Kasvatustieteelliseen aineistoon erikoistunut tietokanta on ERIC, josta löytyy ilmaisversio alla olevasta linkistä. ERIC on englanninkielinen ja haut on siksi tehtävä englannin kielellä. ERIC sisältää Kasvatustieteellisiä kirjallisuusviitteitä 1960-luvulta lähtien.
http://eric.ed.gov/
Suomenkielinen, vapaasti käytettävä verkkoaineisto on esim. ARTO, joka on kotimainen artikkeleiden viitetietokanta ja sisältää artikkeleita monelta tieteenalalta, myös kasvatustieteestä. ARTO:sta voi tehdä hakuja esim. alla olevan linkin kautta:
https://finna.fi
Verkkoaineiston hakuun kannattaa kysyä neuvoa myös oman ammattikorkeakoulun kirjastosta. Esim. Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), jolla on alueyksiköt pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Kauniainen,...
Kirja on tilattu kirjastoihin, muttei ole vielä saapunut. Kouvolan kirjastoihin on tulossa yhdeksän kappaletta. Varauksen teokseen voitte tehdä joko netin kautta tai soittamalla tai käymällä kirjastossa. Kouvolan pääkirjastoon ja Kuusankosken kirjastoon on myös tulossa pikalainakappaleet, joiden laina-aika on yksi viikko ja joita ei voi varata.
Kotimaisten kielten keskus yritti selvittää sanan merkitystä. Tipitampparista ei löytynyt tietoja.
Tipistä on tietoja etenkin kananpojan merkityksessä;
tamppari on kankaan vanutuslaite tai sen käyttäjä,
tai hevonen, joka nostelee jalkojaan korkealle.
Tipi-alkuosaa käytetään myös vahvistuksena sanassa tipitarkkaan = erittäin tarkkaan. Ja vielä, tipitaari merkitsee tärpättiä (Suomen murteiden sanakirjassa hakusanan kipitaari alla).
Selvitystyö teki:
Anna-Liisa Kristiansson
Erityisasiantuntija
Kotimaisten kielten keskus
Monenlaisia kirjoja voi nykyään lukea kuvauksina ilmestymisaikansa yhteiskunnallisista oloista. Linnan, Canthin ja Sillanpään lisäksi esimerkiksi Aleksis Kiven (Seitsemän veljestä), Juhani Ahon (Rautatie, Papin tytär), Arvid Järnefeltin (Isänmaa, Veneh’ojalaiset), Maila Talvion (Pimeänpirtin hävitys), Ilmari Kiannon (Punainen viiva, Ryysyrannan Jooseppi), Joel Lehtosen (Putkinotko), Pentti Haanpään (Noitaympyrä, Kenttä ja kasarmi), Lauri Viidan (Moreeni), Veijo Meren (Manillaköysi), Hannu Salaman (Juhannustanssit) ja Timo K. Mukan (Maa on syntinen laulu) teoksia voi pitää aikalaiskuvauksina.
Lisää kirjailijoita ja teoksia löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia
Varpio & Huhtala (toim.):...
Smak-nimisellä poikabändillä on ainakin kappale nimeltään Myrsky. Bändi oli aktiivinen n. 2004-2007.
Laulajana toimi Kalle Lindroth, joka tunnetaan nykyään duosta Ida Paul & Kalle Lindroth. Kitaristina toiminut Henkka tunnetaan nykyään paremmin tuottajana nimeltä Hank Solo.
Pentti Haanpää kirjoitti useassa teoksesta pasifistissävyisesti sodasta ja vaikutuksesta ihmisiin, novellikokoelmia Nykyaikaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_16977 tai Eräs avioliitto ja muita kadonneita jtuttuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f… voisi tutkia.
Veikko Huovisen Sinisilmäinen ohjus ja muita sotaisia kertomuksia kannattaisi myös tutkia, https://www.finna.fi/Record/anders.195011. Pirunkalan leuat : Ajatuksia sodasta ja loistavista voitoista, https://www.finna.fi/Record/anders.36879, sisältää Huovisen kirjoituksia sodasta ja rauhasta.
Marjatta Nevalan Kun rauha oli tullut : novelleja, kertoo elämästä rauhan tulon...
Voit Espoon ja Helsingin musiikkihuoneita Varaamo-palvelun kautta kautta. Helsingin tiloja voit varata https://varaamo.hel.fi/ -sivulta, Espoon tiloja https://varaamo.espoo.fi/ -sivulta. Varaamon tiloja voit katsella kirjautumatta, varaaminen edellyttää kirjautumista Google- tai Yle-tunnuksella. Facebook-tunnuksella kirjautumista ei tällä hetkellä suositella teknisten ongelmien vuoksi. Vantaan tiloja voit varata Timmi-järjestelmän kautta https://asp3.timmi.fi/WebTimmi/index_v2.html#/826 . Myös Timmin tiloja voi katsella kirjautumatta. Jos päätät varata tilan, voit tehdä sen kirjautumalla Suomi.fi-tunnuksilla.
Kyseessä voisi olla Åbo Akademissa väitelleen Jutta Ahlbeck-Rehnin tutkimus Seilin naispotilaista (Diagnostiresing och disciplinering: medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själö hospital 1889-1944. 2006). Yksi potilaista, joista hän on viranomaislausuntojen pohjalta työstänyt tapaustutkimuksen on nimeltään Sofia. Sofiaa koskevat dokumentit ovat vuodelta 1937. Ahlbeck-Rehn on esitellyt tutkimustaan mm. Yle 1: ohjelmassa Ilonan ystävät. Sofian on esimerkkitapauksena myös teokseen "Kahden muusan palveluksessa" (Turun historiallinen yhdistys 2005)sisältyvässä Ahlbeck-Rehnin artikkelissa "Pienuuden suuruus - mikrohistorian ja diskurssianalyysin välimaastossa". Siinä ei ole lähdekirjallisuuden joukossa mainintaa elämäkerrasta.
Kari Hotakaisesta saa tietoja esimerkiksi teoksista
Miten kirjani ovat syntyneet 4. (WSOY, 2000)
Muodotonta menoa: kirjoituksia nykykirjallisuudesta. (WSOY, 1997)
Keskusteluja kirjallisuudesta. (Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 9) (Helsingin yliopisto, 2000)
Heikki Turusesta saa tietoja esimerkiksi teoksista
Miten kirjani ovat syntyneet 2. (WSOY, 1980)
Kirjailijakuvia 2. (Suomen maakuntakirjailijat, 1983)
Nikki, Kalevi: Pielisen profeetta vai Don Quijote?: Heikki Turusen elämän ja kirjailijan kaari. (Jyväskylän yliopisto, 1999)
Suomalaisia kirjailijakuvia. (Kirjayhtymä, 1987)
Kannattaa myös tarkistaa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx...
Valitettavasti en löytänyt tälle laululle ranskankielisiä sanoja mistään. Voit tietysti yrittää kirjoittaa sanat kuuntelemalla laulua. Kyseinen CD-levy on Kouvolan pääkirjastossa. Toinen mahdollisuus on ottaa yhteyttä Freddy Birsetiin http://www.freddybirset.com/ ja selvittää häneltä suoraan josko voisit saada laulun sanat sitä kautta.
1960- ja 1970-luvun kulttuurihistoriasta löytyy paljon tietoa. Kirjastomme aineistotietokannasta voit hakea tähän liittyvää kirjallisuutta/musiikkia laittamalla aineistotietokantamme hakukaavakkeeseen (tarkka haku) asiasanaksi joko "1960-luku" tai "1970-luku". Voit vielä tarkentaa hakua lisäämällä asiasanoiksi tarkempia termejä kuten "pukeutuminen", "musiikki", "populaarimusiikki", "arkkitehtuuri", "muoti", "kirjallisuushistoria"...
Lisäksi jos haluat erikseen tietoa eri maiden ilmiöistä 1960- ja 1970-luvuilla, voit lisätä asiasanaksi myös tietyn maan nimen (Suomi, Yhdysvallat, Ruotsi jne.). Aineistolajiksi voit valita erikseen esimerkiksi kirjat, videot, cd-levyt tai kaikki aineistolajit.
Musiikkiosastoltamme löytyvät kirjat ja levyt...
Voisit lähteä liikkeelle vaikkapa selailemalla Valtiovarainministeriön sivuja, joilta löytyy runsaasti aiheeseesi liittyvää tietoa. Sivut löytyvät osoitteesta http://www.vm.fi. Kannattaa tutkia myös Suomen pankin sivut osoitteessa http://www.bof.fi/ ja Tilastokeskuksen sivut osoitteessa http://www.stat.fi/tilastokirjasto/
Käyttökelpoinen kirja saattaisi olla Tilastokeskuksen julkaisema Suomen vuosisata. Sen sijaintitiedot voit tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi
Lisää aineistoa voit hakea kirjoittamalla HelMetin sanahakuruutuun esimerkiksi tilastot and trendit and suomi tai taloudellinen kehitys and suomi tai kansantalous and ennusteet and suomi.
Hakutermejä löydät YSA:sta (Yleinen suomalainen...
Pakkasilta-niminen kuva löytyi Suomen kansan aikakirjat osasta 8, sivulta 605. Kollega tunnisti maalauksen Y. Y. Kleverin teokseksi Nevski Prospekt illalla (1870).
Sukunimi Teeriaho löytyy suojattujen sukunimien listasta. Nimen perässä luettelossa lukee -37, mikä tarkoittaa suojausvuotta.
Lähde:
Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet [toimituskunta: päätoimittaja: Timo Hanhivaara ... et al.] Suomalaisuuden liitto, 1994 [Uud. laitos]
ISBN 951-96348-2-7
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Käpylässä ja Töölössä voi katsella videoita, mutta vain kirjaston omia videotallenteita.
Tieto kirjaston asiakaskäytössä olevista videoista ja televisioista löytyy osoitteesta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tv-video .
Tätä asiaa kysellään meiltä aika ajoin. Tärkein syy siihen, miksi kirjat näyttävät olevan "pitkään hankinnassa" on se, että suuri osa uutuusaineistosta tilataan jo ennen kuin ne ovat edes ilmestyneet.
Asiaa on selitetty Helmet-kirjastojen näkökulmasta esimerkiksi Kysy.fi-palvelun vastauksessa viime vuodelta
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-kirjastoissa-toimitaan-kun-sinne-on-ha…
Vuoden 1959 painos löytyy mm. Lapin kirjastosta:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.79420
Näköispainosta emme valitettavasti onnistuneet löytämään. Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä vielä Helsingin yliopiston kirjastoon. Alla yhteystiedot:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/
Vaski-kirjastoilla on käytössä PressReader-palvelu, jossa on sähköisiä lehtiä monilla eri kielillä. Niitä pääsee lukemaan kirjautumalla sisään oman kirjastokortin numerolla (kirjastokortin viivakoodin alla) ja pin-koodilla.
Olemme myös listanneet verkossa vapaasti luettavissa olevia sähköisiä lehtiä, joista suurin osa on tieteellisiä. Lista löytyy Vaskin sivuilta alla olevasta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Content/vapaat_eaineistot#magazines
Kaisa Melartinin ja Anu Södermanin teos Maalauksia ja runoja (1987) kuuluu vain joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Pääkaupunkiseudulla teos kuuluu vain Kansalliskirjaston kokoelmiin, mistä teosta ei saa kotilainaan. Tämän lisäksi teos on muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Koska teosta ei saa Kansalliskirjastosta kotilainaan, voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön esimerkiksi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3389257
