Turkisten jäljittelystä löytyy mainintoja 1860-luvulta lähtien. Tekoturkisten avulla tavalliset ihmiset saattoivat jäljitellä ylempien luokkien pukeutumista. Tekstiilitehtailijoille tekoturkiskankaiden kehittäminen oli taloudellisesti kannattavaa. 1950-luvulle tultaessa tekoturkikset olivat jo erittäin suosittuja. Vähitellen niitä alettiin suosia halvan hinnan lisäksi myös eläinsuojelun näkökulmasta.
En löytänyt vastausta siihen, milloin krimiturkista on alettu valmistaa jäljitelmää. Löysin kuitenkin vuodelta 1952 Helsingin sanomista myynti-ilmoituksen, jossa myytiin krimikankaisia takkeja. Krimijäljitelmä on englanniksi broadtail cloth (määritelmä kirjassa A Dictionary of Costume and Fashion: Historic and Modern). Koska cloth...
Kaukopalvelusta kerrottiin, että lainojesi uusimiskerrat ovat täynnä. Aineiston lähettänyt kirjasto määrittää, kuinka monta kertaa sen lainoja voi uusia. Palauta siis kaukolainasi johonkin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Kaukopalvelu palauttaa kirjat. Jos haluat uudelleen samat kirjat lainaan, tee uusi kaukopalvelutilaus. Aineisto saadaan tilattua sinulle sitten joko samasta kirjastosta kuin ne tulivat nyt tai toisaalta.
Voisiko se olla joku näistä:
Honkanen, Kari: Kamu - Kuokkalanssalon poika (1988) Tämän kirjan kannessa on poika ja koira, koira näyttää Collie rodulta.
Kurvinen, Jorma: Kamu: erään koiran tarina (1987)
Irja Kylälän teos Koiruuksien koiruudet (2023) on tilattu Vaski-kirjastoista ainakin Turun pääkirjastoon. Teos ei ole vielä lainattavissa, mutta sen voi jo varata.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4332438?sid=3181182840
Varaus on lienee ollut tehtynä vuoden 2014 pokkaripainokseen. Tämän painoksen tietueessa ei ole enää yhtäkään nidettä jäljellä - mikä ei ole ihme, sillä pokkarit kärsivät kirjastokäytössä ja ovat nopeasti poistokunnossa. Nabokovin Lolitasta on saatavilla vanhempia painoksia, joista osaa näkyy olevan eri kunnissa myös hyllyssä. Teos on ollut ainakin Turun kirjaston puutelistalla jo pitkään: Jäljellä olevat kappaleet ovat jo paljon kiertäneitä, uusimpia (jo yli kymmenen vuoden takaisia) painoksia ei ole toimittajilta saatavilla, ja antikvariaateissa teosta on tarjolla kovin satunnaisesti. Lisäkappaleita kaivataan kipeästi, ja niitä tilataan, kun mahdollisuus siihen osuu kohdalle.Lolitan muita painoksia verkkokirjastossa:https://vaski.finna....
Tarkoitat ehkä kappaletta "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "The highwayman". Laulu alkaa: "Mä tapoin miehen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Mä puita uitin...suma seisoi..." Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jimmy Webb. Suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Kansalliskirjaston tietokannassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi) Hara Laukkanen, Eeki Mantere ja Juha Tapaninen. Sanat sisältyvät "Suuren toivelaulukirjan" osaan 25 ja löytyvät myös verkosta.Mä elän vieläkin (sanat):https://genius.com/Pate-mustajarvi-ma-elan-vielakin-lyrics
Aapinen on saatavilla HelMet-kirjastoista. Tässä linkit sekä vuoden 1958 että vuoden 2001 painoksesta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1521545
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1521544
Pohjolan Sanomat vuodelta 1985 löytyy mikrofilmattuna esimerkiksi Lapin maakirjastosta Rovaniemeltä. Oman kirjaston kautta on mahdollista tilata mikrofilmi kaukolainaksi myös muualle. Mikrofilmille tallennettua lehteä voi lukea niissä kirjastoissa, joissa on mikrofilmin lukulaite.
Kyseessä näyttäisi olevan Max Beckmannin (1884–1950) maalaus Die Alte Schauspielerin vuodelta 1926.
http://www.art-magazin.de/kunst/17856-bstr-max-beckmann-new-york/128709…
http://www.thecultureconcept.com/max-beckmann-in-new-york-the-met-fitti…
https://de.wikipedia.org/wiki/Max_Beckmann
Muutamista HelMet-kirjastoista saa lainaan suksia ja monoja. Niitä on Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoissa. Tosin Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa urheiluvälineet on merkitty tietokantaan korjattavina oleviksi, ja ne kuuluvat olevan huollossa. Kunhan monot ja sukset palaavat huollosta, niitä voi jälleen lainata. Asiaa voi seurata HelMet-verkkokirjaston kautta. Hyllyssä-tilassa olevia voi jo lainata.
Saatavuustiedot ja suksien ja monojen koot voi katsoa HelMet-verkkokirjastosta:
Monot: http://www.helmet.fi/record=b1928293~S9*fin
Sukset: http://www.helmet.fi/record=b1928290~S9*fin
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Tiedosta, tietoisuudesta, muistista, tarkkaavaisuudesta jne. löydät määritelmiä ja tutkimustuloksia kognitiivisen psykologian peruskirjoista. Kaikissa pskykologian oppikirjasarjoissa on yleensä kognitiivista psykologiaa käsittelevä teos. Jos kiinnostuksesi kohdistuu erityisesti käsitteiden välisiin eroihin filosofian perusteokset, esim. Ilkka Niiniluodon kirja "Informaatio, tieto ja yhteiskunta : filosofinen käsiteanalyysi" voisi olla hyvä.
Sue Russell ei ole kirjoittanut kirjaa nimeltä Damsel of Death. Sen sijaan hänen kirjoittamansa kirja Lethal Intent kertoo Aileen Wuornosista, jota kutsuttiin Damsel of Deathiksi. Sue Russellin kirjallisesta tuotannosta enemmän sivulla http://www.suerussellwrites.com .
Lethal Intent –kirja on englanniksi useissa ja ruotsiksi (ruots. nimeke Alias monster) yhdessä pääkaupunkiseudun kirjastossa, joista sen voi pyytää kaukolainaksi kääntymällä oman paikallisen kirjaston puoleen.
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (tekijä Saarikalle, Anne, Gummerus 2007)- kirjan mukaan nimi Amira on heprealais- tai arabialaisperäinen nimi, joka merkitsee prinsessaa. Nimen miespuolinen vastine on Amir, joka merkitsee prinssiä ja emiiriä.
Samassa kirjassa nimestä Sofia kerrotaan, että se on kreikkalaisperäinen nimi, joka tulee kreikan viisautta merkitsevästä sanasta sopheia. Lisäksi kirjassa mainitaan, että nimeä on kantanut kolme varhaiskristillistä marttyyriä. Tunnetuin heistä on italialainen ylhäisönainen, jonka tyttäret surmattiin julmasti ja joka koki itsekin marttyyrikuoleman.
Katri Sarmavuoren toimittamassa teoksessa "Espoolaiskirjailijat" esitellään espoolaisia kirjailijoita, myös siten, että Espoo on tapahtumapaikkana. Kirja on sijoitettu monessa kirjastossa erityiseen Espoo-kokoelmaan. Se on sieltä hyvin lainattavissa ja tilattavissa.
Vivi-Ann Sjögrenin omaelämäkerralliset teokset "Kissan kasvot ja Lassen kioski" kertovat Espoon keskuksesta ja monet Leena Lehtolaisen dekkarit tapahtuvat Espoossa. kirjasta löydät lisää.
Ilmoita kadonneesta kortista mahdollisimman pian mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Sen jälkeen, kun korttisi on merkitty kadonneeksi, et ole enää vastuussa, mikäli korttia on käytetty väärin.
Uuden kortin saat odottaessa kirjastossa käydessäsi. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Viime vuonna on ilmestynyt mainio kirja 1970-luvusta nimeltään Reilusti ruskeaa, tekijänä Minna Sarantola-Weiss (WSOY). Tuon ajan ruokakulttuuria on esitelty kirjassa 70-luku tarjottimella, tekijänä Christina Aalto (Schildt 2002). Muodista ja muotoilusta löytyy esim. kirjasta Muodon kuvat 1960-1990, toimittanut Juliana Balint (Tietopuu 1991) ja nuorisokulttuurista kirjassa Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kaj Häggman ( WSOY 2006). Lähiöelämää on tutkittu mm. seuraavissa kirjoissa: Matti Kortteinen: Lähiö, tutkimus elämäntapojen muutoksesta (Otava 1982), Kotikaduilla, kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä (Edita 1990) ja Riitta Astikainen: Elämää lähiössä (Helsingin Sanomat 1997) sekä Riitta Hurme: Suomalainen lähiö...
Tuskinpa tähän kysymykseen aivan ehdotonta ja yksiselitteistä vastausta löytyy. Tutkailin hieman raskauteen liittyviä ja äitiyteen valmentavia kirjoja jonkinlaisen määrittelyä helpottavan rajapyykin toivossa. Yhtenä varteenotettavana ehdokkaana nousi esiin "sairaalalaukun" - synnytykseen mukaan otettavien varusteiden - pakkaaminen, joka tarkastelemissani oppaissa kehotettiin tavallisesti tekemään 33. ja 34. raskausviikon tienoilla eli n. 6-7 viikkoa ennen laskettua aikaa. Minusta tätä voisi hyvinkin pitää sinä vaiheena, josta eteenpäin ollaan "viimeisillään raskaana" - kun ollaan periaatteessa valmistauduttu lähtemään synnytyssairaalaan. Jos huomioidaan, että normaali raskaus kestää...
Tätä näkökulmaa on todella vaikea löytää hyönteiskirjoista! Monen hyönteisen hyödyllisyyttä luonnossa korostetaan, mutta vahingoittuneen pistiäisen hoitamisesta en löytänyt vinkkejä.
Voisiko kyseessä mahdollisesti olla isopihtihäntä? Katso tarkemmin osoitteesta https://sisatilojentuholaiset.fi/muut-asuntovieraat/pihtihanta/
Isopihtihännästa todetaan, että sillä on toimivat siivet, vaikka se harvoin lentää. Tästä voisi päätellä, että se jopa selviäisi luonnossa, vaikka siipi ei toimi.
Yle Radio Suomen Luontoillan asiantuntijat osaisivat varmasti vastata tähänkin kysymykseen. Seuraava lähetys on keskiviikkona 14.7. Kysymyksen voi lähettää
osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi tai lähetykseen voi soittaa suoraan numeroon...
Vilkkumiehen koulutus on liittynyt viestitoimintaan, eli kyseessä on vilkun, eräänlaisen heliografin käyttäjä. Vilkkutoimintaa on avannut tarkemmin kapteeni V. Saura Riihimäen varuskunnan sotilaslehdessä vuonna 1932:
Sattuma : Riihimäen garnisoonin sotilaslehti, 25.11.1932, nro 11, s. 1-3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1364993/articles/81…
Kansalliskirjaston digitoimista 1920-30 -lukujen sotilaslehdistä löytyykin usein valaistusta aikakauden termeihin.
Kohdan 42 tulkitsen tarkoittavan siirtoa 11. Rannikkoprikaatiin heinäkuussa 1941.
Kohta 24 voisi olla suurpiirteisesti kirjattu huoltopatteri, ja kohdan 26 merkitys on epäselvä.
Kohta 32 voisi viitata palveluun 11. Rannikoprikaatissa välillä...
