Vanhoja sanomalehtiä pääsee lukemaan mikrofilmeiltä, joita ainakin maakuntakirjastot ovat perinteisesti tarjonneet. Tosin ainakaan Seinäjoella ei Kainuun Sanomia ole tarjolla mikrofilminä, mutta todennäköisesti ainakin Oulusta, Kajaanista jne. lehti löytyy.
Toinen mahdollisuus on matkustaa paikkakunnalle, jolla sijaitsee joku Suomen ns. vapaakappalekirjastoista (Kansalliskirjasto Helsingissä, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto Joensuussa). Näissä kirjastoissa on käytettävissä Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien lukumahdollisuus myös vuotta 1929 uudemman aineiston osalta (vanhempi aineisto on vapaasti...
Kirjastojen yhteiseltä tietopalvelulistalta tuli joitakin ehdotuksia saduksi:
Yksi ehdotus olisi, että kyseessä olisivat Elsa Beskowin sadut Täti Vihreästä, Täti Ruskeasta ja Täti Sinipunaisesta sekä Setä Sinisestä. Lasten nimet ovat Petteri ja Lotta.
Toinen ehdotus olisi Anna-Mari Kaskisen lastenkirja Kummin paluu. Se kertoo takakannen mukaan ”lapsen ja aikuisen ystävyydestä”. Kummi palaa Afrikasta Suomeen.
Kolmanneksi ehdotettiin ihan vanhaa tuttua satua Prinsessa Ruusunen.
Toivottavasti joku noista olisi etsimäsi satu, mutta ilmoittele, jos mikään ei tunnu olevan oikea.
Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjaston toimipisteeseen, josta kirja on lainattu, jotta voidaan tarkistaa onko kirja päässyt livahtamaan hyllyyn rekisteröitymättä palautukseksi. Näin ei tietenkään pitäisi tapahtua, mutta vahinkoja sattuu joskus. Voitte olla yhteydessä kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai käymällä paikan päällä. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät kotisivuiltamme osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm.
Hei, valitettavasti tietojemme mukaan kirjasta ei ole olemassa selko- tai lapsille soveltuvaa lyhennettyä versiota tai äänikirjaa. Kirjasta on kylläkin tehty useita elokuva- ja televisiosovituksia, mutta usein ikärajana näyttäisi olevan K12.
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voi saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Toiminto ei ole valittavissa Helmetin omissa tiedoissa, vaan tekstiviestipalvelu tilataan itse matkapuhelimesta. Tekstiviestip on maksullinen ja se on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Ohjeet tekstiviestipalvelun tilaamiseen löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmettekstivies…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Voisiko kyseessä olla Merrimanin (Rolf Ståhlström) Prinsessa Empivä, joka oli kovin päättämätön?
Satu löytyy kokoelmasta Olipa kerran (Pohjolan kirja 1942), kuvitus Ulla Ståhlströmin, suomennos Elina Vaaran.
Kirsti Hirvosen elämäkertaromaani Pilvien takan aurinko ilmestyi vuonna 2005 (Pilot-kustannus), joten kirjakaupoissa sitä ei varmasti enää ole myytävänä.
Pikaisella selailulla teosta ei näyttänyt olevan myytävänä netissä toimivissa antikvariaateissakaan. Voit jättää nettiantikvariaattien "puutelistalle" ilmoituksen, että etsit kyseistä kirjaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tämäntyyppisiä lyhenteitä, tunnuksia ja koodeja voidaan taivuttaa käyttämällä kaksoispistettä. Voidaan siis taivuttaa “yritys X:n”, mikä on sujuvampaa kuin “yrityksen X”.
Alkukirjain valitaan sen mukaan, onko kyseessä erisnimi vai yleisnimi. Tässä tapauksessa sana “yritys” vaikuttaa olevan yleisnimi, joten se kirjoitetaan pienellä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/139
https://www.kielikello.fi/-/miten-lyhennetta-taivutetaan-
Vuosien 1998-2001 tilastoja kirjastojen suosituimmista/lainatuimmista nuortenkirjoista ei enää löydy. Risingshadow-nettisivulla on kirjalistaushaku, jossa voi hakea tietyllä aikavälillä julkaistua kirjallisuutta (pääpaino scifi- ja fantasiakirjallisuudessa). 1998-2001 aikavälillä tulee seuraava tulos, josta voi saada joitakin suuntaviivoja:
https://www.risingshadow.fi/library/searchlist#nav
Luultavimmin suosituimpia nuortenkirjoja noina vuosina olivat ainakin J. K. Rowlingin Harry Potter -sarjan teokset.
Kirjakauppaliitto julkaisee Mitä Suomi lukee tilastoa vuosittain, mutta arkisto ulottuu heilläkin vain vuoteen 2016.
https://kirjakauppaliitto.fi/mita-suomi-lukee/
Armon tähti on marraskuussa 2023 julkaistu joululaulu, jonka on säveltänyt Maiju Oja ja sanoittanut Jouko Peltonen. Kappaleen esittävät Jepa Lambert ja Lenni-Kalle Taipale. Valitettavasti siihen ei löytynyt nuotteja.
Lähteenä käytetty sivua stt-info.fi.
Kansalliskirjaston sivuilta löytyy digitoituja aapisia, lastenkirjainstituutin aapisnäyttelyn näyttelyluettelo sisältää kansikuvia aikajärjestyksessä. Näyttääkö näistä joku tutulta?
Kannattaa katsoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1017745583 esim. asiasanalla nyrkkeily. Rajaamalla aineistolajin kirjoihin ja kielen suomen kieleksi, hakutuloksesta löytyy mm. seuraavanlaista kirjallisuutta:
- Lipsanen: Nyrkkeily: 2 taso (Hki, 1993)
- Koski: Kuntonyrkkeilyopas (Hki, 1993)
- Hernetkoski: Nyrkkeilyn valmennus (Hki, 1977)
Näissä lajikohtaisissa kirjoissa saatetaan käsitellä myös nyrkkeilijän voimaharjoittelua.
Varsinaista nyrkkeilijän voimaharjoitteluun keskittyvää kirjaa en valitettavasti löytänyt Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Toki hakusanoilla voimaharjoittelu tai kuntosalit tms. voi etsiä kuntosaliharjoittelua sinällään käsitteleviä teoksia....
Voisikohan kyseessä olla Karoliina Timosen romaani Kesäinen illuusioni? Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f….
Runoilija on Neuvosto-Karjalan suomenkielisiin lyyrikoihin kuulunut oululaissyntyinen Ahti Liedes. Hei, sanat! -runo ilmestyi ensimmäisen kerran Punalippu-lehden numerossa 7/1971 Liedeksen Neuvostoliitossa käyttämällä pseudonyymillä Ahvo Lies. Se sisältyy myös Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen vuonna 1982 julkaisemaan Liedeksen runoista koottuun valikoimaan Teille, ihmiset.
Etu- ja sukunimilain mukaan aviopuoliso voi ottaa toisen puolison sellaisen sukunimen, joka tällä on ollut viimeksi naimattomana ollessaan. Ritarihuoneen sivuilla taas kerrotaan, ettei nimi itsessään tarkoita aateluutta, vaan samaa sukunimeä voivat kantaa sekä aateloidut että ei-aateloidut suvun jäsenet, ilmeisesti myös aviopuolisot.
Digi- ja väestötietoviraston vihkimisasioiden notaari vielä vahvisti sähköpostiviestissä 29.8.2023, että estettä "aatelisen" sukunimen ottamiselle miespuolisollakaan ei ole, ellei nimen kantaja asiaa vastusta.
Erikoiskirjastoja hallinnoivat ja rahoittavat isäntäorganisaatiot. Organisaatiot päättävät itsenäisesti kirjastojen toiminnasta. Suomessa erikoiskirjastoja on yli 300. Esimerkiksi maailman metsäntutkimusorganisaatioiden liitto ylläpitää omaa metsäalan kymmenluokittelua.
Erikoiskirjastojen toimintaa on tilastoitu sivulla: https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp
Näillä sivuilla ei kuitenkaan mainita kirjastojen luokitusjärjestelmiä, eikä näytä olevan olemassa muitakaan valmiita dokumentteja joihin olisi kerätty etsimiäsi tietoja.
Kirjastot.fi -sivustolla on lueteltu erikoiskirjastoja ja niiden kotisivuja. Kotisivujen kautta voisi yrittää etsiä tietoa heidän luokitusjärjestelmistään.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/...
Kyseinen valokuvaaja on Clark Little. Alla on linkki Littlen kotisivulle, josta voitte lukea lisää hänen työstään ja elämästään.
Lähteet:
http://www.clarklittlephotography.com/
http://www.mtv.fi/uutiset/
Voisiko etsimäsi kirja olla tama:
RjP 3 sotapolulla ja rauhantiellä : historiikki ja muistelmia vuosilta 1940-1944 sekä asevelitoiminnasta rauhanaikana / toimittaneet Asevelitoimikunta (1990)
Täsmälleen kysymäsi nimistä kirjaa ei löytynyt. Yllä mainittu kirja on ollut ainakin yhden nettiantikvariaatin hyllyssä, mutta ehditty jo myydä.
Kirja on joidenkin kirjastojen kokoelmissa, ei kuitenkaan kotikunnassasi. Voit saada kirjaan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
