Katkelma on Heikki Asunnan runosta Metsämökin joulu. Runon voi lukea esimerkiksi teoksista Armahin joulunaika : valikoima jouluaiheisia runoja (toim. Eero Salola, 1945), Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1958) ja Lukemisto Suomen lapsille : 4, Polvesta polveen (Airila – Penttilä – Salola) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla. 3. (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000).
https://finna.fi/
Hei, ikävä kyllä erilaisen tekniikan vuoksi lasten kortit eivät ole siirtyneet uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä itse.
(Omissa tiedoissa) Kirjastokortit > Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän voi lisätä minkä tahansa kortin, jonka tunnuksen ja PIN-koodin tietää. Toisin sanoen parannuksena, että vaikka molemmat huoltajat voivat lisätä lasten kortit itselleen näkyviin. Kuvallinen ohje: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Kirjastokortin hakemuslomakkeen voi tulostaa ja täyttää valmiiksi, mutta itse kortti pitää käydä hakemassa paikan päältä jostain OUTI-kirjastosta. Alle 15-vuotiaalla täytyy olla huoltajan kirjallinen suostumus kirjastokorttiin.
Lisätietoa: Kirjaston usein kysytyt kysymykset
Kirjastot pyrkivät hankkimaan niille tarjottua aineistoa mahdollisuuksien mukaan. Jos sarjasta tarjotaan jatko-osia, ne hankitaan.
Ehdotuksen etenemistä ei voi seurata oikeastaan muutoin kuin tarkistamalla, onko ko. aineisto hankittu kirjastojen kokoelmiin.
Jos teet hankintaehdotuksen, voit jättää siihen yhteystietosi. Näin sinuun voidaan olla tarvittaessa yhteydessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kasvien levinneisyyskarttoja löytyy ainakin kaksi alla olevaa (Kasviatlas ja Laji.fi):
Kasviatlas:https://kasviatlas.fi/
Kasviatlaksen aiemmat versiot: https://koivu.luomus.fi/kasviatlas/
Suomen Lajitietokeskus: https://laji.fi/
Lajitietokeskuksen sivuilta löytyy myös runsaasti tietoa eri lajeista.
Ihmiseen ei tässä valitettavasti ollut luottamista yhtään enempää kuin tekoälyyn: runoilija jäi tunnistamattomaksi ja runon nimi selvittämättä. Sanaston perusteella ei tekoälyn Leino–Hellaakoski -akseli tunnu huonoimmalta mahdolliselta ajanmääritykseltä. Toisaalta loppusoinnuttomuus ja mitattomuus johdattelevat ajatukset hieman myöhempään lyriikkaan, mikä on omiaan hankaloittamaan tekstin jäljittämistä.Toivo täytyy siis taas kerran panna sivustomme lukijoihin – ehkä parviäly päihittää tekoälyn ja kaivatut tiedot löytyvät yhteistyönä.
Pahoittelemme vastauksen viivästymistä. Nyt ensimmäiseksi kannattaisi tarkistaa kirjastokortin tilanne, että rekisterin tiedot ovat varmasti oikein ja sähköpostiosoite on valittu postitusvaihtoehdoksi. Jos saan kirjastokortin numeron, voin tutkia asiaa tarkemmin. Mikäli vika ei löydy kirjastokortin tiedoista, asia saattaa vaatia vielä tarkempaa "teknistä" selvitystä.
Nimikirjaimien ja ilmestymisvuoden perusteella kyseessä voisi olla Helsingissä vuosina 1973-1975 ilmestynyt sosialistisen työväenpuolueen sanomalehti Päivän Uutiset.
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskukselle ja sieltä ystävällisesti vastasi Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen: "Tähän kysymykseen on vaikea antaa varmaa vastausta, mutta taustalla saattaa olla agronomin, astronomin ja ekonomin kaltaisten, suhteellisen vanhojen lainasanojen tarjoama malli. Nämä sanathan löytyvät jo Nykysuomen sanakirjasta, jonka aineisto on kerätty pääasiassa 1900-luvun alkupuolella.Ehkäpä uusia tutkintonimikkeitä luotaessa on ajateltu, että nomi-loppu kuulostaa kansainväliseltä ja toisaalta myös suomalaiseen suuhun sopivalta. Loppuosaan liitettävän alkuosan on sitten tarkoitus kuvata kutakin erikoisalaa, ja se on saatettu lainata vaikkapa englannista (tradenomi) tai latinasta (hortonomi...
Keski-kirjastojen Lukemalla lentoon -lukudiplomin Luetut kirjat -koontilista löytyy verkkokirjastosta lukudiplomin omalta sivulta https://keski.finna.fi/Content/lukudiplomi. Listan voi tulostaa ja täyttää paperisena. Sitä ei voi täyttää koneella.https://keski.finna.fi/themes/custom/files/lukemalla_lentoon_luetut_kirjat_2023.pdf
Kansalliskirjasto on digitoinut Suosikki-lehdestä vuosikerrat 1963-1971 eli 80-luvun lehtiä ei ole digitoitu. Digitoidutkaan numerot eivät ole vapaasti verkossa luettavissa, vaan niitä pääsee selaamaan ainoastaan vapaakappaletyöasemilla Kansalliskirjastossa, Turun yliopiston kirjastossa, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksessa, Åbo Akademin kirjastossa, Oulun yliopiston kirjastossa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa. 1980-luvun lehtiä pääsee lukemaan esimerkiksi Kansalliskirjastossa Helsingissä mikrofilmiltä.Lähteet ja lisätietoa:Kansalliskirjasto: Vapaakappaletyöasemat https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto#vapaakappaletyoasemilla-kaytettavissa-olevat-palvelutSuosikki...
Mahdatko tarkoittaa "Kolmen sisaren" Irinaa? Aiheesta on Suomessa v.1991 ilmestynyt Marja Jäniksen väitöskirja "Kirjallisuutta ja teatteriteksti : tutkimus näytelmien kääntämisestä esimerkkiaineistona Anton Tsehovin Kolmen sisaren suomennokset", (Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja, n:o 12). Tsehovin näytelmiä käsittelee myös Annikki Hyvösen väitöskirja "Eino Kalima Tsehov-ohjaajana, (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 448)" vuodelta 1986.
Rubin Carterin vuonna 1974 ilmestynyttä teosta The sixteenth round ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löydy. Sitä ei ole myöskään maakuntakirjastoissa eikä yliopistokirjastoissa Suomessa. Kaukolainaus ulkomailta lienee ainoa vaihtoehto saada kirja lainaksi. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kuitenkin paljon vankilaelämää kuvaavia kirjoja. Saat niistä luettelon aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) kirjoittamalla aihehakuun sanan vankilat tai vangit tai halutessasi omakohtaisia muistelmia kirjoittamalla sanahaku-kohtaan vankilat and muistelmat tai vangit and muistelmat.
Kysymäsi teos Slekten Salvesen 1550-1995 löytyy Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Lainaus on ilmaista. Jyväskylän yliopiston kirjaston yhteystiedot löydät osoitteesta https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
Kaupunkiverstaan työtilassa on rintanappikone, jonka voi varata käyttöönsä. Valitettavasti Kaupunkiverstas on tämän kuukauden suljettuna. Se avautuu jälleen syyskuun alussa uudessa tilassa, Postitalossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Terveyskirjaston artikkelin (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00…) mukaan joissakin suuvesissä vaikuttavana aineena on klooriheksidiini, jonka haittavaikutuksiin kuuluvat kielen ja hampaiden värjäytyminen sekä makuhäiriöt hoidon alussa. Klooriheksidiini-suuvettä käytetään vain hammaslääkärin määräyksestä.
Louis Sacharin virallisilla kotisivuilla ei ole kirjailijan yhteystietoja: http://www.louissachar.com/ .
Wikipedian tiedoissa on, että kirjailija asuu Austinissa Teksasissa, http://fi.wikipedia.org/wiki/Louis_Sachar .
Sähköpostiosoitteen voit löytää amerikkalaisen palvelun: http://www.contactvip.com/ kautta. Se vaatii liittymisen ja oman s-postiosoitteen antamisen.
Sari Mikkonen on kirjoittanut neljä novellikokoelmaa (Naistenpyörä 1995, Pakkasyön odottaja 1997, Yönseutuun 2006 ja Pääkatkaisija 2008) sekä yhden romaanin (Ihmisen poikaset 2000) ja kaksi kuunnelmaa (Eläinkumppani 2000 ja Täyttä herkkua eli Vegaanidystopia 2002).
Teoksessa Suomalaisia nykykertojia 3, Btj kirjastopalvelu 2000, hänen tuotantoaan luonnehditaan mm. seuraavasti: " Sari Mikkonen on novellisti, jonka teoksissa hönkäilee perinteinen suomalainen maalaismaisema. Hänen tarinoidensa keskipisteenä ovat ihmiset, joiden ongelmana on moderni yksinäisyys ja toisen kohtaaminen."
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan löydät esimerkiksi Kirjasampo-tietokannasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961722820
Mikäli kaikki lainassa ollut aineisto on palautettu, rästiin jääneet myöhästymismaksut eivät kasva korkoa. Ja jos kirjastokorttia ei käytetä, myöhästymismaksut myös vanhenevat lain mukaan kolmessa vuodessa. Tässä tapauksessa siis pääset todennäköisesti aloittamaan puhtaalta pöydältä. Kannattaa kuitenkin vielä käydä kirjastossa varmistamassa tilanne (esim. aineistonkorvausmaksut eivät vanhene, joskaan eivät kasva korkoakaan). Uusi kirjastokortti maksaa kolme euroa, jos vanha kortti ei ole sinulla tallessa. Ota myös kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan seuraavalle kirjastokäynnille. Tervetuloa takaisin Kirkes-kirjastojen asiakkaaksi!
Elokuvan vhs-versio näyttäisi olevan lainattavissa muutamissa Suomen kirjastoissa. Dvd:nä elokuvaa ei ole Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voit saada elokuvan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
