Time of the Heathen voi hyvinkin olla ensimmäinen elokuva, jossa on taustalla nimenomaan tietokoneella tehty musiikki. Jos tietokonemusiikin käsitettä laajennetaan yleisemmin elektroniseksi musiikiksi, niin siinä tapauksessa ensimmäisenä pidetään yleisesti Forbidden Planet (Kielletty planeetta) -elokuvaa vuodelta 1957, johon musiikin sävelsivät Bebe ja Louis Barron.
Forbidden Planet -elokuvan musiikkia ei kuitenkaan ohjelmoitu tai esitetty tietokoneella, vaikka elokuvan musiikin esittämiseen käytettyjen äänigeneraattorien sähköiseen piirisuunnitteluun liittyi olennaisesti matemaattisten teorioiden soveltaminen.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla esimerkiksi Frank Piersonin vuonna 1976 ohjaama elokuva "A Star Is Born" (suom. "Tähti on syttynyt"), joskin muutama yksityiskohta myös poikkeaa kuvatusta. Aiheesta on tehty useampia samannimisiä versioita eri vuosina.
Elokuvan juonesta tarkemmin myös esimerkiksi Wikipediassa.
Kenties joku lukijamme saattaisi tunnistaa elokuvan vielä tarkemmin?
Helmet-palvelusivustolla kerrotaan, että sinulla on kaksi täyttä viikkoa aikaa noutaa varaamasi aineisto. Varauksen noutoaika on siis pidempi kuin varausilmoituksessa mainittu varauksen viimeinen noutopäivä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pikku_Huopalahden_las…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pikku_Huopalahden_las…
Kyseessä voisi olla Sami Tabellin Matireia (Aviador, 2019). Esittelyteksti ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f….
Hei,Kyseessä lienee Martti Helan laulu Talvi, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Sanat ja sävel löytyvät ainakin teoksesta Laulu ja soitto : säestykset laulukirjaan Laula sinäkin / Olavi Ingman. 2. tark. painos 1957). Kyseinen nuottiteos löytyy Vaara-kirjastoista Joensuun ja Nurmeksen varastoista.Laulu näyttäisi olevan myös tuoreemmassa teoksessa: Repullinen rohkeutta. 2 / Paula Aaltonen. (2023), mutta tämä ei ole käsillä tällä hetkellä, että voisin tsekata millainen nuotitus kyseisessä teoksessa on.
Vaasan alueella sinun kannattaa katsoa Internet-aineistohakua osoitteessa http://lib.vaasa.fi:8080
Kohtaan aihe/kohde voit kirjoittaa joko lukutaito tai kirjoitustaito; materiaaliksi valitse cd-rom; kieleksi suomi ja kirjastoksi Vaasa. Esimerkiksi asiasanalla lukutaito saat tulokseksi yhdeksän romppua:
HESSU KISSAN AAKKOSTARINAT , KALLEN KUVITUSTALO , LAIVAKATIN MATKASSA , LILLIN JA LASSEN SEIKKAILUT , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : KIRJAIMISTA SANOIKSI 1 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : SANOISTA LAUSEIKSI 2 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : LAUSEISTA TARINOIKSI 3 , SANA-HIIRI , VELHOKISSA KLORIDI KLAVIATUURI JA KADONNEET AAKKOSET.
Samalla pystyt myös katsomaan, onko haluamaasi romppua saatavilla tällä hetkellä jossain kirjastossa.
Cd-levyn nimi on Hiljentymisen hetkiin : 40 rakastettua hengellistä laulua, ja se kuuluu sarjaan Musiikin tähtihetkiä (20. osa). Täältä löytyvät äänitteen tiedot:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&ID=3a6fb71d-53d9-4e3f-9e4…
Levyä löytyy seuraavista HelMet-kirjastoista: Sello, Tapiola, Haukilahti, Kirjasto Omena, Nöykkiö, Kirjasto 10, Töölö, Kallio ja Itäkeskus. Jos oma lähikirjasto ei ole mikään näistä, levyn voi myös varata kirjastossa tai HelMet-nettisivujen kautta (www.helmet.fi), jolloin levy lähetetään asiakkaan toivomaan lähikirjastoon.
SKS:n kirjailija matrikkelista löytyy kirjailijan tiedot:
http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7991
Kirjan kustantajalla, Karistolla, ei ole tietoa onko kyseessä nimimerkki tai onko kirjailija elossa. Heiltä ei myöskään löydy kirjailijan yhteystietoja.
Ensimmäinen kysymäsi virke Herodotoksen historia-teoksen neljännen kirjan 45. luvusta kuuluu Edvard Reinin suomennoksessa kokonaisuudessa näin:
"Mutta mitä Europpaan tulee, ei yksikään ihminen tiedä, onko se meren ympäröimä, eikä, mistä se on tämän nimen saanut; ei myöskään ole tunnettu, kuka sen on antanut, jollemme tahdo väittää, että maa on saanut nimensä tyrolaisesta Europasta, jolloin se siis olisi aikaisemmin ollut nimetön, niinkuin toisetkin maanosat."
Viidennen kirjan 58. luvun koko ensimmäisen virkkeen Edvard Rein on suomentanut seuraavasti:
"Tähän maahan asetuttuaan toivat mainitut Kadmoksen keralla saapuneet foinikialaiset, joita olivat gefyralaisetkin, useiden muiden taitojen muassa helleenien keskuuteen kirjoitusmerkit, joita...
Kuvauksesi sopii Cat Clarken teokseen The lost and the found (London : Quercus, 2015).
http://www.goodreads.com/book/show/20685157-the-lost-and-the-found
Kirjaa on Helmet-kirjastojen kokoelmissa yksi kappale, joka on tällä hetkellä lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen.
Mikäli tämä ei ole etsimäsi kirja, jatkan etsintöjä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
AMK-opiskelijana saat opastusta tietokantoihin oman oppilaitoksen kirjaston henkilökunnalta ja kirjaston nettisivulta. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun sivuilta saat lisätietoa http://www.kyamk.fi/Palvelut/Kirjasto-%20ja%20tietopalvelut/Tiedonhaku
Askaisten koululla on 9-12-vuotiaille teatterikerho tiistaisin klo 14.30 - 16.00.
http://www.askainen.fi/vapaaaika/nuoriso.htm
Tuo kerho on siis lapsille, voit kysyä Askaisten vapaa-ajan ohjaajalta tietoja muista kerhoista. Yhteystiedot:
http://www.askainen.fi/palveluhakemisto/vapaa_ajan%20ohj.htm
Ronald Erle Grainerin säveltämä Maigret Theme on suomennettu nimellä "Mies Ja Piippu". (Sanoittajana Saukki, sovitus Esko Linnavalli.) Laulua on esittänyt ainakin Helena Siltala. Myös Esko Könönen on levyttänyt kappaleen, Maigret Theme nimisenä. Kappaleen hanurinuottia ei löydy mistään saatavilla olevista nuottihakemistoista eikä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta. Myös maakuntakirjastojen sekä Sibelius-Akatemian tietokannat on tarkistettu. Kappale voi tietenkin löytyä jostakin vanhasta nuottikokoelmasta, joka on hankittu kirjastojen kokoelmiin ennen kuin yksittäisten kappaleiden vieminen aineistorekistereihin aloitettiin. Olemme käyneet läpi paikalla olevan hanurinuottikokoelmamme, eikä kappaletta valitettavasti löydy.
En löytänyt mainintaa "Sunshine Supermanin" suomenkielisestä versiosta. Jos joku on esittänyt kappaleen suomeksi, ei tätä versiota ole levytetty tai julkaistu virallisesti.
Ibuprofeeni on synteettisesti valmistettu yhdiste, sitä ei siis saa luonnosta. Sen kemiallinen valmistusprosessi sisältää useita vaiheita, joissa lähtöaineita muunnetaan kemiallisten reaktioiden avulla ibuprofeeniksi.Lähteet:Ibuprofeeni: Keskeiset kysymykset ja vastaukset – Apteekki 360Ibuprofeeni – Wikipedia
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä elokuvaa mutta se on saatavissa useista muista kirjastoista Suomessa (esim. Oulu, Rovaniemi). Voit halutessasi tulla kirjastoon tekemään kaukolainapyynnön, niin tilamme filmin sinulle. Elokuvan musiikista on olemassa soundtrack, mutta tätä en paikallistanut yhdestäkään Suomen kirjastosta.
Tieto siitä mistä kirjasta on kysymys olisi auttanut antamaan tarkemman vastauksen, mutta tällaisessa tapauksessa on yleensä tapahtunut jonkinlainen virhe tai erehdys, jolloin joku aiemmin jonossa olevista ei ole saanut varaustaan, esimerkiksi varattu kirja on kadonnut matkalla. Tällaisessa tapauksessa kyseinen varaaja voi pyytää uutta varausta ja hänet nostetaan varausjonon kärkeen.
Välitin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja haeskelin tietokannoista, mutta en saanut kokoon kuin kymmenisen teosta. Näyttäisi siltä että etsimästäsi aiheesta ei vain ole kirjoitettu kovin suurta määrää kaunokirjallisia teoksia...
Tässä lista teoksista:
Timo Pusan kirjat käsittelevät myös köyhyyttä suomalaisessa pikkukaupungissa (tuotanto -70-90-luvuilla)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (2002)
Arto Salmisen tuotanto (2000-luvulla julkaistuja)
Mathias Rosenlund: Kopparbergsvägen 20 / Vaskivuorentie 20 (2013)
Marja Björk: Prole (2012), sijoittuu 1970-luvulle
Jera Hänninen: Harakkapoika (2006), kertoo konkurssin kokeneen perheen pojasta
Emilia Pöyhönen: Leipäjonoballadi (2000-luvulle...
Suomen Pankin verkkosivuilta (http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/pages/defa…) voi lukea, että vaikka nämä pikkukolikot eivät ole Suomessa laajassa käytössä (koska hinnat pyöristetään lähimpään viiteen senttiin), kyseiset kolikot ovat virallisia maksuvälineitä, eikä niitä siten ole tarvis minnekään lähettää. Kauppias voi kieltäytyä ottamasta niitä vastaan, mutta asiasta täytyy ilmoittaa etuovella. Tämä lienee harvinaista eli jos lompakkoon on näitä pikkukolikoita kertynyt, kyllä niitä voi Suomessakin käyttää maksuvälineinä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
