Selasimme kirjastosta löytyviä sienikirjoja. Niiden mukaan ruututatti on syötävä (lähteet esim. WSOY:n Suuri sienikirja (1992), s. 202 ja Valittujen Palojen Sienestäjän tietokirja (1984), s. 63), mutta valeruututatista emme valitettavasti löytäneet mainintaa. Kannattaa kaiken varalta varmistaa asia vielä joko Sieniseurasta tai Martoilta.
Itä-Karjalan Joulu on ilmestynyt vuosina 1935,1936, 1939 ja 1940.
Nämä lehdet ovat digitoituja ja käytettävissä vapaakappalekirjastoissa.
Tiedot Fennica-tietokannasta.
Kokeilin hakea lauseella ja sen osalla Google Booksista, jossa on mahdollista tehdä hakuja teosten tekstiin. Hakutulokseksi sain ainoastaan tuon Khemirin teoksen, vaikka Google Booksista löytyy myös Jens Lapiduksen ja Evanderin kirjat ruotsiksi.
Kannattaa vielä kokeilla hakujen tekemistä Google Booksiin varioimalla hiukan lausetta:
https://books.google.se/
Amerikkalainen jazzsaksofonisti Joe Farrell on käyttänyt kahden levynsä kansikuvassa silmää: Moon germs (1972) ja Canned funk (1974). Myös saksofonisti Branford Marsaliksen levyn Random abstract (1987) kansikuvassa on silmiä. Toivottavasti joku näistä on etsimäsi levy!
Löydät laulun nuottikirjasta Juhlien juhla - uuden vuosituhannen lauluja (Suomen lähetysseura ja Pekka Simojoki, 2008). Nuotin voi varata Helmetin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1885391?lang=fin
Ammattilainen osaa kaataa puut niin, ettei tämän pitäisi vaikuttaa muihin lähellä oleviin puihin. Puut voidaan kaataa myös pala palalta latvasta alkaen nostolavaa apuna käyttäen.
Uusia puita istutettaessa kannattaa ottaa huomioon vanhojen koivujen suuret juuret, joita on aika laajalti puun ympärillä. Suuri koivu myös imee maasta satojakin litroja vettä yhden kesäpäivän aikana, joten uudet puuntaimet ovat helposti vaarassa kärsiä kuivuudesta.
Asiantuntijaneuvoja voisit saada puulajeihin ja puuvartisiin kasvilajeihin erikoistuneelta Dendrologian seuralta:
http://www.dendrologianseura.fi/
Hei! Ensimmäiseksi tulee mieleen vapaan lähdekoodin järjestelmä Koha.
Sinun kannattaa tutustua Jarmo Saartin ja Pirjo Tuomen toimittamaan Kirjastojärjestelmät vai kirjastot ilman järjestelmää : kirjastojen tietojärjestelmien suunnittelu, hankinta ja käyttöönotto. Kirja löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2082527?lang=fin). Kirjastolehdessä julkaistiin keväällä artikkeli Suomessa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä, josta voit tutustua aiheeseen lisää (http://kirjastolehti.fi/artikkelit/artikkeli/567/mika-on-kirjastojarjes…). Artikkelin lopussa on lista alan asiantuntijoista, joilta voit kysyä asiasta tarkemmin.
Kaikissa Espoon kirjastoissa palvellaan asiakkaita Suomen kielellä ja usein onneksi myös muilla kielillä. Espoon kaupunginkirjastossa osataan palvella yli kymmenellä kielellä.
Tekstinäytteen perusteella laulu on Jari Pulkkisen kappale "Sade". Viola-tietokannan mukaan kappaletta ei ole virallisesti julkaistu nuottina eikä äänitteenäkään. Laulun sanat ja säestyssoinnut löytyvät kuitenkin Pulkkisen kotisivulta kansiosta Laulut ja sieltä edelleen aakkosellisessa osiossa kohdasta R,S.
Jaana Lapon ja Maria Munsterhjelm-Lingon Pupu Punninen -kirjoja ilmestyi kolme: Missä olet, Pupu Punninen (1989), Kenen kirje, Pupu Punninen (1990) ja Pupu Punninen maalaistalossa (1991).
Oman kirjastoalueesi kirjastoissa etsimisiä kirjoja ei ole, mutta ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
Mikäli haluat hankkia kirjat itsellesi, sinun kannattaa etsiä niitä nettiantikvariaateista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Mies, joka oli tyytyväinen asemaansa puolueessa oli Honkakoski. Runon ja laulun nimi on varmaan Työpäivä on päättynyt. Sisältyy ainakin Nummisen jättikokoelmaan Kiusankappaleita, osaan yksi.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Jan Karonin Pappila-sarja kertoo pikkukaupunkiin töihin saapuvasta pastorista ja yhteisön elämästä lämminhenkisesti ja humoristisesti. Sarjaan kuuluvat kirjat Ovet auki pappilaan, Postia pappilasta, Rakkaus asuu pappilassa, Pappilan väki saa aikaan, Pappila meren rannalla, Pappila kiinni elämässä, Iltapuhteita pappilassa, Pappilan uusi mahdollisuus, Kotiinpaluu sekä sarjaan liittyvä numeroimaton osa Rakkauden muistoja pappilasta.Hilja Valtosen Nuoren opettajattaren varaventtiili on kotimainen klassikko, jossa vastavalmistunut opettaja saapuu ensimmäiseen työpaikkaansa pohjalaiskylään ja tuo mukanaan uusia tuulia.H. E. Batesin Oi ihana toukokuu on Englannin maaseudulle sijoittuva romaani, joka kertoo hurmaavan...
Verkkomaksaminen ei HelMet-kirjastoilla ole vielä valitettavasti mahdollista, joten maksu hoituu ainoastaan käymällä jossain kirjastoistamme paikan päällä. Verkkomaksamisen mahdollisuutta ollaan HelMet-kirjastossa kuitenkin juuri aktiivisesti kehittämässä.
HelMet-kirjastoista löytyy monenlaisia kirjoja somalin kielellä.
Jos kirjoitat HelMet-hakuun kaksi tähteä (**) ja valitset pudotusvalikosta kieleksi "somali", saat listan kaikista somalinkielisistä teoksista, joita HelMet-kirjastoissa on. Listassa on lisäksi myös mm. somalinkielen oppikirjat ulkomaalaisille. Jos haluat etsiä vain somalinkielisiä oppikirjoja, kirjoita hakulaatikkoon "oppikirjat" ja ja valitse kieleksi "somali". Oppikirjat ovat lähinnä äidinkielen oppikirjoja.
HelMet-hakuun pääset alla olevasta linkistä.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X
Latinakielisiä sananlaskuja ja fraaseja löytyy helpostikin, esim. kirjassa Veni, vidi, vici (2001) on hupaisia lauseita nykyaikaan sovellettuna ja osa niistä on matkailuaiheisiakin. Pekka Tuomiston O tempora, o mores: vallatonta latinaa (2002) sisältää sanontoja kaikenlaisista aiheista, joukosta voi etsiä matkailuun soveltuvia.
Pieni vihkonen Latinaa matkailijoille (1994) sisältää uuslatinan sanoja ja lauseita nykymatkailijalle. Edellyttää kyllä alkeiden osaamista.
Arabiankielisiä sanontoja saattaisi löytyä uudesta Elias Harbin kirjasta Suomi-arabia matkakieliopas (2013), muuten arabiaksi on enimmäkseen vain kaunokirjallisuutta ja kielen oppimateriaaleja.
Teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Otava, 2000, ei tunne nimeä Nokio, mutta siinä kerrotaan nimestä Nokela: Nimeen sisältynee sana noki, jolla on voitu luonnehtia esim. asuinpaikkaa tai sen ympäristöä. Sanalla olisi voitu nimitellä myös seppää, riihenlämmittäjää, kaskenkaatajaa, tervanpolttajaa tai vaikkapa savupirtin asukkaita. Talon- ja sukunimenä Nokela esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Sukuniminä ovat käytössä myös Noki, Nokimäki ja Nokireki.
Tuomas Salsten sukututkimussivuston sukunimi-infossa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nokio.html kerrotaan, että Nokio -nimisiä henkilöitä on Suomessa 21 vuonna 2016.
Linda-tietokannasta löytyi kaksi viitettä, joissa näyttäisi käytetyn etnometodologista tutkimusmenetelmää. Lisenssiaattitutkielma: Psykodraaman vuorovaikutuksen rakentuminen : etnometodologinen tarkastelu/Vehviläinen Sanna (1996), löytyy useista yliopistojen kirjastoista, myös Tampereen yliopiston kirjastosta. Sekä Kuopion yliopistossa tehty opinnäyte: Out of normal life : etnometodologinen tutkimus Harjamäen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa/Lahti, Jukka S. (1994), on ainoastaan Kuopion yliopiston kirjastossa. Kysy kirjastostasi mahdollisuutta kaukolainata kyseiset tutkimukset, jos ne tuntuvat olevan sopivia tarkoitukseesi.
Jotkut lääkeaineet saattavat tosiaan saada ihmisessä aikaan esimerkiksi puheliaisuutta. Tämä on kuitenkin sellainen kysymys, joka sinun kannattaa esittää suoraan lääkärille.
J. L. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846. Suomenkielisen Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen.
Vårt land löytyy venäjäksi kirjasta
Runeberg, Johan Ludvig: Izbrannoje
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1702389 .
Tämä A. Blokin runokäännös ei kuitenkaan välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin laulettava suomen- tai ruotsinkielinen versio. Tätä en valitettavasti pysty venäjää taitamattomana arvioimaan.
A. Blokin käännös löytyy myös Wikipediasta:
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B8%D0%BC%D0%BD_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8
Venäjänkielisestä levytyksestä en onnistunut löytämään tietoa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
https://www.kaleva.fi/...
