Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Matti Lackmanin teoksessa: Esko Riekki: (1891-1973) : jääkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö, SS-pataljoonan luoja (2007) käsitellään myös Urho Kekkosta. Samoin teoksessa Minä vakooja : vakoilun ja vastavakoilun vaiettu todellisuus (2007) on artikkeli Kekkosen ajasta Etsivä keskuspoliisissa.
Kyseessä on piparjuuri, joka tulee ruotsinkielen pepparot-nimestä (suom. piparuuti tai piparuutti). Luontoportti-sivusto tietää kertoa, että piparjuuri on kotoisin Etelä-Venäjältä ja sen maustekäyttö tunnetaan jo 1500-luvulta.
Uudessa PIKI-verkkokirjastossa on mahdollista seurata omiin hakuehtoihinsa sopivia uutuuksia tilaamalla tekemästään hakutuloksesta RSS-syötteen. Ohjeet löytyvät sivulta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/hakuohjeita (vasen reunapalkki).
Verkkokirjaston seuraavaan versioon on suunnitteilla myös erillinen uutuushaku. Tämän hetken tietojen mukaan ajankohta on ensi syksy.
Espoo Sellon kirjaston kokoelmissa on Vetouistelu-lehden numeroita vuosilta 2011 ja 2012, mutta valitettavasti vanhempia vuosikertoja ei ole. Lehteä ei ole tilattu muihinkaan HelMet-kirjastoihin.
Suomen Kansalliskirjasto näyttää olevan pääkaupunkiseudulla ainoa kirjasto, joka säilyttää Vetouistelu-lehden vanhempia vuosikertoja. Voit lukea lehteä paikan päällä ja halutessasi voit myös kopioida tarvitsemasi artikkelin. Alla olevasta linkistä näet Kansalliskirjaston yhteystiedot.
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Lähteet:
http://www.helmet.fi/
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Näin vanhaa teosta on vaikea löytää muualta kuin antikvariaateista. Kannattaakin seurata myös verkossa olevia antikvariaatteja, esimerkiksi:
http://antikka.net/
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvaari.fi/
- Sivustolta voi löytyä mahdollisuus jättää hankintaehdotus. Jos teosta ei löydy, asiakas voi jättää etsimänsä kirjan tiedot sivuston puutelistalle.
Lisää antikvariaatteja löytyy oheisesta Makupalojen listauksesta: http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63105
René Goscinnyn ja Jean-Jacques Sempén teoksessa Pikku Nikke (Le Petit Nicolas, 1960) tulee Niken luokalle englantilainen oppilas George Macintosh, joka saa lempinimen Djodjo. Kirjan kuudes kappale on nimetty Djodjon mukaan. Kimmo Korhosen suomennoksessa vuodelta 1977 Georgen lempinimi on tosiaankin Soosi.
http://franceinfo.us/03_books/books/sempe_petitnicolas.pdf
http://joklaaja.blogspot.fi/2015/05/sempe-goscinny-pikku-nikke.html
https://finna.fi
Sempé- Goscinny: Pikku Nikke (WSOY, 1977)
Kysymyksesi on hyvin laaja-alainen ja tässä on joitain esimerkkejä aihepiiriin liittyvistä videoista ja olet jo löytänyt lähteeksi hyviä elokuvia itsekin. Lähikirjastostasi löytyy varmaan hyviä hakuteoksia, joista saat lisätietoa elokuvista, esimerkisi: Bagh, Peter von Nimeke: Elokuvan historia Otava, 1998 ja Salmi, Hannu: Elokuva ja historia, 1993.
Lisäksi kirjastoissa on käytettävissä Aleksi-tietokanta, jossa on tietoa kotimaisista aikakauslehtiartikkeleista, tässä pari artikkelia:
Salmi, Hannu Spektaakkeli monumenttina : historiallisuuden merkkejä 50- ja 60-luvun antiikkispektaakkeleissa. Filmihullu Julkaisuvuosi 1996 ; 5 ; 10-15.
Salmi, Hannu: Musiikin eeppinen ekspansio : musiikki ja historiallisuuden vaikutelma Hollywoodin...
Tätä elokuvaa ei ikävä kyllä ole Suomen yleisissä kirjastoissa. Suomen elokuva-arkistossa ( http://www.sea.fi/kirjasto ) se on, mutta sitä ei lainata. Elokuva-arkistossa voi elokuvia käydä katsomassa maksua vastaan (ei-tutkijoille 8,5 € ensimmäinen tunti ja jatkotunnit à 3,5 €, tutkijoille 2 €/h).
Videota voi kysyä videokaupoista, esimerkiksi Helsingissä Pieni leffakauppa (Aleksis Kiven katu 10, puh. 09-726 0050) ja Filmifriikki (http://www.filmifriikki.fi ).
Elmer Diktonius on koonnut ja kääntänyt ruotsiksi Eino Leinon runoja kokoelmaan
Lyriskt urval (Helsingfors 1931). Valitettavasti kokoelmassa ei ollut runoa Hymyilevä Apollo ruotsinkielisenä.
Spoon River Antologian on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Tammi. Kannattaa kysyä sieltä. Täältä löytyvät yhteystiedot:
http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi
Savon maakuntahistoriasta on olemassa erinomainen seitsemänosainen, tuhansia sivuja käsittävä, kirjasarja "Savon historia". Savon historia 5: Vastakohtien aika 1919-1944 käsittelee mm. 1920-1930 luvun talous- ja sosiaalihistoriaa, joten siitä kannattaisi varmaan aloittaa. Toisen kirjasarjan, "Finlandia - Otavan iso maammekirja", osat 5 ja 6 käsittelevät myös Savon historiaa.
Tarkemmin aiheesta voi katsoa http://www.helmet.fi -hausta kirjoittamalla hakuruutuun "Savon historia".
Espoon Entressen kirjastosta voi lainata läppärin käyttöönsä kirjastossakäynnin ajaksi. Kotiin niitä ei lainata. Voit lainata läppärin kirjaston infotiskiltä. Alla olevasta linkistä löytyvät tiedot läppäreistä ja kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skannettavat%20tietokoneet%20__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Olisikohan kyseessä Weilin + Göös-kustantamon vuonna 1969 julkaisema "Lasten oma keittokirja", tekijä Ursula Sedgwick. Kyseessä on isokokonen kirja, joka oli värikkäillä piirroksilla kuvitettu. Olen itse myös 60-luvun lapsia, ja muistan että apteekista kävin hakemassa jotain kirjassa mainittuja aromeita.
Tautinimeke 63 on vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön perusteella Pitkälliset keuhkosairaudet (Affectiones chronicaea pulmonum). Sotapalveluskelpoisuusluokka B II on puolestaan Vaikeat tapaukset, jotka kokemuksen perusteella eivät tule toimeen kenttäoloissa.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
Hei,
Kuopion Varastokirjastossa on suurin osa, hajanumeroita puuttuu. Ole yhteydessä omaan kirjastoosi, niin voit saada näitä kaukolainaksi. Vaara-kirjastojen Kaukopalvelu löytyy nettisivuiltamme:
vaara.finna.fi > Info > Kaukopalvelu.
Through the link, you can see a list of Helmet libraries where you can print color prints.
https://www.helmet.fi/en-US/Libraries_and_services
See detailed instructions for printing on the library's own page.
Kirkkoisä Ignatioksesta kerrotaan kirjoissa Halldorf, Peter: 21 kirkkoisää : kristillisen uskon muotoutumisen historiaa sekä Koskenniemi, Heikki: Veren ja tulen läpi : vanhan kirkon marttyyrien todistus. Linkki Helmet hakuun. Kirjat ovat kokoomateoksia, joten yhtä henkilöä käsitellään luultavasti lyhyehkösti.Kirkkoisä Ignatios löytyy myös netistä. Linkki Luterilainen.net, Linkki risti katolilainen.fi sekä Linkki Ortodoksi.net
Candlefordin postineidin tuotantokaudet 1-4 löytyvät dvd-versioina eri kirjastojen kokoelmista. Ensimmäinen kausi on saatavilla OUTI-verkkokirjaston mukaan esimerkiksi Haukiputaan kirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.1009587?sid=5355841737Muita tuotantokausia ei ole Oulun kaupunginkirjastossa, mutta Finna tietokannan mukaan ne löytyvät muista kirjastoista. Kaudet 2 - 4 löytyvät muun muassa Merijärven kunnankirjaston varastosta. Kausi 2 löytyy tämän Finna linkin kautta: https://www.finna.fi/Record/tiekko.563060?sid=5355845181Kausi 3 löytyy tämän Finna linkin kautta: https://www.finna.fi/Record/tiekko.563059?sid=5355845181Kausi 4 löytyy tämän Finna linkin kautta: https://www.finna.fi/Record/tiekko.563058?sid=5355845181 ...
