Kysymystä on tällä palstalla kysytty aikaisemminkin. Arkistostamme löytyy vastaus:
Runoilijan nimi on Voitto Hokkanen, ja runo Onnelliset löytyy Hokkasen omakustanteena ilmestyneestä kokoelmasta Saldo : Hetkiä elämästä (1996). Runokokoelma on kaukolainattavissa ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Teos löytyy myös Oulun yliopiston ja Åbo akademin kirjastoista.
Hilsu todella tarkoittaa heilaa, mielitiettyä, tyttöä Heikki Paunosen Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii -sanakirjassa, mutta wiptroonan merkitystä ei löytynyt. Kysyn asiaa vielä laajemmin muilta kirjastonhoitajilta tässä palvelussa ja palaan asiaan, jos merkitys selviää.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ hakusanalla Pariisi löytyy esim. seuraavia kirjoja, haku kannattaa rajata siten että hakee vain kirjoja. Kysymys on niin laaja ja sitä olisi tarkennettava, joten kannatta käydä kirjaston tietopalvelussa. Tervetuloa !
Kirjat:
Kunnas, Tarmo
Elämäniloa Pariisissa
Helsinki, WSOY, 2001
Kurjensaari, Matti
Hyvä ja paha Pariisi suomalaisessa valokeilassa
Helsinki, Lasipalatsi, 2000
Liehu, Heidi
Rakkaus Pariisissa romaani
Sphinx, 2000, Juva, WS Bookwell
A Paris! pohjoismainen taiteilijasiirtokunta
Pariisissa 1800-luvun lopussa
Gallen-Kallelan museo, 1996, Helsinki, Erikoispaino
Petäistö, Helena
Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa
Helsinki, Tammi, 1999
Aho,...
Kysyin asiaa Jari Sillanpään konserttien myyjältä. (info@jarisillanpää.com)
He vastasivat näin:
"Kaunis kiitos yhteydenotostasi.
Jarin Stadionkonsertista ei ikävä kyllä ole tämän hetkisten suunnitelmien ja tietojen valossa tulossa minkäänlaista tallennetta julkisuuteen.
Aurinkoa ja työniloa!
--
Ystävällisin terveisin,
Jari Sillanpää Info
Anne ja Peppe "
Pientä lievennystä voi tuoda Iltasanomien videokooste:
http://www.iltasanomat.fi/musiikki/art-1439775669370.html
Hei!
Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisema "Keräilijän opas: Suomen rahat arviohintoineen 2008" antaa suuntaa-antavan arvion vanhojen rahojen arvosta. Opasta löytyy Keski-kirjastojen kokoelmista, tässä linkki teostietoihin: https://urly.fi/NrY
Rahan arvo määräytyy sen kunnon ja virheettömyyden mukaan. Keräilijän oppaassa on esitetty rahoille viisi kuntoisuusluokkaa. Yleisin hinta-arvio oppaan mukaan tälle vuoden 1955 50 markan kolikolle on 12 euroa. Muut arviot vaihtelevat 75-3 euron välillä.
Tarkan arvion saamiseksi kannattaa kuitenkin olla yhteydessä asiantuntijaan.
Numismaattinen yhdistykseltä voi myös kysyä arviointipalvelua (http://www.snynumis.fi/) .
Paikallinen Matinmarkka Oy palvelee myös vanhojen rahojen arvioinneissa (...
Kirjaston e-kirjoja voi lukea useimmilla lukulaitteilla. Adoben sivuilta voit tarkistaa, tukeeko Adobe Digital Editions lukulaitettasi. Kindle ei sovellu kirjaston e-kirjojen lukemiseen, koska se käyttää Amazonin omaa tekijänoikeussuojausta ja tiedostomuotoa.
E-kirjoja voi lukea myös tabletilla ja älypuhelimella, joten erillinen lukulaite ei ole välttämätön. Älylaitteilta lukeminen saattaa kuitenkin rasittaa silmiä enemmän kuin e-kirjan lukulaitteelta.
Helmet E-kirjaston ohjeista löydät lisää tietoa e-kirjoista ja niiden käytöstä eri laitteilla (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjap….
Hakusanalla "vesiliukoinen pigmenttimuste" löytyi muutamia toimistotarvikeliikkeitä, joista voi tilata tusseja, joissa on kyseistä mustetta. Myös esimerkiksi Suomalaisesta kirjakaupasta näyttäisi kyseisiä tusseja löytyvän.
Lehtien varaaminen poikkeaa hieman muun aineiston varaamisesta. Tässä ohje:
Hae ensin lehti Helmetissä: Teoksen nimi -kenttään kirjoitetaan "Moda Espoo".
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=moda+espoo&sear…
Sitten tuleekin poikkeama normaaliin varauskäytäntöön: Paina Varaus -nappia jo tässä vaiheessa, ja täytä kysytyt omat tiedot (nimi, kirjastokortin numero jne.).
Vasta tämän jälkeen pääset valitsemaan minkä numeron lehdestä haluat. Modan kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä lehdestä löytyy numeroita vielä vuodelta 2004. Voit myös valita minkä kirjaston kappaleeseen varaus kohdistetaan.
Muista vielä "rullata" sivu aivan alas asti, josta löytyy nappi "Varaa valittu lehden numero". Sitä painamalla varaus...
Näin asia todella on, Steven Gallowayn vuonna 2008 ilmestynyttä The cellist of Sarajevo -romaania ei valitettavasti ole julkaistu suomenkielisenä laitoksena.
Runon nimi on Der Schneider von Ulm, ja se alkaa "Bischof, ich kann fliegen". Säe "das sind lauter so lügen" on myöhemmin runon ensimmäisessä säkeistössä. Runo sisältyy teokseen Bertolt Brecht: Gedichte. Band IV. 1934-1941, kust. Aufbau-Verlag 1978. Tämä kirja on Espoon pääkirjaston varastossa, josta sitä kyllä saa lainaksi.
Eve Hietamiehestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2. Myös Otavan internetsivuilla on kerrottu hänestä http://www.otava.fi/otava/kirjailijat/kotimaiset/hietamies_eve/fi_FI/hi…
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla hietamies eve.
Kysymyksessä lyhytelokuva Joonas (1997). Elokuvan on ohjannut Raimo Lång ja käsikirjoittanut on Lång yhdessä Mika Ripatin kanssa. Elokuvan löytää esimerkiksi Youtubesta.
Väestötietojärjestelmään oli lokakuussa 2014 rekisteröity 4696 Albert-nimistä elossa olevaa Suomen kansalaista. Albertin sai ensimmäiseksi etunimeksi 659 poikaa ja muuksi etunimeksi 4037 poikaa. Listoja suomalaisten etunimistä löytyy osoitteesta
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Väestörekisterikeskuksen etunimihaulla voi tutkia, kuinka usein tietty etunimi on annettu eri aikoina syntyneille. Tämä haku löytyy osoitteesta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Suomen kunnallislehdestä, vsk.1957-1958 löytyi nimenmuutokset vain Tampereelta ja Lauritsalasta (nyk. Lappeenrantaa). Jotkut kunnat muuttivat Itsenäisyydenkadun sijasta nimen Vapaudenkaduksi. Näitä olivat Oulu, Tornio ja Forssa. Varkaus ja Riihimäki muuttivat puistonsa Itsenäisyyden puistoksi. Valkeakoski muutti torinsa Itsenäisyydentoriksi ja Kokkola "päätti periaatteessa muuttaa jonkin torin Itsenäisyyden toriksi tai kadun Itsenäisyydenkaduksi". Eli käytännöt vähän vaihtelevia, mutta nämä päätökset tehtiin Suomen itsenäisyyden 40 v kunniaksi.
Kirja ei ole vielä tullut kirjastoihin, mutta sitä on tulossa kaikkiaan 24 kpl kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjan hankintatiedoissa on ilmestymispäivä 31.10, eli piakkoin on varmaan varattavissa.
Hei! Turun pääkirjaston nuortenosasto Stoorin jättikaulahuivin neulonta alkoi vuonna 2015. Saa nähdä miten pitkäksi sitä neulomme. Sitä ennen meillä oli neulottavana jättiläiskäärme, joka sai jopa nimen, Hamlet.
Suomeksi niitä on tullut aika vähän. Kirjaston tietokannassa niistä käytetään termiä runoromaanit. Tässä on valmis haku Outi-verkkokirjastossa aiheella runoromaanit, rajattuna aikuisten kirjoihin. Ne eivät aina ole ihan samaan tapaan kirjoitettuja kuin nuorten säeromaanit ja voivat olla kokeellisempia. Anne Carsonin Punaisen elämäkerta (Autobiography of Red) on laajasti suositeltu ja se onkin juuri tullut suomeksi.Jotkut nuorille suunnatuista säeromaaneista sopivat hyvin aikuisillekin, suosittelen esimerkiksi Jacqueline Woodsonin Ruskea tyttö unelmoi -kirjaa.Jos englanniksi lukeminen sujuu, netistä voi etsiä lisää haulla verse novels for adults. Niitä ei välttämättä ole kirjastojen kokoelmissa.
Kouluratsastuksen Suomen mestari vuonna 1972 oli Kyra Kyrklund hevosella Kasper.Lähde:Suomen Ratsastajainliiton sivut: https://www.ratsastus.fi/kilpailu-ja-valmennus/tulokset/mestareita-ja-m…
Mikkelin kirjastoista ei valitettavasti löydy tietoja Toivo Käestä. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html löytyy tekijähaulla Käki, Toivo 34 viitettä. Valtaosa Käen julkaisuista on Turun yliopiston kirjastossa, muutamia on Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.
Ainoa lainattava Käen julkaisu on 16-sivuinen vihkonen Karjalan kaihot : lauluja muistoksi Karjalasta, 1940, jonka voitte tilata lähikirjastonne kautta kaukolainaksi Kuopion Varastokirjastosta.
Esim. Kansalliskirjastossa olevat Käen kirjoitelmat saa pyydettäessä lukusalilainaksi. Kansalliskirjastossa on häneltä myös muutama mikrofilmattu kirjanen.
Roihuvuoressa on sijainnut Elannon myymälä osoitteessa Roihuvuorentie 26 v. 1958Roihuvuori, Roihuvuorentie 26 | Helsingin kaupunginmuseo | Finna.fiHaagassa Elannon myymälä on löytynyt ainakin Pohjois-Haagan ostoskeskuksesta v. 1963Pohjois-Haaga | Museovirasto | Finna.fi
