Väestörekisterin nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/ selviää, että Anseliina nimi on annettu Suomessa 8 kahdeksalle tytölle, vuonna 2007 vasta kerran.
Tästä palvelusta ei ikävä kyllä saa nimen alkuperää selville eikä nimeä löydy kirjastomme lukuisista nimikirjoistakaan.
Itse tulkitsisin nimen muunnokseksi nimestä Angelina. En kuitenkaan löytänyt hyllyissä olleista nimikirjoista todistetta päättelylleni. Angelina/Angeliina nimien alkuperä tulee kreikan sanasta angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa, enkeliä. Nimestä on lukuisia muunnoksia eri kielialueilla ja maissa; Angelinan venäjänkielinen muunnos on esimerkiksi Anzhelina.
Anselina löytyy mm. katolilaisesta nimiluettelosta (http://www.catholicity.com/names/...
Charles Spurgeon on kyllä tehnyt virsiä, mutta niitä ei ole nykyisin Suomessa käytössä olevassa virsikirjassa. Täältä http://www.wholesomewords.org/biography/biospurgeon4.html löytyy lisätietoa ja myös muutama hänen virsistään englanniksi. Sirkka Perälä on blogissaan kääntänyt yhden hänen virsistään suomeksi. Kyseessä ei kuitenkaan liene virallinen käännös http://satakieli.blogspot.com/2009/03/charles-spurgeon-1834-1892-aamuvi…
Muita suomennoksia ei valitettavasti löytynyt.
Voit etsiä supersankari-aiheisia kirjoja HelMet-tietokannasta, www.helmet.fi, kirjoittamalla hakuruutuun supersankarit. Hakutulos-sivulla voit rajata hakua vasemmasta reunasta valitsemalla Aineistosta kirjat ja Kielestä Suomi. Hieman lisää kirjoja löydät osoitteesta www.kirjasampo.fi kirjoittamalla hakuruutuun taaskin supersankarit.
Suomeksi on julkaistu paljon MS-DOS -oppaita. Jos esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannan (http://www.libplussa.fi/ ) "asiasana" -ruutuun laitetaan hakusanaksi ms-dos, saadaan 15 suomenkielistä kirjaa. Hakusana dos tuo niitä vielä paljon lisää. Luultavasti missä tahansa näistä kirjoista on kerrottu TREE-komennon toiminta. Uskoisin, että löydät omasta kirjastostasi jonkin niistä.
Itse sain käsiini Esko Valtasen Dos-opas -nimisen kirjan, jonka sivuilla 528-531 asia kerrotaan. Mutta alkuun pääset kun kirjoitat dos-komentoriville käskyn tree. Voit sitten käyttää erilaisia lisämääreitä em. kirjojen ohjeiden mukaan.
Ei, minä en tarvitse puolikasta ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi aivan tämän nimisenä Erkki Peurasen kääntämässä Jevtušenko-valikoimassa Kyllä ja ei vuonna 1967.
Verkosta löytyy Rachel Plummerin englanninkieliset kotisivut: http://www.rachelplummer.com/aboutme.htm
Seuraavassa pari muuta mielenkiintoista linkkiä: http://www.writersbreak.com/Interviews/articles/fiction/interview_ficti…
http://business.marc8.com/ebook-info.php/name/how_to_write_and_publish_…
Sharon Osbournelta on julkaistu elämäkerta Extreme: my autobiography v. 2005. Teos on käännetty ja julkaistu suomeksi v. 2006 nimellä Täysillä: omaelämäkerta. Molempia kirjoja saa lainaksi kirjastoista. Suomenkielisestä kirjasta on painos loppunut, joten sitä ei enää saa kirjakaupoista, mutta englanninkielistä teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin nettikirjakaupassa.
Yksityiskohtaisempaa tietoa yrityksistä toimialoittain ja sektoriluokan mukaan voi maksusta tilata Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Yhteystiedot osoitteessa: http://www.stat.fi/til/syr/yht.html
Liitteenä julkisyhteisöjen toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstö vuonna 2008 excel-taulukkona.
Valitetettavasti kiikareita ei saa Espoon kirjastoista lainaksi, eikä niitä saa muistakaan Helmet-kirjastoista. Suksia, sauvoja ja luistimia on tarjolla pääkaupungin kirjastoissa mutta kiikareita ei.
Netistä löytyy lainauspalvelu Kuinoma, ja sieltä saa kiikareitakin: http://www.kuinoma.fi/tuotteet/442
Sinun pitäisi muuttaa osoitteesi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteriin. Voit tehdä sen joko paikan päällä jossakin Helmet-kirjastossa (silloin tarvitset mukaan kuvallisen henkilötodistuksen) tai kirjautumalla omiin tietoihisi osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI . Valitse omissa tiedoissasi kohta "Muuta yhteystietoja". Kun pidät rekisterissä olevat asiakastietosi ajan tasalla, voit edelleen käyttää Helmet-kirjastojen palveluita, vaikka et asuisikaan pääkaupunkiseudulla. Edellytyksenä on vain, että sinulla on osoite Suomessa. Esimerkiksi Helmet-kirjastojen e-aineistothan ovat käytetttävissä mistä käsin tahansa.
Halutessasi voit tietysi myös lakkauttaa kirjastokorttisi. Ilmoita silloin asiasta johonkin Helmet-kirjastoon. Kirjastojen...
Hei,
Oulun kaupunginkirjastosta löytyy nuottikirja Very Best of Coldplay, jonka 2017 ilmestyneessä painoksessa on molempien Paradisen ja Viva La Vidan nuotit.
Kirjan voi varata Outi -verkkokirjastosta osoitteessa https://outi.finna.fi/Record/outi.1864354
Ystävällisin terveisin,
Aarni Krohn on koonnut vuonna 1982 Eliten historiikkivihkosen (Elite: Muistelmia 50 vuoden ajalta) ravintolan 50-vuotisjuhlan kunniaksi, mutta sitä ei näyttäisi olevan saatavilla missään kirjastossa. Sitä on kuitenkin referoitu melko kattavasti alla olevassa Helsingin Sanomien jutussa. Finna.fi:stä löytyy runsaasti esimerkiksi kuvia Eliten ruokalistoista. Eliteä koskevat artikkelit löydät myös Finnasta. Lisäksi Eliten omilla verkkosivuilla on hyvä historiikki ravintolan vaiheista. LähteetHelsingin Sanomat 30.4.2023: Töölössä on ravintola, jonka vapputunnelma kiehtoo yli sukupolvien - "Samppanjaa menee todella paljon" https://www.hs.fi/helsinki/art-2000009539974.htmlFinna.fi: Elite https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ravintolat+...
Pohjois-Haagan kirjasto on avoinna tänään perjantaina 22.1.21 klo 9 - 16.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/PohjoisHaagan_kirjast…
Kirjastojen aukioloajat voitte tarkistaa Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjasto kohdalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-kirjastosta lainattua aineistoa voi palauttaa ainoastaan mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen.
Halutessasi voit palauttaa lainan postitse. Perille saapuminen on luonnollisesti tällöin omalla vastuullasi. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden osoitteet löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tekijä on Elise Polko. Finna.fi:stä löytyy jonkin verran materiaalia, jossa hän on tekijänä. Hänen tuotantoaan löytyy saksalaisista kirjastoista kyllä aika paljon, joten ei ehkä ole kyse harvinaisuudesta. Kirjastossa me emme osaa arvioida vanhojen kirjojen myyntiarvoja, mutta arvioita voi kysyä huutokaupoista (Hagelstam, Bukowskis) tai antikvariaateista.
Suvivirttä on laulettu koulujen kevätjuhlissa 1800-luvun lopulta alkaen, mutta yleisemmin kuitenkin 1900-luvun alusta. 1800-luvun lopulla kansakoulu yhdessä rippikoulun kanssa teki suvivirrestä koko kansan tunteman kesälaulun, ja virsi alettiin mieltää keväisenä ja toiveikkaana lauluna, joka sopi moniin tilanteisiin. Kansakoulu oli kristillinen instituutio siitä huolimatta, että se oli kunnan vastuulla, ja siksi oli myös luontevaa, että se pyrki opettamaan virsiä koululaisille. Lisää tietoa Suvivirren historiasta:Helsingin seurakunnat: Suvivirren kolme vuosisataaYle: Suvivirren taustalla piilee nälkää, kannibalismia ja erotiikkaa
Helmet-aineistohausta löytyy jonkin verran kirjoja GPS:sta. Seuraavassa joitain:
- Avaruustoiminta Suomessa : kansallinen strategia ja kehittämisen tavoitteet 2005-2007, Kauppa- ja teollisuusministeriö : Edita, 2005
-Miettinen, Samuli: GPS käsikirja, Genimap, 2002
-Henttu, Pekka:
Teos GPS - maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä : opas uuteen aikaan, Naviprop, 1993
-Miettinen, Samuli:
GPS vie vaivatta perille, Ajatus, 1998
Helmet-hakuun pääsee osoitteesta http://www.helmet.fi , hakutavaksi voi valita aihehausn ja hakusanaksi gps.
Uusin Tekniikan Maailman testi autotallien ovista on vuodelta 1986.
Helander: Ovet auki, täältä tullaan.Tekniikan maailma 42(1986): 9b, s. 42-46.
Tämä tieto on saatu Aleksi-lehtiartikkelien tietokannasta ja tarkistettu Tekniikan Maailman www-sivuilla olevalla arkistohaulla. Aleksista ei myöskään löytynyt uudempia viitteitä autotallin ovitesteistä, jotka olisivat olleet muissa lehdissä kuin Tekniikan Maailmassa.
Tuossa mainitsemassasi Nahkurin käsikirjassa (U. J. Tammenoksa, 1926) todellakin on vuodan kaaviokuva, jossa on myös osien nimitykset. Myös Kaisa Väyrysen teos Nahkatietoa ja nahkatöitä (1985) sisältää tällaisen kaavion, mutta nimitykset ovat osittain erilaiset kuin Tammenoksalla. Myös Jouko Eskelisen teoksessa Harrastajanahkurin käsikirja 1 (1. p. 1999, 3. p. 2011) saattaisi olla tällaista tietoa, mutta valitettavasti se on tällä hetkellä lainassa, joten en pääse tarkistamaan.
Ranskalainen Raymond Aron (1905-1983) oli filosofi ja sosiologi. Yliopistouran ohella hän oli myös journalisti, joka kirjoitti pääkirjoituksia mm. Le Figaroon (1947-1976) ja L' Express -aikakauslehteen vuodesta 1977 aina kuolemaansa saakka.
Aronia ei näytetä suomennetun, mutta joitain hänen tekstejään on saatavilla englanniksi ja ruotsiksi Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Yksi hänen pääteoksiaan on "l'Opium des intellectuels", (1955), joka on käännetty englanniksi "The opium of the intellectuals" ja joka näyttää olevan saatavilla Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa. Tämän teoksen sanotaan olevan johtava dokumentti kylmän sodan aikaisesta ajattelusta ja edelleen hyvin ajankohtainen.
Aron vertaili neuvostoyhteiskuntaa ja...
