Sopisiko jokin näistä haastekohtaasi? Johanna Venhon Syyskirjassa (2021) päähenkilö tapaa Tove Janssonin. Ville Eerolan ja Eeva Konikoffin romaani Rakkaudella Tove (2022) on dokumenttiromaani Toven kirjeenvaihdosta. Lilian Kallion lastenromaanissa Puumajakesä (1977) lapset lukevat Tove Janssonin kirjoja kesälomalla. Tai olisiko jollakulla lukijoistamme vinkkejä Tove Janssonia käsittelevästä kaunokirjallisuudesta?
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla ASKOilla DVD-elokuvien katsominen ei onnistu. Töölön kirjastosta löytyy laitteet TV:n/DVD:n katseluun. Ajan voi varata puhelimitse kirjaston musiikkiosastolta numerosta 09-31085725.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
W.Shakespearesta löytää suomenkielistä tietoa pääkaupunkiseudun kirjastoista ainakin teoksesta Eurooppa elää 2 sekä lähikirjaston tietosanakirjoista, joiden artikkeleihin kannattaa varmasti tutustua. Esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa (tarkista sarjan sijainti osoitteesta www.lib.hel.fi/plussa) on osassa 8 hyvä artikkeli W.S.:stä, joka esittelee myös hänen tuotantonsa. Myös ajallisesta järjestyksestä saa lisätietoja, vaikkakin artikkelissa todetaan, ettei eri teosten tarkkaa valmistumisaikaa tunneta. Kirjastojen tietosankirjat eivät yleensä ole lainattavissa, mutta maksullisia valokopioita voi ottaa kirjastossa. Muunkielisiä kirjoja: Jonsson, Besök William Shakespeare ; O'Connor, William Shakespeare - a Life ; Levi, The life and times...
Hayao Miyazakin elokuvaa Näkymätön ystävä ei ole minkään maakuntakirjaston kokoelmissa. Maakuntakirjastot ovat alueidensa suurimpia kirjastoja, joten mitä luultavimmin elokuva ei ole kirjastoista lainattavissa. Usein syynä siihen, ettei elokuvaa kirjastoista löydy, on se, ettei sille ole saatu kirjastoihin lainausoikeutta, joka on jokaiselle elokuvalle erikseen hankittava ja maksettava.
Elokuva on esitetty televisiossa, TV 1:ssä, ainakin vuonna 1996. Voit esittää YLE:lle toivomuksen sen uudelleen esittämisestä. YLE:n palautelomakkeen löydät täältä:
http://www.yle.fi/palaute/
Jos tarkoitat energian kulutusta, se riipuu lieden koosta ja uunin laadusta. Isompi levy kuluttaa enemmän energiaa luin pieni ja kiertoilmauuni enemmän kuin tasalämpöuuni. Lieden mukana tulee ohjekirja, josta voit itse laskea kysymäsi energian kulutuksen.
Kuluttajatukimuslaitoksen tietokannasta löydät tietoa liesistä http://www.kutuke.fi/kultu/kultu_tavaratjapalvelut.html
Kirjoita asiasanaksi liedet.
Hei!
Valitettavasti hakemaasi käännöstä ei löydy. Lahden kaupunginkirjastolla on käännösrunotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi, johon on kerätty käännösrunoutta laajalti. Siellä ei ollut kyseistä runoa. Omasta rekisteristämme löytyivät samat viitteet Lahden kanssa, eli Heredialta on suomennettu vain muutama runo (suosituin lienee Uinti). Googlaamalla en myöskään löytänyt kyseistä runoa käännettynä suomeksi enkä englanniksi.
Eero Takala on käsitellyt opinnäytetyössään telttakamiinan suunnittelua: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76189/Opinnaytetyo_Eero%20…
Myös seuraavista tulisijoja käsittelevistä kirjoista voi olla hyötyä:
Mårtensson, Hans: Tulisijakirja - kamiinat, takat, kaakeliuunit
Skinner, Tina: Fire Outdoors - Fireplaces, Fire Pits, Wood Fired Ovens & Cook Centers
Himanen, Riku: Kesäkeittiöt
Lisäksi muotoilua kehitysmaissa käsittelee kirja Design your action - social design in practise.
Kaikki kolme kirjaa ovat saatavissa Vaski-kirjastoissa.
Suomalaista koululauperinnettä käsittelee ansiokkaasti viime vuonna ilmestynyt Reijo Pajamon "Lehti puusta variseepi - suomalainen koululauluperinne" ISBN 9510234478. Teoksesta löytyy keskeisimmät koululaulumme nuotteina ja lisäksi katsaus niiden taustoihin ja koululauluperinteeseen. Teoksen saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun PLUSSA-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on runsaasti ko. lauluja sisältäviä vanhoja laulukirjoja. Koska suurin osa niistä on sijoitettu kirjavarastoon, kannattaa niistä kiinnostuneiden hakeutua pääkirjaston musiikkiosastolle.
FONO-tietokanta on kirjastoissa käytettävissä verkon kautta, mutta juuri nyt yhteydensaanti on ainakin Itäkeskuksesta käsin...
Kiitos mielenkiinnosta! Valitettavasti ainakaan tällä hetkellä Seinäjoen kirjastoissa ei ole Novellikoukkua. Laitamme ehdotuksesi mieleen. Meillä on kuitenkin paljon muita kirjallisuustapahtumia. Esimerkiksi kirjavinkkipiiri kokoontuu säännöllisesti pääkirjastossa talvikaudella. Sinne voi aivan hyvin ottaa oman käsityönkin mukaan, jos haluaa tekemistä kuuntelun lisäksi. Pääkirjastossa kokoontuu myös kaksi lukupiiriä, joihin voi tulla kirjallisuudesta keskustelemaan.
Tarkemmat tiedot kirjaston tapahtumista saat kirjaston kotisivulta ja Facebookista http://kirjasto.seinajoki.fi/tapahtumat/.
Kyseessä on Ensio Rislakin eli Valentinin pakina, joka sisältyy mm. kokoelmiin Hymyjen kirja : valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944) Hymyjen kirja : valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1950-luvulle (1955).
Teokset kuuluvat verkkokirjastoalueesi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/outi.62565
https://finna.fi/Record/outi.62564
https://outi.finna.fi/
Roomalaisten vastine maaäiti Gaialle oli Tellus. Telluksen vastaparina oli yleensä Caelus, joka henkilöi taivasta. Caelus vastaa Gaian puolisoa Uranosta.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Tellus_(jumalatar)https://en.wikipedia.org/wiki/Caelushttps://historycooperative.org/roman-gods-family-tree/
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voi tarkastella Suomen väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien määriä. Sami-nimisten määrät syntymävuosikymmenen mukaan näkee täältä: https://nimipalvelu.dvv.fi/etunimihaku?nimi=Sami. Tulokset eivät kuitenkaan kerro, kuinka moni Sami-nimen saaneista on edelleen elossa. Yksityiskohtaisempien tietojen saatavuutta voi kysyä Digi- ja väestötietovirastolta.
Kysymänne nuotit löytyvät ainakin seuraavasta teoksesta:
Songs from Ally McBeal (paino, vocal, guitar)
International Music Publications, London, c1999
ISBN 1-85909-681-6
Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) voitte tarkistaa nuotin sijainti- ja saatavuustiedot.
Hyllyssä olevaa aineistoa voi varata / tilata puhelimitse omistajakirjastosta. Lainassa olevasta aineistosta voitte halutessanne jättää varauksen kirjastossa.
DVD:t ovat elokuvia ja CD ROMit tietokoneohjelmia. Ääneenluetut levyt ovat CD:tä, ja ilmeistikin etsit juuri viimemainittuja.
Voit tehdä rajauksia Helmet-haulla seuraavasti: klikkaa valintaruudun alta painiketta "Tarkenna hakua" ja rajaa hakusi CD-levyihin. Voit myös rajata hakusi kielen esim. suomen kieleen. Näin saata luettelon esim. suomenkielisistä Taru Sormusten herrasta-äänitteistä ja voit tehdä niistä varauksia.
Useimmat äänikirjat ovat luettuja, teoksen luokka kyllä kertoo, onko kysymys ääneenluetusta versiosta vai kuunnelmasta. Kuunnelman luokka Helsingin kaupunginkirjastossa on 1.3 ja ääneenluetun teoksen 1.4.
Heikki Asunnan runo Kevät sisältyy teokseen "Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa" (toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen, 1949). Teos on lainattavissa kotiseutunne kirjastoverkossa, joten voitte tilata kirjan omaan lähikirjastoonne.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tässä muutamia kirjoja, joista löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Hiukset : viehkeät, vaikeat, villit ja vapaat / Maria Antas
- Kalju : hiuksettomista hurmureista piinallisiin peittokampauksiin / Kevin Baldwin
- Blondit : vaaleaveriköt Afroditesta Madonnaan / Joanna Pitman
- Encyclopedia of hair : a cultural history / Victoria Sherrow
Viola-tietokanta antaa ainoaksi osumaksi Åke Granholmin säveltämän ja sanoittaman laulun Sanoja kuulemaan jää, jonka Anki levytti vuonna 1968 Erkki Melakosken sovituksena. Tietokannassa ei tosin mainita laulun alkusanoja, mutta todennäköisesti kyse on juuri tästä laulusta. Laulu on julkaistu kokoelmassa Niin kauan kuin tää kestää saa : taiteilijan taival (Warner 2008).
Heikki Poroila
Ratamo-kirjastojen kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat Neuvostoliiton historiaa käsittelevät kirjat:
1. Arto Luukkanen: "Neuvostojen maa - Neuvostoliiton historia 1917-1991" (Edita, 2004)
2. Heikki Kirkinen (toim.): "Venäjän historia" (Otava, 2000)
3. Arto Luukkanen: "Muutosten Venäjä - Venäjän historia 862-2009" (Edita, 2009)
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkastaa Ratamo-verkkokirjastosta:
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena
Ilman kuvaa on vaikea sanoa varmasti, mutta epäilisin kyseessä olevan kuitenkin kastelupussi, minkä tarkoituksena on kastella taimea pitkäaikaisesti. Pussista vesi tihkuu taimen juurelle vähitellen, yleensä useiden tuntien ajan. Kastelupussi voidaan laittaa joko taimen ympärille tai sen tukikeppeihin.
Esimerkiksi: https://www.harviala.fi/Kastelupussit/Kastelupussi-75-L-UV-kestava tai https://www.haveno.fi/tuote/treegator-original/
