Kalajoki, Anneli. Kirjanystäviä Tallinnassa.- Bibliophilos (1991) No. 1, s. 26
Kalajoki, Anneli. Tallinnan antikvariaatteja.- Bibliophilos (1997) No. 1, s. 57-59
Kalajoki, Anneli. Viron ensimmäiset vanhan kirjan päivät.- Bibliophilos (1991) No. 4, s. 38
Kalajoki, Anneli. Viron ihannekirjasto vuodelta 1935.- Bibliophilos (2000) No. 1, s. 44-45
Kalajoki, Anneli. Viron kirjan juhlavuodet.- Bibliophilos (2001) No. 2, s. 50-52
Tässä muutamia ehdotuksia kirjoista, joista tietoa voisi löytyä:
Auer: Maantieto, 1942, s.259 ->
Leiviskä: Maailman kulttuurit ja maantiede, 1936
Leiviskä: Maailman maat ja valtiot, osa 3, 1931
Leiviskä: Nykypäivien maat ja kansat, 1937
Rosberg: Maat ja kansat : maantieteellinen tietokirja, 1931-33
Uudet maanosat : koulumaantiedon lukukirja III : Amerikka, Austraalia, Tyynen meren saaristo ja napamaat, 1940
Yhdysvallat esittäytyy, 1949
Tietoa työskentelystä, opiskelusta tai harjoittelusta ulkomailla saa osoitteesta
http://www.alli.fi/allison/tyoelama/ulkomaille.html .
Muita hyödyllisiä osoitteita
Työpaikkoja ympäri Eurooppaa:
http://www.topjobs.co.uk/
Maailmanlaajuinen yksityinen rekrytointipalvelu:
http://www.careermosaic.com
Kansainvälinen rekrytointipalvelu, josta löytyy Suomen lisäksi työpaikkoja eri puolilla Eurooppaa:
http://www.jobline.fi
Kansainvälinen ura- ja rekrytointiportaali, joka tarjoaa runsaasti avoimia työpaikkoja Euroopan eri maissa. Myös hakemuspalvelu ja työnhakuun liittyvää tietoa. Vahtikoirapalvelu:
http://www.stepstone.fi
Eri lähteistä löytyneen tiedon mukaan keltasieni on kantarelli ja karvikas on karvarousku.
Sienestäjän tietokirjan (1984) Sienien nimistö -artikkelissa mainitaan tosin myös ruskosienen tarkoittavan kantarellia.
Kysyin asiasta myös Suomen Sieniseurasta, jossa toimii Suomen Sieniseuran nimistötoimikunta, mutta sieltäkään ei onnistuttu löytämään enempää tietoa.
Mahtaakohan muilta tämän palstan lukijoilta löytyä lisätietoa?
Kappaleen nuotit löytyvät Helmet-kirjastoista nuottikokoelmasta "In memoriam : lauluja jäähyväisten hetkellä / Petri Laaksonen"
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2368254__Slaaksonen%20vii…
Tavoittelemasi sana on melanismi. Se tarkoittaa sitä, että eläimessä on mustaa väriainetta enemmän kuin saman lajin yksilöillä yleensä. Tällaisissa tapauksissa yksilöistä tulee normaalia tummempia, jopa täysin mustia. Ilmiö on eläinkunnassa varsin yleinen; sen vastakohta on albinismi.
Kun kyseessä on teollisuuden aiheuttamaan ympäristön saastumiseen liittyvä eläinlajien värityksen muuttuminen, puhutaan teollisuusmelanismista. Se havaittiin Englannissa noin 150 vuotta sitten: alueilla, joilla kivihiilipöly ja noki oli muuttanut puunrungot tummiksi, koivumittarin (Biston betularius) musta mutaatio alkoi säilyä paremmin kuin alkuperäinen vaalea muoto, koska saalistavat linnut eivät löytäneet sitä yhtä helposti jäkälättömiltä ja tummilta...
Tällä sarjanumerolla varustettu Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1923.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo Y Serial Numbers - Comprehensive Singer Sewing Machine Serial Number Database (ismacs.net)
Todennäköisesti kyseessä on seuraava kirja:
D'Adamo, Peter
Syö oikein oman tyyppisi mukaan -- henkilökohtainen ruokavalio, jonka avulla pysyt terveenä, elät pidempään ja saavutat ihannepainosi
WSOY, Helsinki 2002
ISBN 951-0-25637-4
Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) voitte tarkistaa missä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa kyseinen kirja on, ja onko se lainassa vai hyllyssä.
Suomessa on kaksi järjestelmää, joiden kautta maksetaan hyvitystä (ei siis palkkiota) kirjoittajille kirjastojen kautta tapahtuvasta lainauksesta. Ns. kirjastokorvaukset on vanha, harkinnanvarainen kerran vuodessa tapahtuma haku. Seuraavan kerran siihen voi osallistua tammikuussa 2018. Lisätietoja saa osoitteesta www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset.
Toinen hyvitysjärjestelmä perustuu EU:n direktiiviin ja sen kautta maksetaan korvauksia toteutuneen lainauksen perusteella. Näitä korvauksia hoitaa käytännössä Sanasto ry. Jotta kirjoittaja voisi saada hyvityskorvausta, on hänen ensimmäiseksi liityttävä Sanaston korvausjärjestelmään, lisättävä omiin tietoihin ne teokset, joista korvausta odottaa saavansa ja jäätävä sitten odottamaan....
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, millaista suosikkilistaa kaipaat: kirjastojen eniten lainattuja, Suomen eniten myytyjä vai jotain muuta. Kirjastojen lainatuimmasta musiikkiaineistosta antanee osviittaa Kirjastot.fi:n sivujen kautta löytyvä Lainatuimmat osasto, jossa esillä on Tampereen kaupunginkirjaston listat: http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=972 .
Kaikkien kirjastojen yhteistä listaa ei ole. Suomen myydyimmistä ulkolaisista cd-levyistä löytyy listoja esim. Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta http://www.ifpi.fi/ . TopTen- ja muita listoja löytyy mm. RockDatan sivuilta http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html (katso Listalinkit).
Herttoniemen kirjastoa kohtaa pian remontti, ja se on suljettuna näillä näkymin 28.2.2007 asti. Koska kirjastossa asioiminen ei remontin aikana ole mahdollista, on Herttoniemen aineistolle annettu tavallista ruhtinaallisemmat eräpäivät.
Aineistoa voi tietysti palauttaa aikaisemminkin, suunnaksi täytyy silloin vaan ottaa jokin toinen kirjasto. Niin kuin normaalistikin, kaikki Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastot kelpaavat palautuspaikoiksi.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat videot aiheesta:
-Kielisukulaisia ja kansankohtaloita,
-Jälkiä: suomalaisten alkukotia käsittelevä sarja ja
-Röntyskä: elävää kansanperinnettä pohjois-Inkeristä
Videoiden saatavuutta voi katsoa sivulta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
(asiasanaksi suomalais-ugrilaiset- ja aineistoksi videokasetti, joka löytyy aineistolajivalikkorivin oikeasta reunasta harmaan nuolen avulla)
Valvottavat tiejaksot valitsee poliisi ja Tiehallinnon tiepiiri yhteistyönä.
Lähde: Tiehallinto ja sisäasiainministeriön poliisiosasto:
Automaattinen nopeusvalvonta - Valvontakohteiden suunnittelu ja toteutus (Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2005), http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/4000450-vautomaattinen_nopeusva…
Hei
Parhaiten löydät historiallisia romaaneja tuolta ajalta käymällä läpi Maarit Helénin hakuteoksia "Historiallisia romaaneja ja ajankuvia", osat 1, 2 ja 3.
Vinkkejä voisit saada myös kirjoista "Historiallisen romaanin taitajia", osat 1 ja 2.
Mainitut kirjat löytyvät kirjastostamme, osa lainattavaksi kotiinkin.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.kuopio.fi// voit tarkennetun haun kautta hakea asiasanalla Historialliset romaanit, mutta hakutulos on runsas eikä hakua valitettavasti voi rajata koskemaan kysymiäsi vuosisatoja.
Kirjoja voit myös kysyä kirjastomme tietopalvelun henkilökunnalta. Historiallisia romaaneja aikuisille on aineistotietokannassamme melkein tuhat kpl, joten tule mieluiten käymään...
Tieteellisillä kirjastoilla ei ole yhteisiä maksuperiaatteita. Jokainen kirjasto vahvistaa omat maksunsa ja vaihtelu maksujen suuruudessa on aika laaja. Olisi hyvä tietää minkä kirjaston maksuja haet. Tilkkeen sivuilta, http://www.lib.helsinki.fi/tilke/ pääset katsomaan eri kirjastojen palveluhinnastoja. Haluan esim. katsoa Jyväskylän yliopiston kirjaston maksuja. Valitsen kirjasto otsikon alta yliopistokirjastot-Jyväskylän yliopiston kirjastot-palvelut-palveluhinnasto.
Hei!
Eduskunnan kirjaston ELKI-linkkitietokannan kautta saat maksuttomia luotettavia linkkejä eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon alueelta. Säädöksistä pääset esimerkiksi hakemaan Ruotsin lakeja, oikeuskirjallisuuskohdasta etsimään viitteitä kirjallisuudesta, oikeustapauksia kohdastaan jne.
Tässä on linkki ELKI:iin.
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/#/aiheittain
Eduskunnan kirjaston SELMA-kokoelmatietokanta on käytettävissä vapaasti internetin kautta.
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Kirjaston ja sen aukioloajat kesällä ovat sivustolla.
Valitettavasti emme ole onnistuneet tunnistamaan kyseistä runoa.
Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen keskittyy käännösrunouteen, eikä tuonut tuloksia. Linkki Lahden runotietokantaan http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/.
Kotimaisten runokokoomateosten (esimerkiksi Runojen kirja. Neljä vuosisataa suomalaista runoutta, toimittanut Veijo Polameri) ei myöskään tuottanut tulosta.
Kuulutimme runotietäjiä myös kirjastojen yhteisellä sähköpostilistalla ja pyysimme apua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta, mutta kukaan ei valitettavasti tunnistanut runoa.
