Useassa tieteellisessä kirjastossa on teos, jossa lienevät Rovaniemen kaikki säilyneet rakennukset:
Haavikko, Jari: Katoava Rovaniemi : vanhan rakennuskannan inventointi 1984-1986. Lapin maakuntamuseon julkaisu, 1986. 80 s.
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on tehty seuraava pro gradu –työ, jonka lähdeviitteistä saattaa löytyä hyödyllisiä teoksia:
Heikkinen, Jaakko: Kenttäradan monet kasvot : saksalaisten kenttärata 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon arkistojen valossa ja aikalaisten kuvaamana. 1998. 101 lehteä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teoksia, jotka kannattaa tarkistaa, mm.:
Radoilta ja ratojen varsilta : rautatieläisten elämää entisaikaan heidän itsensä kuvaamana / toimittanut Ilmar Talve. Suomalaisen...
Tampereen kaupunginkirjastossa on ainakin käytössä Sibelius-akatemian ylläpitämä Laura (laulujen suomennostietokanta).
Sieltä löysin Erkki Pullisen suomennoksen laulusta Vox in Rama audita est, jossa mainitaan Raakelin itkevän lapsiansa.
Hei !
Vastaus tarkoittaa vain, että kirja on lainattavissa e-kirjana Ellibs-verkkokirjastosta. Sinne pääset osoitteesta www.helmet.fi esim. klikkaamalla etusivun oikeassa laidassa olevaa kuvaa, jossa lukee Ellibs. Kirjautumiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja pin-koodin. Jos teillä ei ole jälkimmäistä, sen saa lähimmästä kirjastosta, henkilöllisyystodistus mukaan.
Orvokit (Viola) on suku, johon kuuluu 400-500 lajia. Useimmat ovat monivuotisia ruohoja, joskus varpuja.
Ne ovat levinneet laajalle pohjoisella ja eteläisellä lauhkealla vyöhykkeellä sekä subtrooppisten ja trooppisten seutujen vuoristoihin. Monet lajit ovat toistensa kaltaisia ja vaikeasti erotettavia.
Suomen 13 alkuperäistä orvokkilajia on sopeutunut yhtämoneen erilaiseen elinympäristöön; lajinimet kuvaavatkin osuvasti niiden elinympäristöä, pelto- ja lehto-orvokki. Orvokkien monimuotoisuutta lisää niiden lajinsisäinen muuntelu ja lajien risteytyminen keskenään.
Monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Suomessa yleisimmin viljeltyjä lajikkeita ovat tarha- ja sarviorvokit. Tuoksuorvokeista saatavaa eteeristä öljyä käytetään hajusteena...
Valitettavasti ei löydy.
Internetistä sitä vastoin löytyy hyvinkin tietoa Cervinasta (hae esin. http://www.google.com - cervinia) mm. http://194.145.50.221/sunski/italia/cervinia/
http://www.internet-esq.com/ski/italy/cervinia.htm
http://www.ski-europe.com/resorts/cervinia.html
http://www.cervinia.it/old/index_uk.html
Tätä levyä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Voit tiedustella kaukopalvelusta, löytyykö cd:tä Suomen muista kirjastoista täyttämällä tämän lomakkeen: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tässä tapauksessa ei kääntäjän vaihtaminen auta, sillä myös Aale Tynnin käännökset (ilmestyneet ensimmäisen kerran 1965) ovat edelleen tekijänoikeuden suojaamia, hän kuoli vasta vuonna 1997. Shakespearen sonettien suomentajista (muita ovat Simonsuuren lisäksi Kyllikki Räsänen ja Leo Saukkoriipi) ei kukaan ole tekijänoikeudellisesti vielä vapaa, joten elokuvasuomennosta varten tarvitaan lupa tai täytyy tehdä oma käännös.
Heikki Poroila
Hei,
Kiitos toiveestasi, välitin sen eteenpäin 3D-tulostusvastaavillemme jotka laittavat ruskean värin seuraavaan tilaukseen mikäli sitä on saatavilla. Ennen joulua uutta filamenttia ei kuitenkaan ole käytännön syistä mahdollista saada.
Tiesithän, että 3D-tulostettuja esineitä on mahdollista maalata esimerkiksi pienoismalleille tarkoitetuilla maaleilla? Näin lopputuloksesta on mahdollista saada juuri sen värinen kuin tarve on filamentista riippumatta.
Hei,
Emme löytäneet erityistä nimitystä serkun isälle.
Muista erityisistä sukulaisnimistä on tietoa artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Valitettavasti kirjoja ei voi yhdellä kertaa varata tai pyytää toiseen kirjastoon. Varaus tulee siis tehdä jokaisen Selja-sarjan kirjan kohdalla erikseen.
Musiikki ja laulu kuuluvat näyttelijäntyön aineopintoihin yhdessä monipuolisen liikunnan, näyttelijäntyön perusteiden sekä äänenkäytön ja puheen opintojaksojen kanssa. Musiikkiin ja lauluun kuuluu henkilökohtaista laulunopetusta ryhmässä toteutettavien musiikinkurssien lisäksi ja äänenkäyttöä opiskellaan lukuisilla puhekursseilla. Esimerkiksi vuonna 2014 näyttelijäntyön koulutusohjelman kandidaatin tutkintoon kuului 25–26 yksityislaulutuntia vuodessa kolmen vuoden ajan.
Tiina Korkiainen: Ääni-instrumentti näyttelijän työkaluna https://taju.uniarts.fi/bitstream/handle/10024/6655/maisterin_tutkielma…
Näyttelijöiden laulutaidoissa on suuria tasoeroja, toteaa laulunopettaja Riitta Keränen oheisessa verkkoartikkelissa. Etenkin...
Mahdollisuuksia varmaankin on paljon. Et kertonut, oliko kyseessä muistelmateos vai romaani. Et myöskään, luitko kirjan suomeksi vai englanniksi.
Yksi mahdollisuus on Peter Sheridanin muistelmateos Nuoruuteni Dublin. Kirja on ilmestynyt suomeksi 2000. Kirja kertoo 1960-luvun lapsuudesta Dublinissa. Kirjasampo kertoo kirjasta näin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf882a5e6-838f-4b63-8b43-961cd20d99bc
Muita mahdollisuuksia:
Brown, Christy : Jonnekin päivästä pois. Kirja kertoo 1960-luvun Dublinin elämästä. Kertojana vaikeasti vammainen minähahmo. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au484129f5-126d-4f92-9ef0-c52fbea286f4
Doyle, Roddy: Paddy Clarke hähhähhää (suomeksi 1993). Kirja on...
Kyseessä on samettipunkki. Voit lukea niistä lisää alla olevista linkeistä.Ötökkätieto: Samettipunkit https://www.otokkatieto.fi/species?id=483Suomen luonto: Ötökkä kuin punaista samettia https://suomenluonto.fi/uutiset/otokka-kuin-punaista-samettia/Luontoportti: https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/mika-otokka-kyseessa.html
Alla kirjoja aiheestasi. Viimeistä lukuun ottamatta kirjat löytyvät Piki-kirjastoista: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena Viimeisen kirjan voit halutessasi saada kaukolainaksi. Kysy kaukolainauksesta lähikirjastostasi.
- Moikataan varpailla : oivalluksia ohjaamisesta, liikkumisesta ja oppimisesta / Anita Ahlstrand
- Tarkkaavaisuus haltuun! : toiminnanohjaustaitojen vahvistaminen / Paula Moraine
- Porkkanaa, ei keppiä: työkaluja neurokirjon ja autismikirjon lasten ja nuorten kanssa toimimiseen / Mimosa Valo
- Kadonnut avain : aistielämyksiä tarjoava musiikkiliikuntaseikkailu / Maiju Mäki
- Tuettua vuorovaikutusta : selkoryhmän ohjaajan opas / Susanna Hintsala
Kysymyksen laajuus (koskien useita eri kaasuplaneettoja) ylittää vastaamiseen käytettävissä olevan ajan. Käytettävissä olevat tietolähteet mm. kysymyksiin "Kuinka pitkän ajan päästä tällainen alus voitaisiin rakentaa?" ja "onko tällaisia aikeita vielä ollut missään päin maailmaa?" ovat liian vähäiset hyvin perusteltuun vastaukseen. Palaamme mielellään asiaan kun faktaa on riittävästi.
Makupalat.fi -sivustolta löytyy linkkejä kirjallisuusarvostelusivustoille: https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66720…
Satakunnan Kansa ja Satakunnan Viikko julkaisevat myös kirjallisuusarvosteluja. Mahtaisiko heillä olla kiinnostusta uusille arvostelijoille?
Suomalaisissa julkaisuissa tämän ”Lumiukko”-nimisen laulun alkuperästä mainitaan, että sävelmä on norjalainen kansansävelmä, mutta sävelmän tai laulun norjalaista nimeä ei kerrota. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Ritva Laurila.Laulun melodia on norjalainen kansansävelmä, joka Norjassa tunnetaan Kristofer Jansonin (1841-1917) sanoittamana lauluna ”Hu hei! Kor er det vel friskt og lett”. Laulun nimestä on erilaisia versioita, esim. ”Hu hei” tai ”Oppå fjellet”. Saamelainen Kajsa Balto on levyttänyt laulun nimellä ”Vári alde”. Norjalainen heavy-yhtye Storm on tehnyt sävelmästä oman versionsa nimellä ”Oppi fjellet” antikristillisin sanoin. Lähteitä: Kristofer Janson Nynorsk kultursentrum -sivustolla:https://digitaltmuseum...
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä kirjaa pelkän kuvituksen kuvailun perusteella. Ehkä joku palstan lukijoista osaa ehdottaa jotain? Ehdotuksia voi kirjoittaa kommenttikenttään.
