Tämä lienee Paul Auster. Kävi Suomessa 2017 uuden 4 3 2 1 -kirjansa markkinointikiertueella. Ylen jutussa (https://yle.fi/a/3-9806746) on maininta ystävän kuolemisesta salamaniskun seurauksena ja miten se on vaikuttanut kirjailijaan ja hänen teoksiinsa.Kirjailijan teokset Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317590425170
Kortepohjan kirjastosta ei saa lainattua tekstiilipesuria, mutta Kortepohjan ylioppilaskylässä on lainatavara-automaatti, josta on saatavilla yhteensä kolmetoista erilaista hyödykettä aina työkaluista ja peleistä tekstiilipesuriin. Lisää tietoa saa täältä: Jyväskylän ensimmäinen lainatavara-automaatti Kortepohjaan - Soihtu
Tampereen kaupunginkirjaston kaikissa asiakasmikroissa on FTP-palvelu käytössä. Se toimii vain selaimessa. Omalle levykkeelle voi esim. imuroida tiedostoja
ftp-palvelimilta. Siitä onnistuuko omien tiedostojen lähettäminen jollekin ftp-palvelimelle, en ole täysin varma, koska sitä ei ole testattu meidän asiakasmikroillamme käytännössä. Käsitykseni mukaan palvelun pitäisi toimia myös toiseen suuntaan eli voisit lähettää omia tiedostojasi levykkeeltä jollekin FTP-palvelimelle, mikäli sinulla on siihen oikeus. Tervetuloa kokeilemaan - toivottavasti onnistuu.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta löytyy ainoastaan yksi murreruno - äänite. Laaksonen, Heli: Jänes pussis, korvallissi runoi. Äänite sisältää tunnetun murteiden puolestapuhujan Heli Laaksosen runoja, jotka kirjailija itse tulkitsee. Valitettavasti äänite odottaa vielä käsittelyä kaupunginkirjaston hankintaosastolla. Kun äänite on käsitelty ja valmis lainattavaksi löydät sen sijaintitiedot osoitteesta http://www.helmet.fi
Muita murreäänitteitä voisit tiedustella Suomalaisen kirjallisuuden seurasta http://www.finlit.fi/index.htm
Helmet-aineistohausta löytyy runsaasti Suomi-aiheista materiaalia: kirjoja, videoita, musiikkia. Esimerkiksi videoita voisit hakea näin: Sanahaku -> Suomi, matkailu ->...
Nimellä "Vuosien jälkeen" on tehty useitakin sävelmiä.
Marion Rung on levyttänyt Risto Asikaisen laulun "Vuosien jälkeen" vuonna 1999. Esko Koivumiehen samannimisen laulun on levyttänyt useampikin solisti. Ainakin yhtye Channel Four on levyttänyt Jorma Kyrön laulun "Vuosien jälkeen" ja myös Mai-Lis Könönen on tehnyt tämännimisen laulun, samoin Asko Vilén. Näistä valitettavasti vain tuo Vilénin laulu löytyy nuottina.
Itse veikkaisin, että kysyjä tarkoittaa joko tuota Koivumiehen tai Kyrön tekemää laulua. Kummastakaan ei kuitenkaan näyttäisi olevan nuottia tarjolla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Voit esittää toiveesi kustantajalle vaikkapa sähköpostitse. Janet Evanovichin suomennokset on kustantanut WSOY. Alla on linkki, jossa on WSOY käännöskirjallisuuden kustannustoimittajien yhteystiedot.
Teosten kustantajatiedon löydät joko itse teoksesta tai esimerkiksi kirjastotietokannoista. Kustantamojen yhteystiedot voit etsiä helposti netistä.
http://www.wsoy.fi/toimitus/suomennettu-kaunokirjallisuus/
https://finna.fi
Kirjastokinoa ja muitakin elokuvien striimauspalveluja testataan Helsingin kaupunginkirjastossa, mutta toistaiseksi ne eivät ole tarjolla Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaille. Sinun kannattaa seurata Helmet-palvelusivustoa. Asiasta varmasti tiedotetaan näkyvästi, jos esimerkiksi Kirjastokino tulee helsinkiläisten käyttöön.
Eurovision sivustolta löytyy Code of Conduct, jossa on lueteltu sääntöjä joita tulee noudattaa sekä seurauksista, joita sääntörikkomuksista aiheutuu.https://eurovision.tv/about/rules
Tuusulan kirjastossa on monta Witch-kirjaa ja -lehteä. Saatavuuden voit tarkistaa kokoelmatietokannastamme osoitteesta http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1084989038
Witch-kirjat ja -lehdet ovat kovasti suosittuja nuorten lainaajien keskuudessa, joten ne ovat varmaankin hauskaa luettavaa.
Abbiamo tanti Witch-libri e -magazini, ma purtroppo solo in finlandese. Se vuoi più informazione, puoi cercare i libri al indirizzo http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1084989038
I libri Witch sono molto richiesti, dunque penso che siano anche divertenti.
Tätä asiaa on paras tulla tutkimaan paikan päälle Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolle. Meillä on Lapin taideseura Seitapiirin ja
myös Lapin taideseura Palaksen lehtileikekirjoja ja omat lehtileikekirjat.
Kuvauksesi sopisi Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli –kirjoihin. Ensimmäisessä kirjassa, Onnelin ja Annelin talo, kaksi pientä, vähän perheidensä unohtamaa tyttöä ostaa talon, joka on kuin suunniteltu kahdelle pienelle tytölle olkihattuineen, undulaatteineen ja ruusukukkaisine makuuhuoneineen. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1966, toinen, Onnelin ja Annelin talvi 1968, Onneli, Anneli ja orpolapset ilmestyi 1971 ja viimeinen Onneli, Anneli ja nukutuskello 1984.
Kirjat löytyvät kirjastoista. Onnelista ja Annelista ja kirjailija Kurenniemestä saat tietoja vaikkapa Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen Sanojen aika –tietokannasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Laita osoitteeksi www.vaasa.fi/kirjasto ja valitse aukeavalta sivulta Venny- verkkokirjasto. Hae hakuehdoilla kirjaa ja jos tulokseksi tulee Kirjastossa, tarkista missä klikkaa vielä sitä niin näet, missä kirjastossa teos on paikalla. Mikäli tulokseksi tulee Lainassa, voit klikata sitä ja laittaa itsellesi varauksen. Mikäli teet varauksen, muistathan valita noutopaikan valikosta.
Pääkaupunkiseudun www.helmet.fi -haku antoi kohdasta SANAHAKU (kirjoita sanahakuun ORNAMENTIIKKA) valitse materiaaliksi KIRJA ja kieleksi SUOMI, niin saa alkuun aika mukavannäköisen tuloksen mm. Lindberg, Carolus: Koristetaide, 420 kuvaa ja liitettä. -2 värikuvaa (WSOY, Porvoo, 1927) - Karijärvi, Päivi: Koristemaalaus - Havia, Pentti K: Ornamentit, 1986, Kansanomaisia ornamenttiaiheita työpiirustuksina sekä diakuvina valmiista esineistä. Sittenhän voi jatkaa hakua vaikkapa niin, ettei rajaa kieltä, mutta jos hakee juuri suomalaisia aiheita löytää parhaiten rajaamalla suomen kieleen.
Liekö niin, ettei kuvataide synnytä tarpeeksi suuria intohimoja riittävän suuressa joukossa ihmisiä, jotta innostus manifestoituisi samanlaisena listapaljoutena kuin elokuvista ja musiikista puhuttaessa. Tauluja ja veistoksia listattaessa miltei poikkeuksetta listauskriteerinä on hinta - arvokkaimmista ja kalleimmalla hinnalla myydyistä teoksista on kyllä listoja tehty.
Erilaisia listoja sisältävistä kokoelmateoksista löytyy lähinnä kuriositeettiluonteisia kuvataidetta sivuavia listoja (esimerkiksi David Wallechinskyn Listojen kirja luettelee "9 taiteilijaa, joiden teosten päälle maalattiin" ja "8 yllättäen löydettyä taideaarretta"), mutta ei lähestulkoonkaan niin runsaasti kuin musiikki- tai elokuva-aiheisia.
Maalauksista on sentään...
Hei,
Suomesta ei löydy Brecht-seuraa, ikävä kyllä. Suomessa toimii Suomen kirjailijanimikkoseurat ry, mutta sen jäsenseurojen joukostakaan ei löydy yhtäkään ulkomaalaisen kirjalijan nimikkoseuraa.
ystävällisin terveisin
Marja Immonen
Coelhon tyyppisiä filosofisia romaaneja voisivat olla esimerkiksi:
Alasalmi, Päivi : Joenjoen laulu (2013) ja Pajulinnun huuto (2015). Kirjoissa käsitellään saamelaisten ja suomalaisten suhteita, saamelaisen identiteetin säilymistä, kristinuskon tuloa käännytyksineen. Myös naisten asema ja häpeä aviottomista lapsista teemana.
Itkonen, Juha : Myöhempien aikojen pyhiä (2003) . Itkosen esikoiskirjassa kaksi mormonipoikaa saapuu Suomeen levittämään omaa uskontoaan suomalaisten keskuuteen. Kirjassa kuvataan kahden nuorukaisen suhdetta uskontoon ja toisiinsa, sitä kuinka suomalaiset suhtautuvat näihin sanansaattajiin, uskonnollisia yhteisöjä ja ristiriitoja, ulkopuolisuutta
Karna, Maija : Neljä valkoista koiraa Santiagon tiellä (2015). Kirja...
Här är en: på Finska Historiska Samfundets websida, http://www.histseura.fi, finns det Nationalbiografin och där är det möjligt att söka information om en person.
Och några till: http://home.swipnet.se/mobigym/runeberg.htm
http://130.236.254.25/runeberg/svlihist/runeberg.html
http://www.kirjasto.sci.fi/runeberg.htm (på engelska)
Wikipedian mukaan Mannerheim luki yksityisesti ylioppilaaksi Helsingissä Emil Böökin johtamassa yksityiskymnaasissa 1879. Tuo koulu - Helsingfors lyceum - joutui lopettamaan toimintansa 1891. En löytänyt tietoa, että mikään nykyinen oppilaslaitos olisi sen suora seuraaja tai perinteen jatkaja. Lisätietoja Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
