Hei!
Mukava kuulla, että kirjasto kiinnostaa. Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa kirjastosta. Jyväskylän kaupunginkirjastossa uuden kirjastokortin hinta on 2 euroa. Ota vaan kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kirjastokortti
Jos haluat tietää mahdollista sakoista tms. ennen jalkautumistasi kirjastoon, voit soittaa kirjastoon. Lainaustoimiston puhelinnumero on: 014 266 4123. Asia selviää toki soittamalla mihin tahansa kirjastoon.
Sinua lähimmän kirjaston yhteistiedot löydät täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/aukiolo
Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosaston henkilökunta suosittelee luokallesi luettavaksi näitä kirjoja, joissa on kohtuullisen vähän tekstiä:
Colfer: Tohtori Anna-Liisa (Anna-Liisa keksii omintakeisen keinon, jolla äiti-psykiatrin potilaat saadaan jälleen iloisiksi)
Colfer: Legenda Pottu-Mäkisestä (sitkeiden huhujen mukaan kirjastonhoitajalla on tiskin alla perunapyssy, jolla hän ampuu huonosti käyttäytyviä lapsia)
Colfer: Legenda Kapteeni Korpin hampaista (isoveli pelottelee pikkuveljeä hurjalla tarinalla merirosvosta)
Gutman: mikä tahansa Kahjo kouluni -sarjan kirja, esim. Tyrmäävä terkkari tai Kaistapäistä kemiaa (koulun opettajat ovat toinen toistaan omituisempia)
Hulkko: Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus (nelosluokkalainen...
En oikein usko, että etsimääsi yleispätevää kielitieteellistä julkaisua löytyy, mutta latinan kielen kehityksestä löytyy suomen kielellä päteviä tiiviitä kuvauksia mm. latinan alkeisoppikirjojen (Via Nova, Ad fontes) johdanto-osuuksista, erityisesti Ad fontes I Tekstit, Kulttuuritausta (Helsinki, 1981).
Hyvä, vähän laajempi esitys löytyy professori Iiro Kajannon teoksesta Antiikista Asterixiin (Latina maailmankielenä ja latinaa nykykielissä, s. 26-45, Porvoo, 1973 - teos on vielä aivan ajankohtainen, vaikkakin vähän vanhempi). Lisäksi löytyy teos Frösen, Jaakko, Katsaus kreikan ja latinan kielten historiaan (1980). Myös teoksesta Castren, Paavo, Johdatus antiikintutkimukseen Helsinki 1980 löytyy varmaan tietoa, mutta tätä teosta ei ole...
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy 63 nimekettä espanjankielistä jännityskirjallisuutta. Pääosin teokset ovat alunperin espanjankielisiä, jotkut on käännetty esimerkiksi ranskasta tai englannista. Löydät teokset Vaski-kirjastojen haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan jännityskirjallisuus ja rajaamalla hakutuloksen sitten sivun oikeasta laidasta löytyvällä kielirajoittimella espanjankielisiin. Voit tilata haluamasi teoksia omaan lähikirjastoosi.
Vaski https://vaski.finna.fi/
Valitettavasti en löytänyt laulun sanoja enkä musiikkia verkosta, kirjoista tai Fono.fi:stä. Temppurata ei ole enää Areenassa katsottavissa, Elävän arkiston pätkissä ei laulua kuulu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/05/22/temppuradan-vaarallisin-uhka-n…. Asiaa voisi kysyä Pikku Kakkosesta, pikkukakkonen@yle.fi.
Ritva, Radio- ja televisioarkisto-tietokannasta löytyy ohjelman tekijöiden tiedot, mutta ei musiikin. Se on kuitenkin katseltavissa arkiston katselu- ja kuuntelupisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Taidenäyttely kirjaston tiloissa on paljolti tilakysymys, johon jokainen kirjasto voi vastata parhaiten itse. Toisin sanoen kannattaa tiedustella jokaisesta kaupunginkirjaston toimipisteestä erikseen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ , kohdasta Aukioloajat ja yhteystiedot.
Eino Leino omistaa Z. Topeliukselle kaksi runoa tämän kuoleman jälkeen: Tiedon tultua Z. Topeliuksen kuolemasta ja Hymni Z. Topeliuksen haudalla. Tästä katso Kainuun Eino Leinon seuran sivut
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kronologia.html
Alunperin runot julkaistiin vuonna 1899 kokoelmassa Ajan aalloilta. Tämä kokoelma löytyy myös Eino Leinon Kootuista runoista, osa 1. Tämä kokoelma löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista. Runot löytyvät myös Ruontietokannasta http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm
Ainakin Valkeakosken ammatti-ja aikuisopiston (http://www.vaao.fi) kokoelmista löytyy video Vanerin valmistus.
http://www.vaao.fi/@Bin/212980/videot+kaikki+2010.pdf
(videot VANERIN Vanerin valmistus 28 min. Eskola kirjasto: 1 nide)
Espoon kaupunginkirjaston sivuilta löytyy kaukopalvelulomake, jolla voit kyseistä videota kysyä kaukolainaksi.
Tietoa vanerin valmistuksesta löytyy mm.sivulta http://suomisanakirja.fi/vaneri -siellä on linkki englanninkielisille plywood sivuille joista löytyy muutama videoklippi.
Vanerin valmistuksesta löytyy englanninkielisiä videoita youtubesta: http://www.youtube.com/results?search_query=making+plywood&aq=0
Kysymäsi kirja on todennäköisesti Heikki Salon Kahlekuningaslaji, joka opastaa laululyriikan kirjoittamiseen. Kirjan 1. painos ilmestyi vuonna 2006 Liken kustantamana.
Muuta suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei oikein löydykään, mutta englanninkielistä on Pirkanmaan kirjastoissa jonkin verran saatavilla. Aiheeseen johdattavat esim. nämä:
Appleby, Amy: You can write a song (Amsco, 1995)
Gillette, Steve: Songwriting and the creative process : suggestions and starting points for songwriters (Sing Out, cop. 1995)
Leikin, Molly-Ann: How to write a hit song : the complete guide to writing and marketing chart-topping lyrics & music (Hal Leonard, cop. 2000)
Rooksby, Rikky: Melody : how to write great tunes (Backbeat Books, 2004)...
Hei,
INFORMAATIOALAN AKATEEMISET RY (INA) on tieteellisen tiedonvälityksen ja kirjasto- ja tiedonhallinta-alan tehtävissä työskentelevien informaatikoiden, kirjastonhoitajien ja muiden tiedonhallinnan asiantuntijoiden ammattiyhdistys. INA toimii yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja muissa tieteellisissä kirjastoissa työskentelevän akateemisen kirjastohenkilöstön edunvalvojana.
INA on akavalaisen Tieteentekijöiden liiton suurimpia jäsenjärjestöjä.
http://www.informaatioalanakateemiset.fi/tietoa-inasta/
Minttu-kirjojen äiti Maikki Harjanne kertoi, että hänen muistaakseen Mintun isää ei ole nimetty. Yhtenä syynä on ainakin se, että Mintun isä on harvemmin lasten kanssa kuin lasten äiti, joka on kotiäiti. Tosin äidinkin nimi on mainittu ehkä vain kerran.
"Puolikas ja 'ters'" tarkoittavat toista ja kolmatta alkoholiryyppyä. Ilmaukset tulevat perinteisistä ruotsalaisista snapsien nimityksistä: ensimmäinen on helan, toinen halvan, kolmas tersen, neljäs kvarten, viides kvinten jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Snaps
Pesidentin kanslian sivuilla kerrotaan kutsutuista, aveceista ja saattajista näin:Kutsu on aina henkilökohtainen, myös puolisolle. Kutsussa tulee näkyä sekä pääkutsutun että puolison nimi, jotta pääsee sisäänJos olet saanut kutsun ja sinulla on puoliso, eikä hänen nimeään näy kutsussa, ota yhteyttä tasavallan presidentin kansliaanKutsuttu voi tarvittaessa ottaa mukaansa avustajan. Asia on sovittava kanslian kanssa erikseen, sillä myös avustaja tarvitsee kutsukortin Linkki sivulleIlmoitettu kutsuvierasluku saattaa siis hyvinkin olla koko kutsuttu henkilömäärä.Siihen on varmaankin laskettu mukaan saattaja jokaiselle veteraanille ja lotalle. Hehän ovat jo hyvin iäkkäitä.Valitettavasti poisjääneistä kutsutuista ei ole saatavilla tietoa.
Runo on Sara Teasdalen There Will Come Soft Rains. Englanniksi runo löytyy monilta runosivustoilta netistä.Suomeksi se löytyy Merta olen rakastanut -kokoelmasta nimellä Tulevat lempeät sateet (suom. Harri Huttunen) ja En ole sinun -kokoelmasta nimellä Saapuvat hellät sateet (suom. Tuomas Kilpi).
Seuraavista osoitteista mm. löydät tietoa sademetsien maaimanlaajuisista ilmastovaikutuksista:
http://www.students.tut.fi/~josh/sademetsa/index.html
http://www.kepa.fi/tropiikki/x_ymparisto.html
Mila Teräksen Yökirjeitä ja Riikka Smolander-Slotten Armoton unelma ovat molemmat nuortenkirjallisuutta. Adlibriksen verkkosivuilla kummankin teoksen ikäsuositus on 12-15; Suomalaisen kirjakaupan ikäsuositus Teräksen kirjalle on 14+ ja Smolander-Slotten kirjalle 12+. Helmet-kirjastoissa molemmat teokset on sijoitettu nuorten osastolle. On kuitenkin hyvä muistaa, että ikäsuositukset ovat vain suuntaa-antavia ja todellisuudessa kyse on hyvin yksilöllisestä asiasta.
Voisikohan kyseessä olla Sándor Tarin Harmaa kyyhky (Like, 1997)? Kurkien sijaan siinä tosin on kyyhkysiä, joiden epäillään levittävän vaarallista sairautta.
Larin-Kyöstin Kirkkohiirien joulu on julkaistu vuonna 1916 kokoelmassa Sydänpäivän lauluja. Runo löytyy myös esim. teoksesta Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot. Tammi. Sijaintitiedot Helmetissä, https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=Lapsuuden+joulu+%3A+rakk…
Aila Nissisen suomennos Peter Christen Asbjørnsenin tarinasta "Veslefrikk med fela" sisältyy ainakin teokseen Suuri satukirja (Valitut palat, 1982). Tarina on saanut suomeksi nimen Vesseli viuluniekka.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1101357?sid=5139924077
