Ensimmäisenä mieleen tulee Markku Arokanto, joka levytti kappaleen vuonna 1983 julkaistulle albumilleen Iskelmälaulaja Arokanto ja Viihdeorkesteri Tempo.
Lilli Korpiola, Lähi-Idän median asiantuntija, on kirjoittanut yhdessä Hanna Nikkasen kanssa kirjan Arabikevät (Avain, 2012), joka on Tieto-Finlandia –ehdokkaana.
Internet-hakujen tuloksena löytyi viite Lähi-Idän problematiikkaa käsittelevästä englanninkielisestä kirjasta, joka saattaa olla mainisemasi Korpiolan suosittelema teos.
Kirjan kirjoittaja on James Barr ja kirjan nimi A Line in the Sand: Britain, France and the Struggle That Shaped the Middle East, Simon & Schuster, 2012.
Saman kirjan on kustantanut myös W. W. Norton, 2012, nimellä Line in the Sand: The Anglo-French Struggle for the Middle East, 1914-1948.
Suomen kirjastoista kirja ei ole saatavilla.
Kirjan ensimmäinen luku on luettavissa kirjailijan kotisivuilla...
Olet ilmeisesti jo tutkinut kirjailija Veikko Huoviseen liittyvää kirjallisuutta.
Nyt kaipaamiasi tietoja löytyy kirjasta Kuka kukin on 2001: " Huovinen, Veikko Johannes, kirjailija, metsänhoitaja, professori. s. Simo 7.5.1927, vanht ylimetsänhoit. Juho Aukusti H. ja Rosa Elina Hämäläinen. Puol. hammaslääk. Auli Hilkka Anneli Hemminki. Lapset Ritva 59, Esko 62, Pekka 64). Yo 46, metsänhoit. 52. Avustaja metsänhoit. metsähallinnon Lentiiran ja Sotkamon hoitoalueissa 54-56, vapaa kirjailija 57-. "
Kyseistä kirjasta löytyvät myös Huovisen saamat palkinnot.
Mikäli haluat tarkempia tietoja niin Arto Seppälän teoksessa Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi kerrotaan Veikko Huovisen vanhemmista, lapsuudesta, opinnoista,...
Lunkulansaari kuului Salmin pitäjään, nykyisin Salmin kylään. Markus Lehtipuun kirjassa "Karjala : matkaopas" (3.uud.p. 2002) on kerrottu myös Salmista ja Lunkulansaaresta ja sen nykyisyydestä. Salmi-säätiön kotisivuilla internetissä on tietoa Salmista, sen historiasta, elinkeinoista, kylistä: http://www.salmi-saatio.net/ .Salmi-seuran julkaisemassa kirjassa "Meijän Salmi kuvina", löytyy oma lukunsa myös Lunkulansaaresta, josta on paljon kuvia 1920-1940-luvulta. Joensuun kaupunginkirjaston aluetietokannasta Koivikosta löytyi viisi lehtiartikkeliviitettä, joissa kerrotaan Lunkulansaaresta ja sen kulttuurista entisaikaan:
1. "Bokin´" päivillä Salmin Lunkkulassa.
Jääskeläinen, Viljo
Kotiseutu, / 1912, s. 156-158
2. Kevätpäivä...
Kysymykseen muiden kuin Reilun kaupan tuotteiden "epäreiluudesta" eli tuotantoketjujen epäkohdista on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta. Pikemmin asiaa voi lähestyä niin päin, että Reilun kaupan ehdot täyttävästä tuotteesta voi varmuudella tietää, ettei sen valmistukseen ole esimerkiksi käytetty lapsityövoimaa tai pakkotyötä, kun taas muiden tuotteiden kohdalla siitä ei voi koskaan olla varma.Lisätietoa Reilun kaupan sertifikaatin kriteereistä ja valvonnasta: https://reilukauppa.fi/mika-on-reilu-kauppa/Aikaisemmin Suomessa myydyt Reilun kaupan tuotteet ovat olleet lähtöisin kehittyvistä maista. Vuonna 2024 alkaneen hankkeen myötä on luotu Reilun kaupan kriteerit myös kotimaisille luonnonmarjoille ulkomailta tulevien poimijoiden...
Suomenkielinen vastine englannin ilmaukselle littoral deposit on "rantakerrostuma". Rantakerrostumat ovat etupäässä hiekkaa ja soraa – hienoimmillaan hienoa hiekkaa, karkeimmillaan kivikkoa ja louhikkoa.
Peter Johansson, Raimo Kujansuu ja Kalevi Mäkinen, Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat. – Teoksessa Pohjois-Suomen maaperä: maaperäkarttojen 1:400 000 selitys
Suomen maaperä | fin5.pdf (europa.eu)
Tietoaineistot - maaperäkartan käyttöopas - rantakerrostumat - GTK
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan munkki, eli upporasvassa paistettu vehnätaikinaleivonnainen, on saanut nimityksensä vertauskuvallisesti. Paistorasvassa ruskeaksi ja pyöreäksi pullistuvan leivonnaisen on ajateltu muistuttavan hyvin syönyttä ruskeakaapuista luostariveljeä eli munkkia.
Sana possu puolestaan on hellittelevälle tai lapsenomaiselle puheelle ominainen variantti sanasta porsas.
Possumunkin nimitys tulee sen porsasta muistuttuvasta ulkomuodosta. Possumunkki leivotaan porsaan muotoiseksi ja sille tehdään mahan alle taikinasta jalat.
Lähde:
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Onko tässä yhteydessä yleensä todella puhuttu pelkistä 'siirtolaisista', useimmin kai 'siirtoväestä' tai ainakin 'karjalaisista siirtolaisista' (joka kyllä on voinut "seuraavassa lauseessa" lyhentyä 'siirtolaisiksi')?
Sanaa 'pakolainen' oli meillä ennen toista maailmansotaa käytetty lähinnä Venäjältä vallankumousvuosina Suomeen hakeutuneista.
Ymmärtääkseni karjalaiset eivät siksi itse oikein pitäneet nimityksestä 'pakolainen', koska siihen katsottiin liittyvän jonkinlaisen ajatuksen pakenemisesta vieraaseen valtioon. Evakuoidut tunsivat tarvetta korostaa, että he olivat suomalaisia siinä kuin tynkä-Suomenkin väki.
Jos lukee vuosien 1939-1940 virallista aineistoa (eli Suomen asetuskokoelmassa julkaistuja lakeja, asetuksia ja...
Kyse on varmaankin Urjala-seuran vuonna 1998 julkaisemasta "Urjalan talot ja isännät: asutus ja väkiluku, tilusten omistus, isäntäluettelo". Tekijä on Aulis Oja ja kansinimikkeenä on vielä Urjalan talot ja isännät 1539-1870 (ISBN 952-91-0561-4).
Julkaisu kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan eli siellä käyttö vain lukusalissa. Se on myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, mutta hekään eivät sitä lainaa (http://www.kotus.fi/).
Suomen Sukututkimusseuran kirjaston luettelosta en sitä löytänyt, mutta tässä kuitenkin yhteystiedot: http://www.genealogia.fi/kirjasto/index2.htm. Antoisaa jatkoa sukututkimukselle!
Asetus korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä 309/1993
Lähde: Suomen säädöskokoelma vuodelta 1993, sivu 735-
7 §
Ylikirjastonhoitajalta vaaditaan lisensiaatin tutkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan sekä kokemus johtamistehtävistä.
Kirjastonjohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan sekä kokemus johtamistehtävistä.
Kirjastonhoitajalta ja informaatikolta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.
Asetusta on muutettu muutaman kerran, mutta ko pykälä on voimassa (helmikuussa 2005).
Vuoden 1993 asetus ja sen muutoksetlöytyvät sähköisessä muodossa maksuttomasta Finlex-Valtion säädöstietopankista osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/ Finlex-tietopankissa suomen- ja ruotsinkieliset säädökset...
Vuoden 1980 jouluaattona TV 1 esitti toiveuusintana amerikkalaisen elokuvan Cindy (1978, ohjaus William A. Graham). Kyseessä on New Yorkin Harlemiin sijoitettu ja afroamerikkalaisten näyttelijöiden tulkitsema musikaaliversio Tuhkimo-sadusta.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi on etiketöidä https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/etiket%C3%B6id%C3%A4
Uudelleenetiketöidä-verbiä ei löydy sieltä.
"Tuote etiketöidään uudelleen" voisi olla sopiva lause.
Alla on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen englannin kielen oppikirjoja, joissa opetuskielenä on venäjä. Venäjän kieltä taitamattomana en pysty arvioimaan niiden laatua tarkemmin. Sijaintitiedot löytyvät Helmetin kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Samoutšitel anglijskogo jazyka / K. E. Ekkersli (2011)
- Utšimsja slušat i ponimat anglijskuju retš / Je. B. Karnevskaja, N. A. Pavlovitš, V. V. Lopatko (2010)
- Anglijskaja grammatika ot teorii k praktike : teorija, upraznenija, klutši / Je. G. Voronova (2007)
- 51 zolotaja anglijskaja formula / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Intensifikator vašego anglijskogo, ili, Anglijski za 3,5 dnja dlja utšivših - i zabyvših : (Sistema II) / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Samoutšitel anglijskogo jazyka :...
Violan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan tämä Jazzification-kappale löytyy vain lp-levyltä Finland goes international : suomalaista mutta kevyttä (EMI 5E062-34967, 1974). Violassa lp-levyn tekijäksi on merkitty Viihdeorkesteri. Tämä lp-levy on lainattavissa Rovaniemen, Kotkan ja Kouvolan kaupunginkirjastoista. Voit tilata sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi: kirjasto tilaa levyn ja voit lainata sen omasta kirjastostasi. Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida lp-levyjä. Jos sinulla ei ole lp-levysoitinta, kannattaa kysyä kirjastosta digitointimahdollisuudesta.
Lause "Libraries gave us power" löytyy paikallisten kaivostyöläisten vuonna 1904 perustaman eteläwalesilaisen Newport Central Libraryn sisäänkäynnin yläpuolelta.
Newport Central Library
4 John Frost Square
Newport
South Wales
NP20 1PA
Manic Street Preachers -triviaintoilijoiden iloksi mainittakoon vielä, että kyseinen kirjasto oli jossakin vaiheessa yhtyeen jäsenen Nicky Wiren vaimon työpaikka.
Tarkoitat varmaankin tätä teosta:
Mattila, Lauri: Oriveden Onnistaipaleen Mattilan sukua [Orivesi]: [L. Mattila], 1980 (Oriveden sanomalehti)
39 s. : kuv., kartt. ; 25 cm
Kirjaa näyttää olevan lainakappaleena tai käsikirjastokappaleena muutamassa kirjastossa:
Åbo Akademis bibliotek
Kansalliskirjasto
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Eduskunnan kirjasto
Ota yhteyttä yhteyttä paikkakuntasi antikvariaattiin tai verkkoantikvariaatteihin: http://www.tie.to/antikvariaatit/
Ehkäpä sitä kautta löydät myynnissä olevan kappaleen.
Olisikohan kyseessä Cornelia Funken kirja Mustesydän. Siinähän juuri isällä on tällainen kyky, ja hänen ääneenlukemansa tarinan henkilöt alkavat elää ja uhkaavat pian koko perhettä. Tyttärellä osoittautuu olevan sama tämä sama kyky. Kirja on ilmestynyt viime syksynä. Saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastossa, ks. www.helmet.fi
Laulun nimi on Kotini on kaukomaa. Kollegan mukaan sanat alkavat näin:
"Kotini on kaukomaa, kaipuu sinne kantaa, peurat missä vaeltaa tunturien taa. Järvein, vuorten karun maan konsa taas mä nähdä saan..."
Kappale löytyy ainakin Laulutuuli-nimisestä nuottikokoelmasta, jonka on toimittanut Timo Manninen (Lasten keskus, 1992)
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan se on kanadalainen intiaanilaulu:
https://finna.fi
"Minä olen kuolema"-runoilija on Tuomas Anhava. Runo ilmestyi ensimmäisen kerran Anhavan kokoelmassa 36 runoa (Otava, 1958). Se sisältyy myös Anhava-valikoimaan Runot 1951-1966 (Otava, 1967).
