitä löytyy mm. Tampereelta.
PIKI-kirjastojen haulla (Vesilahti kuuluu tähän kirjastokimppaan) löytyy hakusanalla tuolijumppa kaksi DVD:tä
Varttuneiden jumppa. Osa 1 ja 75+ senioreiden tuolijumppa ; 75+ seniorijumppa istuen ja seisten sekä kaksi kirjaa
Meidän kodin jumppahetki : periaatteita ja ideoita ja Kotinainen : ikivireiden kunto- ja kotivoimisteluohjelma tuolia apuna käyttäen.
Kansalliskirjaston Melinda-haulla ja samalla tuolijumppa asiasanalla löytyy jo kymmenen viitettä.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TKRT2UVSXCYV2MH73EP9IHNT8BNMD9P3E…
Youtubessa on pikaisella katsomalla parikymmentä sopivaa videota.
Haku "tuolijumppa istuen vanhuksille" näyttäisi tuovan esiin sopivimmat: https://www.youtube.com/results?...
