Suuressa käsityölehdessä (2003: 9; s. 14-15, 58-61) on Ritva Törmän artikkeli: "Lämmintä koko topparoikalle". Toppavaatteita talviulkoiluun: naisten lämpöhaalari; lasten toppatakki ja toppahousut, joissa olkaimet. Ompelumallit kaava-arkilla.
Suuri käsityölehti 2003: 9 https://finna.fi/Record/arto.014002078?sid=3245950914
Mikäli oman alueesi Kirkes-kirjastoissa ei ole tätä lehteä, sen voi kaukolainata esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta. Kaukolainaus on maksullista.
Kirkes-kirjastot kaukolainaus https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#kaukolainat
Kansanwalistusseuran kalenteri vuodelta 1888 kertoo, että tuonakin vuonna 3.6. juhlittiin Violan nimipäivää.Kalenterin voit avata alla olevasta linkistä.https://www.doria.fi/handle/10024/98435
Kirjailija Kari Nenosesta löytyy artikkeli teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2 (1998). Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa on CD-ROM-artikkelitietokanta Aleksi, josta löytyy artikkeleita ja kirja-arvosteluja Nenosesta, esim. Matti Rosvall: "Hämärän mies astuu esiin" (Portti 1989: 1, s. 74-75).
Internetistäkin löytyy kirja-arvosteluja Kari Nenosen teoksista, esim. Aikakoneen artikkelit http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89messias.htm ja http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89noitarovio.htm
Tästä linkistä näkyvät kirjastot ja palvelut helmet-sivuilla: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Sivun ylälaidalla on laatikko, johon voi valita palveluksi esim. kokoustilan tai ryhmätyötilan. Tällöin tulee näkyviin ne pääkaupunkiseudun kirjastot, joissa kyseistä tilaa on tarjolla.
Jokaisella kirjastolla on omat käytännöt, miten ja keneltä tilaa varataan. Nämä tiedot näkyvät, kun klikataan kirjaston kohdalta "palvelut".
Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta selvitettiin, että taloyhtiön pääsuunnittelija on arkkitehtitoimisto Kahri. Todennäköisesti kyseessä on arkkitehti Esko Kahri.
Kyllä kirjastoista on paljon kirjoitettu. Tampereen kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta löytää pelkällä asiasanalla kirjasto yli 300 viitettä.
Kannattaa myös tutustua esim. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen sivuihin, joilla on kerrottu laitoksella tehtävästä tutkimuksesta ja lueteltu laitoksen julkaisut. Osoite on http://www.info.uta.fi/
Esim. Helsingin kaupunginkirjastossa on käytettävissä LISA-niminen tietokanta, johon on koottu kirjastotieteen ja informatiikan tutkimuksia. Linkkejä irjastoalan ulkomaisiin tutkimuksiin löydät myös mm. osoitteesta http://www.earl.org.uk/earlweb/prof.html#Research
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 vajaa viidennes 10 vuotta täyttäneistä oli lukenut kirjoja verkossa tai sähköisesti. Eniten lukivat nuoret ja nuoret työikäiset, ylemmät toimihenkilöt ja pääkaupunkiseudulla asuvat, ja vähiten 65 vuotta täyttäneet. Alla linkki Tilastokeskuksen artikkeliin:
http://www.stat.fi/til/vpa/2017/03/vpa_2017_03_2019-04-25_kat_001_fi.html
Yhdysvalloissa maksetaan lähinnä työeläkettä, ja sen voi ainakin joissain osavaltioissa menettää, jos julkisessa virassa syyllistyy rikokseen ks. https://www.governing.com/gov-data/other/state-pension-forfeiture-laws… .Lisätietoja Yhdysvaltojen eläkejärjestelmästä löytyy täältä https://www.etk.fi/elakejarjestelmat/muiden-maiden-elakejarjestelmat/yh… .
Suomessa voi menettää lähinnä perhe-eläkkeen (leskeneläke, lapseneläke), mikäli on itse rikoksella aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.
Puolalaisten naisrunoilijoiden lyriikkaa on suomennettu verrattain vähän, enkä tästä joukosta onnistunut täsmälleen etsityn kaltaista runoa löytämään. Etsinnän ulottaminen maantieteellisesti laajemmalle alueelle ei sekään tuottanut ratkaisevasti parempaa tulosta: varteenotettavin ehdokas oli silti puolalainen.
Hannu Tarmion toimittamassa Maailman runosydän -kokoelmassa julkaistu Halina Poświatowskan "kuolemaan asti, sinä sanot" -säkeellä alkava otsikoimaton runo perustuu paljolti "entä jos" -kysymyksen toistolle. Tässä ei kuitenkaan suoranaisesti rinnasteta vaihtoehtoja, vaan runon minä ainoastaan esittää joukon mahdollisia tilanteita ja haluaa tietää, kuinka hänen rakastettunsa niissä toimisi:
"entä jos muutut puuksi / voinko luottaa...
Valitettavasti Dion Boucicaultin näytelmää London Assurance (1841) ei ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://uniarts.finna.fi/
https://www.dramacorner.fi/fi
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
https://www.britannica.com/topic/London-Assurance
Sipulikasveiksi voidaan kutsua kaikkia sipulin kasvattavia kasveja. Tällaisia ovat esimerkiksi monet kukkivat sipulikasvit kuten liljat, tulppaanit ja amaryllikset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipuli_(kasvinosa)
https://puutarha.net/artikkelit/sipuli-ja-mukulakasvit/
https://en.wikipedia.org/wiki/Bulb
Syötäviä sipulikasveja ovat laukkojen (Allium) sukuun kuuluvat kasvit. Näitä eri sipulilajikkeita hyödynnetään ruoanlaitossa. Niitä esiintyy luonnonvaraisina pääosin pohjoisen pallonpuoliskon eri alueilla lauhkeilla seuduilla. Monien syötävien sipulilajien arvellaan olevan kotoisin Länsi- ja Itä-Aasiasta. Wikipedia mainitsee esimerkiksi Iranin, Pakistanin, Keski-Aasian maat ja Kiinan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasipuli...
Maigret Theme-niminen kappale löytyy itse asiassa kahdelta eri säveltäjältä: Nigel Hess ja Ron Grainer. Mies ja piippu on suomennos Grainerin kappaleesta (san. Saukki). Hessin kappale löytyy ainakin "More TV hits of the 90s"-nuotilta (tunniste 1859090001,nuotinnos: laulumelodia, piano, sointumerkit. "Tv themes for keyboard" (tunniste: 1859091717, nuotinnos: melodia ja sointumerkit kosketinsoittimille) sisältää jommankumman version, luettelointitiedoissa säveltäjää ei mainita. Suomenkielisestä versiosta ei valitettavasti löydy nuottina viitteitä hakuteoksista eikä tietokannoista. Nuottien saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (www.lib.hel.fi/plussa/).
Duffyn Rockferry-nimistä cd-levyä on jo tilattu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta se ei ole vielä tullut. Ilmeisesti se ilmestyykin vasta 9.4. On vaikea sanoa tarkkaa ajankohtaa, milloin cd-levy tulee kirjastoon, mutta tilannetta kannatta tarkkailla HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Sodankylän kirjastosta kerrottiin, että ainakaan tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista. Voit kysyä asiasta tarkemmin ottamalla yhteyttä suoraan Sodankylän kirjastoon. Alla yhteystiedot:
https://www.sompionkirjasto.fi/sodankyla/
Kirjassa Ulkomaisia nykykertojia 1. (Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ kirjastopalvelu, Helsinki, 1998.) on on Karl Grünnin artikkeli Peter Höegistä.
Arvosteluja Höegin kirjoista löytyy ainakin seuraavista lehdistä:
Kuvitelma 20. vuosisadasta Høeg, Peter Portti 1998,
Kirja-arv., nro 1, sivu 137-138
Kuvitelma 20. vuosisadasta : Tanskan unelmien historia
Høeg, Peter Image 1997, Kirja-arv., nro 6 sivu 134
Kuvitelma 20. vuosisadasta : Tanskan unelmien historia Høeg, Peter Suomen kuvalehti
1997, Kirja-arv., nro 47, sivu 113
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Yliopisto 1997,Kirja-arv., nro 7, sivu 54
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Portti 1996,
Kirja-arv., nro 4, sivu 152
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Suomen...
Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan ja piipahda missä tahansa HelMet-kirjastossa, niin henkilötietosi korjataan rekisteriin ja tarvittaessa kortti vaihdetaan. Kortin vaihtaminen ei ole täysin välttämätöntä, mutta allekirjoituksen muuttumisen takia toki järkevää.
Kaikki rekisterimuutokset, joita ei voi tehdä itse verkossa (osoite, puhelinnumero, sähköposti, PIN-koodi), täytyy tietosuojasyistä tehdä kirjastossa.
Heikki Poroila
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään teokselle tekijää tai nimeä.
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa kuvissa olevan kirjan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tekijänoikeussyistä emme voi julkaista vastauksissamme kokonaisia runoja tai laulun sanoja. Voit lukea tarkemmin vastaamisen suuntaviivoista täältä.
Kyseinen teos on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden tästä linkistä. Jos teosta ei ole omassa lähikirjastossasi lainattavissa, voit tehdä siitä varauksen.
Tarkkoja prosenttilukuja 1,5-kiloisen keskosen eloonjäämismahdollisuuksista 1960-luvulla en onnistunut käytettävissämme olevista lähteistä löytämään, mutta jotakin osviittaa siitä antanee Ylen jutussa haastatellun keskostutkija Eero Kajantien lausuma, että ehkä noin 40 prosenttia alle 1500 grammaa syntyessään painavista keskosista selvisi 1960-luvulla elossa niin että he kotiutuivat sairaalasta. Jutun voi kokonaisuudessaan lukea täältä: Keskosuus vaikuttaa tunne-elämän kehittymiseen – Akuutti – yle.fiKeskosten hoitotyön historiaa Suomessa kuluneen sadan vuoden ajalta on kiinnostavasti selvittänyt myös Noora Tuppurainen Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään: Tuppurainen_Noora.pdf;jsessionid=9FEF1D29C849B906AE1336A37BCC3085 ....
Elonetin mukaan Kuoleman enkeli (1988) on esitetty MTV1:llä 5. ja 12.1.1991. Sydänyön tuolla puolen (1977) on esitetty MTV1:llä 23.10.1989.Rage of Angels (1983) on ollut videolevityksessä nimellä Enkelten raivo, mutta televisioesityksestä ei ole tietoa.
