Alla Lappiin ja saamelaisuuteen liittyviä lastenkirjoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia reissullenne.
Minä, äiti ja tunturihärkki / Riitta Jalonen ; kuvittanut Kristiina Louhi
Suden arvoitus / Kirsti Manninen
Pentti miesten Lapin-reissulla / kirjoittanut Riina Katajavuori ; kuvittanut Salla Savolainen
Talviseikkailu Lapissa / Paola ja Pirjo Suhonen
Weetin luokka lentää / kirjoittanut Tuula Sandström ; kuvittanut Jukka Lemmetty
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista / Leena Laulajainen ; kuvittanut Virpi Penna
Pikku poron syntymäpäivä / Martti Lintunen
Ella Lapissa / Timo Parvela
Petra ja revontulet / Eevamaria Halttunen
Valkoinen kivi / Kirste Paltto
...
Hei!
Viime vuonna (2018) Jarno Hietalahti on julkaissut teoksen Huumorin ja naurun filosofia. Kirjassa käsitellään huumoria ja naurua useasta eri näkökulmasta. Kirja sisältää myös laajan luettelon alan kirjallisuudesta sekä katsauksen akateemiseen huumorintutkimukseen. Tästä kirjasta on hyvä aloittaa.
Finna-tietokannasta (www.finna.fi) naurua käsitteleviä opinnäytetöitä voi katsota tästä. Google Scholar -palvelu etsii myös verkosta tieteellisiä julkaisuja. Tästä näet Google Scholarissa tehdyn haun sanoilla humor laughter. Voit muokata hakua tarpeesi mukaan, mutta tästä saat jo käsityksen naurusta tehdyistä tutkimuksista.
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
Sanonta "näyttää vihreää valoa" ilmaisee suostumusta tai myöntymistä, ehdotuksen tai ajatuksen hyväksymistä. Sanonta tulee liikennevaloista, joissa vihreä valo merkitsee lupaa liikkua eteenpäin.
Kokeilin Outi-kirjastojen tarkennettua hakua sanoilla novellit, kauhu ja sauna. Hakutuloksen kirjat eivät vaikuta kaipaamaltasi kokoelmalta. Linkki hakutulokseen.Mieleeni tulivat myös Leea Virtasen kaupunkitarinakirjat Varastettu isoäiti sekä Apua, maksa ryömii. Linkki hakutulokseen. Muistelen, että Varastetussa isoäidissä oli tuontapaisia tarinoita.Huomasin, että parempi hakusana olisi kenties nykytarinat. Linkki hakutulokseen.
Kirjastoon kyllä otetaan kirjoja, joita kouluissa saatetaan käyttää musiikintunneilla, mutta kaikkia koulujen käyttämiä kirjoja yleisissä kirjastoissa ei ole. Enemmän meillä varmasti on kirjoja ja nuotteja, joita kouluissa ei käytetä, koska kirjaston tehtävänä on palvella muitakin kuin kouluja.
Koulujen musiikinoppikirjoissa on yleensä myös laulujen tai instrumenttikappaleiden nuotteja, vaikkei koko kirja olisikaan pelkästään nuottikokoelma. Tällaisia laulujen nuotteja sisältäviä koulujen musiikinkirjoja ovat mm. seuraavat oppikirjasarjat:
Lukion musiikki
Amadeus
Opus
Koulun musiikki
Lukion musiikin aika
Musica
Musiikin aika
Musiikin mestarit
Musikantti
Uusi lukion Musiikin aika
Viva la musica
Valikoima vaihtelee kirjastoittain. Eniten...
Sitaatti on Eino Leinon runosta Vaalin valta. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Halla (1908).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906773?term=VAALIN%20VALTA&term=vaalin%20valta&page=65Runo on luettavissa myös Gutenberg-projektiin tallennetuista aineistoista:http://www.gutenberg.org/ebooks/14724
Kysymäsi kohta menee näin:
"Pidä rukouksesi molemmin puolin päivää ja yön varhaisina hetkinä. Hyvät teot korvaavat pahoja. Tämä on varoitus niille, jotka kuulevat varoituksen." (Koraani, suom. Jaakko Hämeen-Anttila, Basam Books 2015)
Saat uuden kirjastokortin kadonneen tilalle mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi. Aikuisen kadonneen kortin tilalle tehty uusi kortti maksaa kolme euroa.
Jos arvelet kortin kadonneen kodin ulkopuolelle, sinun kannattaa ilmoittaa sitä vaikka soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon. Näin kirjastokorttiasi ei voi käyttää väärin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Lapin läänin pelastustoimen perustiedostot osittain löytyy Rovaniemen pääkirjaston varastosta. Valitettavasti kirjasto on remontissa ja avautuu vasta syksyllä 2025. Lapin pelastuslaitoksen sivulta https://pelastustoimi.fi/lappi/ota-yhteytta löytyy Kirjaamo, osoitteessa : pelastuslaitos@lapha.fi voi kysyä asiaa.
Kyllä. Mene osoitteeseen http://www.helmet.fi/ ja valitse Sanahaku. Kirjoita hakukenttään (tai kopioi ja liimaa tästä) seuraava litania: 1770-luku or 1780-luku or 1790-luku or 1800-1809 or 1810-luku
Valitse Aineistovalikosta cd-levyt sekä Kirjastovalikosta Kirjasto Omena ja klikka painiketta Hae.
Luontevin aloituspaikka lähisukulaisten sotatien metsästämiseen on Kansallisarkisto, jossa säilytetään kaikkien viime sotiin osallistuneiden ns. sotilaskantakortteja. Niihin on merkitty muun muassa sotilaan henkilö-, palvelus- ja terveystiedot. Kantakorteista selviää myös joukko-osastot sekä taistelut, joihin henkilö on osallistunut.
Kantakortteja voi tutkia maksutta paikan päällä Kansallisarkiston toimipisteessä Helsingissä, tai niistä voi tilata maksua vastaan kopioita postitse. Kantakorttien käyttö edellyttää tilaus- ja tutkimuslupahakemuksen täyttämistä. Lisätietoja Kansallisarkiston sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/arkistolaitoksen-aineistot/aineistot…
Kantakortit voivat sisältää paljon erilaisia lyhenteitä ja koodeja,...
Sonnisaaren synnytyslaitos perustettiin vuonna 1903 Oulun Sonnisaaren entiseen kolerasairalaan. Kauan synnytyssairaala ei tuossa rakennuksessa toiminut, vaan jo vuonna 1926 avattiin tilanahtauden vuoksi Tuiran synnytyslaitos.
Oulun Ainola-huvila ei ole sama rakennus kuin entinen synnytyslaitos. Ainola sijitsee Oulun Ainolassa eli Pakolansaaressa. Siellä on ollut monenlaista toimintaa, ja nykyään siellä sijaitsee Pojois-Pohjanmaan museo.
Alla linkkejä muutamiin lähteisiin, joissa on tietoa tästä synnytyssairaalasta ja Ainolasta:
http://www.katilo.fi/
http://kniexp.org/tuiranpuisto/tuiranpuisto.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hupisaarten_kaupunginpuisto
Käsitteitä peruspalvelut ja hyvinvointipalvelut käytetään laajasti ilmaisemaan palvelujen tärkeyttä. Suomen kielen perussanakirja ei tunne niitä.
Kunnallisista peruspalveluista ei löytynyt määritelmää Finlexin kautta, viittaus näihin on säädöksessä 658/1994, joka käsittelee valtion tukea taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille välttämättömien peruspalvelujen turvaamiseksi. Peruspalveluja ei siinä kuitenkaan luetella.
Myös säädös 733/1992 eli Laki sosiaali-ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta mainitsee sanan peruspalvelut, mutta ei määrittele sitä.
Sisäasianministeriön sivuilta löytyy Kuntien peruspalvelujen toimivuutta tutkivan neuvottelukunnan väliraportti vuodelta 1998. Osoite on http://www.intermin.fi/suom/...
Tarkoitatko Helsingin Puistolaa? Helsingin kaupunginarkistossa on koulujen oppilasmatrikkeleita, sieltä voisi löytyä myös Puistolan kansakoulun oppilastietoja.
Kaupunginarkiston yhteystiedot.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/nayttelyt.html
Tervehdys!
Lappeenrannan maakuntakirjaston kirjastoautosta ja pääkirjastosta sekä lähikirjastoísta lainattua aineistoa voi palauttaa muihin maakuntakirjaston palvelupisteisiin.
Pääkirjastolla (Valtakatu 47) ja suurissa lähikirjastoissa (ainakin Joutseno, Lauritsala) on palautusluukut, jotka ovat avoinna silloin, kun kirjasto muuten on suljettu. Palauttaminen on siis mahdollista ympäri vuorokauden.
Toinen mahdollisuus on uusia laina kirjaston Internet-sivun kautta.
www.lappeenranta.fi/?deptid=16935
Uusimiseen tarvitaan lainaajan kirjastokorttiin liitetty salasana. Uusinnan voi tehdä neljä kertaa, ellei aineistoon ole varauksia.
Helsingin yliopistossa on voinut opiskella farmasiaa Farmasisian laitoksella vuodesta 1897:
http://www.helsinki.fi/farmasia/tietoa/historia.htm
Varsinainen Farmasiamatrikkeli on julkaistu vain vuonna 1992. Helsingin yliopiston keskusarkistosta löytyy kuitenkin Farmasian laitoksen opiskelijamatrikkeli 1908-1976.
Voit ottaa yhteyttä tai mennä käymään Keskusarkistossa. Yhteystiedot löytyvät linkin kautta:
http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/
Kaikki nämä kirjat on hankittu Kauniaisten kirjastoon, mutta tällä hetkellä kaikki ovat lainassa. Helmet-sivuston kautta voi seurata tilannetta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SJussi%20Adler-Olsen__Ff%3Af…
