Vaasassa ei ilmesty nykyään muita ilmaisjakelulehtiä kuin mainitsemasi Ikkuna. Vaasassa on lisäksi jakelussa usean maakunnan laajuinen Ykköset-ilmaisjakelulehti.
Mikrofilmin lukulaite on Oulun kaupunginkirjaston lukusalissa (3. krs.) Lukusali on avoinna ma-pe 9-20, la 10-17, su 12-16, juhlapyhien aattopäivinä 9-17. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata käyttöönsä etukäteen (p. 08-558 47321).
Hei,
Kyseinen kirja löytyy useammastakin kirjastosta, joten sen saa
kyllä kaukolainaan. Kaukolainapyynnön voit tehdä kotisivuillamme:
http://www.kyyti.fi/lomakkeet/kaukolainalomake tai ottamalla yhteyttä kaukopalveluumme numeroon 020 615 8279 tai sähköpostitse kaukopalvelu@kouvola.fi.
Kiireellisissä asioissa kannattaa usein olla yhteydessä suoraan kirjastoon, sillä tämän palvelun kautta vastaamisessa saattaa olla pieni viive.
Uskoisin sinun tarkoittavan tätä, Marja Wideniuksen Kreodissa 3/2000 julkaisemaa artikkelia:
"Hänellä oli silmälasit ja hän näytti kirjastonhoitajalta, aivan mitättömältä"
Artikkeli löytyy netistä osoitteesta:
https://www.kreodi.fi/arkisto/artview88.html
Kysymääsi kirjaa ei näytä löytyvän Mänttä-Villpulan kirjastosta, mutta sitä on useissa muissa Piki-kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjan saatavuuden osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku etsimällä sitä kirjan nimellä ja voit tehdä sieltä myös varauksen kirjasta. Varaus ja kuljetus toisesta Piki-kirjastosta maksaa 2 euroa. Maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.manttavilppula.fi/koulutus_ja_kirjasto/kirjasto/hyva_tietaa/….
En löytänyt viitteitä Käräjämies-suvusta kirjaston painetuista lähteistä (esim. Uuusi suomalainen nimikirja, Pirjo Mikkosen Sukunimet, Juhani Pöyhösen Suomalainen sukunimikartasto, Leif Metherin Sukuhakemisto). Myöskään Suomen sukututkimusseuran luettelo suvuista joita tällä hetkellä tutkitaan ei tuntenut Käräjämies-sukua.
Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi saa apua sukutukimukseen liittyvissä kysymyksissä. Voit liittyä postituslistaan ja sen kautta etsiä tietoa. Aloita sukututkimus-linkin takaa löytyy ohjeet miten edetä ja HisKi-tietokannasta pääset selailemaan kirkonkirjoja.
Kysyn asiaa kirjastovirkailijatyöryhmän suunnasta, ja sieltä kerrottiin, että Kirjastovirkailijapäivät järjestään joka toinen vuosi. Koska ne olivat vuonna 2014, seuraavat päivät järjestetään vasta 2016. Paikkaa tai tarkkaa aikaa ei ole vielä päätetty, mutta niitä suunnitellaan parhaillaan.
10.6.2015 pidetään Seinäjoella aamupäivällä kahden tunnin tapaaminen ajankohtaisesta aiheesta ”Virkailijan muuttuva työnkuva – tulevaisuuden tuhattaitoinen moniosaaja?”. Kirjastovirkailijaryhmä on mukana myös Seinäjoen valtakunnallisilla kirjastopäivillä 10.–12.6.2015.
Kirjastovirkailijatyöryhmän sivut löytyvät osoitteesta http://suomenkirjastoseura.fi/tyoryhmat/kirjastovirkailijatyoryhma/.
Valitettavasti vastaus kysymykseesi on viipynyt, enkä minäkään pysty vastaamaan siihen kovin tyhjentävästi. Käytettävissä olevista tietokannoista ei löydy materiaalia kun yhdistää asiasanoiksi itseohjautuvuus/sosiaalinen käyttätytyminen ja bändit, bänditoiminta tai musiikki. Itseohjautuvuudesta ja ryhmässä toimimisesta kyllä löytyy teoksia, joita voit todennäköisesti soveltaa tutkimuksessasi. Voit hakea em. kirjoja esim. pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi) tai maakuntakirjastojen monihausta http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm asiasanoilla itseohjautuvuus tai sosiaalinen käyttäytyminen. Ainoat löytämäni kirjat, jotka littyvät jollain tavoin kysymykseesi ovat Risto Heikkisen "Ruma bändinpoikanen", Päivi...
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy yhdeksän Hitlerin suomennettua puhetta 30-luvun lopulta ja jatkosodan vuosilta. Puheet löytyvät Fennicasta hakusanoilla hitler puheet. Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvat julkaisut ovat käytettävissä Kansalliskirjaston tiloissa.
Suomennoksien lainattavia kappaleita on pääkaupunkiseudulla Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa, Eduskunnan kirjastossa ja Työväenliikkeen kirjastossa. Voitte tarkistaa julkaisujen saatavuuden Finna.fi-hakupalvelulla, Helka-haulla, Eduskunnan kirjaston tietokannasta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston tietokannasta.
https://finna.fi/
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/search?vid=358UOH_INST:VU1
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/...
Toivo Kuulan jousikvartetolle säveltämän teoksen Suomalaisia kansanlauluja (Kansanlaulusikermä, opusnumeroimaton) laulut ovat Yksin istun ja lauleskelen, Lohduton, Koiviston polska, Joulupuu on rakennettu, Mun sydämestäni rakastan ja Suursaaren suurta polskaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5450347
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Kuula.pdf
Valitettavasti Arne Norlinin laajasta tuotannosta ei ole suomennettu mitään, ei siis myöskään Halvan-kirjoja.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au031aa104-a17f-4efc-b4b7-3…
https://forfattarformedling.se/forfattare/arne-norlin/
Kyseinen kohta näyttää löytyvän Kalevalan viidennestä runosta, säkeestä 208 eteenpäin:
"Enkä nyt tuota tieäkänä,
Miten olla, kuin eleä,
Tällä ilmalla asua,
Näillä mailla matkaella;
Oisiko emo elossa,
Vanhempani valvehella,
Sepä saattaisi sanoa,
Miten pystössä pysyä,
Murehisin murtumatta,
Huolihin katoamatta,
Näissä päivissä pahoissa,
Apeissa mielaloissa!"
Lähde: Hämäläinen, Niina, Luhtala, Marika, Saarelainen, Juhana ja Sykäri, Venla 2020: Avoin Kalevala. Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio. Osa II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://kalevala.finlit.fi
Yleensä vedenkeittimien vastukset on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, joten kuparimyrkytyksen vaaraa ei ole. Toisissa malleissa vastukset on sijoitettu pohjan alle, joten ne eivät ole vesitilassa. Laitteen valmistajalta tai maahantuojalta kannattaa selvittää vastuksen materiaali.
Kahviloiden ja ravintoloiden hävikkiruoan poisheittämiselle on vaihtoehtoja, ja näitä myös käytetään. Voi esim. miettiä, voisiko myydä ruokaa alennettuun hintaan joko itse tai jonkin mobiilipalvelun avulla. Elintarvikkeita voidaan myös luovuttaa ruoka-apuna kuluttajille joko suoraan tai hyväntekeväisyysyritysten kautta. Elintarvikevirasto Evira on laatinut ohjeen ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista. Se on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf
Tietoa löytyy myös MaRan eli Matkailu- ja ravintolapalvelut -järjestön Hävikkiä häätämään - ruokahävikin vähentäminen ravintoloissa -julkaisusta.
https://mara.fi/site/attachments/Havikin_vahentaminen_MaRa_1.pdf
Oman kokemukseni mukaan kansainvälistyminen näkyy enemmän ulkomaalaisten vierailijoiden määrässä kuin varsinaisessa työntekijävaihdossa. Suomessa muista maista tulevien työskentelyä etenkin yleisissä kirjastoissa rajoittaa se, että työssä täytyy osata käyttää suomen kieltä. Toisaalta Internetin kautta voidaan helposti hakea tietoa toisten maiden kirjastoista, ja esimerkiksi tämän Kysy kirjastonhoitaja -palvelun kautta tulee aina välillä ulkomaalaisten kirjastolaisten tiedusteluja, jotka koskevat Suomen kirjastoja.
Kirjastossa, jossa työskentelen, ulkomailta on tullut oikeastaan vain nordjobbareita pohjoismaisen kesätyöohjelman kautta, ja osa heistäkään ei ole pysty työskentelemään asiakaspalvelussa hyvin niukan suomen kielen taidon vuoksi...
Voisiko kyse olla Spede Pasasen elokuvasta Noin seitsemän veljestä, vuodelta 1968? Linkissä juonikuvaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noin_7_veljest%C3%A4
Vaski-kirjastojen valikoimassa on runsaasti cd- äänikirjoja, jotka ovat lainattavissa kaikille asiakkaille joilla on kirjastokortti ja lainausoikeus. Joidenkin äänikirjojen kohdalla on merkintä ”Daisy-äänikirja vain lukemisesteisille”. Nämä ovat Celia-kirjaston materiaalia, jotka ovat tarkoitettu vain lukemisesteisille ja Celian rekisteröityneille käyttäjille. Lukemisesteisiksi katsotaan henkilöt, joille lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta esimerkiksi vamman, sairauden tai lukivaikeuden vuoksi.
Celian verkkosivuilla tarkemmat säännöt ja rajaukset palvelun käyttöön:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/tarkista-oikeus-palveluihin/
Äänikirjoja löytyy myös vapaasti kaikille kirjaston asiakkaille E-...
Tuulikki-nimestä on kysytty palvelusta ennenkin. Vastauksen pääset lukemaan tästä linkistä: Tuulikki -nimi, mikä on nimen merkitys ja mistä se on peräisin. | Kysy kirjastonhoitajalta
Joitakin lyhyitä mainintoja Niemisestä on Kuusiston Jämsän historiassa. Kannattaa varmasti ottaa yhteyttä Jämsän kotiseutuarkistoon ja Jämsän kirjastoon http://www.jamsa.fi/kirjasto_ja_kulttuuri/kirjasto/yhteystiedot.html. Jämsän kirjastossa on kansio, jossa on Niemiseen liittyvää aineistoa, esim. eri lehdissä julkaistuja kertomuksia, novelleja, runoja ja kirja-arvosteluja sekä tietoja kirjailijasta: Korpikirjailija Väinö Aleksanteri Nieminen 12.02.1894-05.01.1945 / Vuokko Olkkonen (9 s.). Kansiota ei saa lainaksi.
Jämsän kirjastossa on myös seuraava julkaisu: "MINÄ korvelta lahjaksi kantelon sain..." : valikoima Jämsän kotiseuturunoilijoiden tekstejä / koonnut Vuokko Olkkonen. 3. p. - Jämsä : Jämsän kaupunginkirjasto, 2002. Julkaisun voi...
Ainakin Hanna Haurun teoksen Viimeinen vuosi (2021) päähenkilö on syrjäytynyt mies. Kirjasampo: Viimeinen vuosi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
