Tässä muutamia vanhenemista tai eläköitymistä käsittelevää kirjaa. Kirjat ovat myös melko tuoreita, joten ne ovat toivon mukaan lahjaksi ostettavissa. Kirjastosta ne ainakin saa lainaan. Ne käsittelevät aihettaan eri tavoin, mutta ilman synkistelyä.
- Hannu Mäkelä, Syksy Venetsiassa
- Jukka Behm, Viallinen valkaisuvoide
- Timo Mäkelä, Singin´ in the rain
- Panu Rajala, Ilonhilaaja
- Catharina Ingelman-Sundberg, Ryöstön hetki kullan kallis tai Ain laulain ryöstös tee
- Tero Järvinen, Pitkät kalsarit
Elokuvista kiinnostavia voisivat olla esim. John Maddenin ohjaama The Best exotic Marigold hotel, Julie Garrasin Late Bloomers tai Dustin Hoffmanin Kvartetti.
Tästä aiheesta ei tosiaan hirveästi löydy kaunokirjallisuutta nuorille. Seuraavat voisivat ehkä sopia:
Tuija Lehtinen: Karting Team Vintiöt (ainakin luokille 5 ja 6)
Jorma Kurvinen: Susikoira Roi ja ohittajat, Susikoira Roi ja pelimies.
Ilkka Remes: Hermes (autokauppaa)
Tapani Bagge: Jäätävää kyytiä
Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen. Elämänkerta, mutta on keskittynyt ajamiseen ja autoihin. Erityisesti selkokielellä ilmestynyt versio sopii hyvin tähän ikähaarukkaan.
Sitten muita, jotka voisivat kiinnostaa vaikka eivät autoilua suoranaisesti olekaan:
Tuija Lehtinen: Mopo
Tuija Lehtinen: Traktori
Rovasti Olavi Peltolan tekstissä "Evankeliumi Luukaksen mukaan" on pohdintoja kyseisen evankeliumin asemasta. Linkki tekstiin: https://rovasti.fi/node/77
Hiusmuodin historiasta löytyy melko runsaasti teoksia, mutta erityisesti Suomen alueen 1800-lukua edeltäneen ajan naisten hiusmuodista ei valitettavasti juuri teoksia ole. Suosittelen tutustumaan eurooppalaista muotia ja hiusmuotia yleisemmin käsitteleviin teoksiin sekä naisten muodin ja pukeutumisen historiaan Suomen alueella. Näistä saattaisi löytyä tietoa myös hiusmuodista.Kampausten ja hiusmuodin historiasta löytyy jonkin verran yleisteoksia, joissa esitellään myös eurooppalaista hiusmuotia ennen 1800-lukua. Tällaisia ovat esimerkiksi Victoria Sherrowin Encyclopedia of Hair: A Cultural History (2006), Irina Syromjatnikovan Kampausten historia (1989), S. P. Školnikovin Historialliset päähineet, kampaukset ja korut (1984) ja Maire...
Hei!
Asiasanalla lapsityövoima löytyy OUTI-kirjastojärjestelmästä 7 viitettä, joista 3 löytyy kirjana Kiimingin pääkirjastosta, ovat tällä hetkellä hyllyssä.
Voit tulla myös kirjastoon tekemään hakuja Aleksi-artikkeliviitetietokannasta. Esimerkiksi asiasanalla lapsityövoima tietokannasta löytyy 131 viitettä. Kyseessä on viitetietokanta, joten sopivat viitteet löydettyäsi, tarkistetaan OUTI-kirjastojärjestelmästä ym. kirjastotietokannoista, onko ko. artikkelin sisältävää lehteä kirjastossa lainattavissa.
Internistä (esim. Google) löytyy myös hakusanalla lapsityövoima todella paljon viitteitä.
Tervetuloa asioimaan Kiimingin pääkirjastoon!
1. Kattava kirjaston palvelupisteiden verkko (sekä fyysiset kirjastot että nykyään tietenkin verkko; kaikki yleiset kirjastot ovat verkossa), joka kattaa Suomen jokaisen kunnan.
2 Useimmat palvelut, kaikki peruspalvelut, ovat maksuttomia ja tasa-arvoisesti kaikkien ulottuvilla.
3. Myös useimmat tieteelliset kirjastot ovat Suomessa kenen tahansa kiinnostuneen käytettävissä.
4. Suomessa on paljon valtakunnallisia verkkopalveluita, joiden keskuksena toimii kirjastot.fi.
5. Suomessa on rakennettu paljon kirjastoiksi suunniteltuja rakennuksia, myös syrjäisempiin kuntiin. Monessa kunnassa kirjasto on keskeinen kulttuuripalvelu.
6. Yleisten kirjastojen kokoelmat ovat moniarvoisia eli hankintaa ei säätele arvopohjainen ajattelu saati...
Hei,
kriisejä käsitteleviä kirjoja on hyvin monentyyppistä. Tarvitsetko enemmän tietokirja- vai romaanityyppistä kirjaa?
Tietokirjaesimerkkejä ovat muun muassa:
- Bendt, Ingela: Kun pieni lapsi kuolee (1999)
- Kiianmaa, Kari: Huomenna on paremmin - selviytymisopas, kun vanhemmat eroavat (2005)
- Räisänen, Aune: Kasvun aika - vammaisen lapsen perheen kriisi (1986)
Romaaniesimerkkejä ovat puolestaan:
- Kingsbury, Karen: Ei pakotietä (2014)
- Marttinen, Annamari: Törmäys (2016)
- Örstavik, Hanne: Kulunut aika (2004)
Ensimmäinen tunnettu 110-vuoden iän saavuttanut ihminen oli alankomaalainen Geert Adriaans Boomgaard (1788-1899):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geert_Adriaans_Boomgaard
Kukaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajista ei valitettavasti ole tunnistanut kirjaa näiden tuntomerkkien perusteella. Palaamme asiaan, jos oikea kirja löytyy myöhemmin. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen.
Avainten kopiointi on mahdollista, kun avaimen patentti on rauennut. Mikäli viittaat mustapäisillä avaimilla Abloy-avaimiin, tilanne riippuu avaimen mallista, ja sen voi tarkistaa Abloyn sivuilta,https://www.abloy.com/global/fi/our-products/abloy-key-systems/tarkista…Digitaalisia ns. älyavaimia (esim. iLOQ) ei voi kopioida, vaan uudet kappaleet tilataan aina valmistajalta.
Etsimäsi voisi olla Minna Lindgrenin Ehtoolehto-sarja. Minna Lindgren on kirjailija ja toimittaja, jonka Ehtoolehto-sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa: Kuolema Ehtoolehdossa, Ehtoolehdon pakolaiset ja Ehtoolehdon tuho. Kirjan sankarit ovat yli 90-vuotiaita palvelutalo Ehtoolehdon asukkaita.
Alla kustantajan tietoa kirjailijasta ja kirjoista:
http://www.teos.fi/kirjailijat/minna-lindgren.html
Kirjat saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=minna+lindgren ehtoolehto*
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan ei valitettavasti ole aikarajaa, jolloin "synnit" vanhenevat. Ainoa tapa palauttaa lainausoikeus on maksujen hoitaminen. Suosittelisin että otat yhteyttä Pääkirjaston perintään (puh. 3108 5307) ja pyrit neuvottelemaan aikataulun maksujen maksamiseksi vähittäin. Näin varsinkin, kun kerrot maksuja olevan paljonlaisesti.
En kyennyt löytämään sellaista julkaisua, joka varmuudella sisältäisi tämän valokuvasarjan Siesta (A walk in the magic garden). Suomalaisissa kirjastoissa on ylipäätään vähän Josef Sudekin valokuvateoksia. Amazonin sivuilta löytyy tusinan verran teoksia, mutta ei oikein ole helppoa keinoa saada selville, olisiko jossain niistä tämän sarjan kuvia. Näitä kuvia on kyllä jatkuvasti myynnissä huutokaupoissa, joten yksittäisiä kuvia löytyy helposti. Mutta kokonaisuutena sitä ei tunnu verkosta löytyvän, kuten ei myöskään tietoa siitä, mihin teoksen se voisi sisältyä. Tämä on toisaalta yleinen valokuvataiteen ongelma, yksittäisiä kuvia on lähes mahdoton bibliografisesti tavoittaa.
Suomalaisissa kirjastoissa on seuraavat Sudekin teokset: Turussa "...
Valitettavasti tuota elokuvaa ei ole kirjastojen kokoelmissa. Sumujen silta tuli juuri muutama päivä sitten YLE 1:ltä, joten uusintaakaan tuskin aivan pian tulee.
http://elokuvat.yle.fi/sumujen_silta
Verkkokaupasta sen voi kyllä tilata:
http://www.amazon.co.uk/Waterloo-Bridge-1940/dp/B00004CVNA/ref=sr_11_1/…
Todennäköisesti kyse on lehdestä nimeltä Film quarterly. Se tuli tosiaan Pasilaan ennen remonttia. Pasilassa on säilytyksessä vuoden -06 lehdet. Viimeinen näistä on talvinumero 2006-07. Valitettavasti tätä lehteä ei tule enää pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjaston lehtivalikoimaa voit halutessasi tarkastella esim osoitteessa http://www.helmet.fi Valitse kohdassa Sanahaku kohdan Aineisto pudotusvalikosta Lehdet. Hakukenttään voit kirjoittaa esim aiheen, josta haluat tietoa. Lisäksi mainitsen, että elokuva-alan lehdet Hohto ja Episodi ovat yhdistyneet ja uusi nimi on Episodi.
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa on asiakkaiden toiveesta otettu käyttöön varausten nouto itsepalveluna. Nykyinen vanhentunut kirjastojärjestelmämme ei mahdollista muuta systeemiä asiakkaan identifioimiseen. Varattu aineisto ei näy muille asiakkaille, vain asiakkaan nimi. Vähentyneiden henkilöstöresurssien vuoksi joudumme miettimään uusia tapoja tuottaa palveluita asiakkaille ja tämä kokeilu on yksi niistä.
Jos asiakas ei halua käyttää itsepalvelunoutoa, hänen tulee valita noutopaikaksi pääkirjaston media- ja musiikkiosasto tai joku lähikirjasto, josta saa jatkossakin palveluna varauksensa.
Mieleenne iskostuneen runon on kirjoittanut nimimerkillä Suonio runoillut Julius Krohn. Se on alun perin julkaistu Suonion vuonna 1880 julkaistussa lastenrunokokoelmassa Kylän lapset.
Hilkka Finnen kuvittama vuoden 1918 laitos Kylän lapsista löytyy digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-palvelusta. Kysymyksen runo on sivulla 30.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00000124
Myös logoilla voi olla tekijänoikeussuoja ts. niiden muokkaaminen ei ole sallittua.
Tekijänoikeuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 .
Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa Yrityksen tekijänoikeus -oppaassa sanotaan, että logo voi saada tekijänoikeussuojan, jos se ylittää teossuojan. Logo voi olla myös suojattu tavaramerkkisuojalla https://ek.fi/wp-content/uploads/yrityksen_tekijanoikeusopas1.pdf
https://euipo.europa.eu/ohimportal/fi/web/observatory/faqs-on-copyright…
https://www.minilex.fi/a/tavaramerkin-loukkaus-voi-aiheuttaa-vakavia-se…
Lisää tekijänoikeudesta http://www.tekijanoikeus.fi/
Ainakaan Suomen kansallisbibliografian eli Fennica-tietokannan mukaan Kaisa Niemi ei ole pseudonyymi eli salanimi tai nimimerkki. Kaikki salanimet eivät toisaalta tule tietokannan ylläpitäjien tietoon tai siinä voi mennä vuosikymmeniä. Kariston julkaisemat kirjat näyttävät kaikki kuuluvan ns. romanttisen viihteen piiriin, ja sitä on kirjoitettu Suomessakin aika paljon salanimen suojasta. Kaisa Niemestä on todennäköisesti jotain lisätietoja vuonna 1999 julkaistussa kirjassa Kotimaisia naisviihteen taitajia, se kannattaisi kysyjän tarkistaa (itselläni ei sitä nyt ole käden ulottuvilla). Kirja on helposti saatavana HelMet-tietokannan kautta.
Heikki Poroila
