Sinun kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit TET-harjoittelijaksi. Kirjastonjohtajien yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjaston yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Esperantotuntijoita löytyy Esperantoyhdistyksestä, sieltä kannattaa kysyä tarkemmin, https://www.esperanto.fi/.
Näyttää ainakin päällisin puolin siltä, että sana olisi muodostettu latinan kielen barba-sanasta, joka puolestaan vaikuttaa olevan lainasana varhaisilta germaaneilta (Georges Ausführliches Handwörterbuch Lateinisch-Deutsch).
Kansainvälisen väestölaskentasuosituksen mukaan etnisyys perustuu etnisen ryhmän omaan käsitykseen historiallisesta ja alueellisesta tai valtiollisesta alkuperästä, minkä vuoksi etnisyystiedon tulisi aina perustua henkilön omaan ilmoitukseen. Etnisyyttä koskevien tietojen kerääminen ja julkaiseminen on Suomessa sallittua, mutta etnisyystilastoja ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä, koska nykyisin väestötilastointi perustuu rekisteriaineistoihin. Suomen henkilötietolaki kieltää rotua tai etnistä alkuperää koskevien henkilötietojen käsittelyn asioina, joten näitä tietoja ei nykylainsäädännön mukaan voi sisällyttää väestörekisteriin. Tilastokeskus siis tilastoi Suomessa asuvia henkilöitä kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan....
It is possible to get a copy of the article as an interlibrary loan service but
you have to know the exact date of the newspaper first. If you dont know the date of the article, contact Kaleva (www.kaleva.fi)to find it out. Information about our interlibrary loan services you find via internet (http://www.lib.hel.fi/.
Täysin kysymyksesi mukaisia teoksia en keksi, mutta Maria Jotunin Huojuva talo (tosin kirjoitettu vasta 1930-luvulla) kuvaa avioliittoa tyranniksi osoittautuvan miehen kanssa. Minna Canthin Hannassa, Sylvissä ja Salakarissa käsitellään epäluotettaviin viettelijöihin rakastuvia naisia ja heidän kohtaloitaan. Juhani Ahon Juhassa nimihenkilön vaimo Marja lähtee huijariksi osoittautuvan Shemeikan matkaan, mutta pääsee irti suhteesta. Teuvo Pakkalan Elsa ja Minna Canthin Anna Liisa taas sivuavat aihetta suhteen seurausten ja sukupuolimoraalin kautta.
Itäkeskuksen kirjaston musiikkiosastolta näyttäisi löytyvän tällä hetkellä parikin levyä, joilla on australialaista didgerido-soittimella soitettua alkuperäiskansojen musiikkia.
Tässä levyjen nimet.
Didjeridoo : Musique aborigene d'Australie = The Australian aboriginal music
Jowandi: Bugarrigarra
White Cockatoo: White Cockatoo : featuring didjeridu legend David Blanasi
Peris, Phillip: Phillip Peris
Ennen kuin lähdette hakemaan levyjä, voitte pirauttaa musiikkiosastolle ja pyytää etsimään ja varaamaan levyt teille. Puhelinnumero on 09 310 85790.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yritysten lukumäärä toimialalla numero 7032 "Isännöinti ja kiinteistönhoito" oli 3 086 kpl vuonna 2003. Alalla toimi henkilöstöä 11 632 henkeä, liikevaihto oli 804 263 000 euroa.
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen "Suomen yritykset" -vuosijulkaisusta sekä StatFin -tilastopalvelusta http://tilastokeskus.fi/statfin/ kohdasta yritykset toimialoittain.
Kunnittaisia lukumäärätietoja on Kunnittaisessa toimipaikkatilastossa (maksullinen)
http://tilastokeskus.fi/tup/kuntopa/index.html
Asunto-osakeyhtiöiden lukumäärä oli 37 049 kpl vuonna 2003. Samana vuonna valmistui 34,71 milj. m3 rakennusta.
Varaus voidaan perua HelMet -verkkokirjaston Omat tietoni -valikon kautta. http://www.helmet.fi Sisään kirjautumiseksi vaaditaan kirjastokortin numero ja henkilökohtainen tunnusluku (pin-koodi). Varaukset -kohtaa klikkaamalla päästään omiin varauksiin. Ruksaamalla varaus se voidaan poistaa (kohta ”Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa”).
Salasanan eli tunnusluvun saat käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa (tai kirjastoautossa) ja esittämällä pojan henkilöllisyystodistuksen, esim. kuvaton Kela-kortti käy tähän tarkoitukseen.
Itse asiassa aika monissa kirjastoissa myydään jo nyt poistokirjoja, ja joskus kirjastot saattavat myydä myös omia julkaisujaan. Siinä mielessä kirjojen myymistä jo tapahtuu.
Myös ulkopuoliset ovat myyneet ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa kirjoja tietyissä tilanteissa, joissa asiasta on erikseen sovittu. Esimerkiksi osassa Kallion Dekkarikirjastossa pidetyissä, Suomen dekkariseuran järjestämissä Dekkari-illoissa on saattanut olla myytävänä kirjaa, jota tapahtumassa käsitellään. Pasilan kirjastossa taas on järjestetty useammankin kirjan somalikirjamessut, joissa on ollut paljonkin myyntipöytiä. Toisaalta Vuotalossa, jossa Vuosaaren kirjasto sijaitsee, on kirjamyymälä, joskin se ei varsinaisen kirjaston ulkopuolella ja arvatenkin...
Finna korvaa Frankin siinä vaiheessa, kun kaikkien kirjastojen kokoelmat on sinne indeksoitu ellei sitten Frankiin kohdistu sen jälkeenkin kysyntää. Melinda on metatietovaranto, jonka julkisena hakuliittymänä pitäisi Finnan jatkossa toimia. Frankissä ei ole mitään omaa indeksiä, kuten Finnassa ja Melindassa.
Finna.fi:ssä on jo useiden yleisten kirjastojen aineistot, tällä hetkellä (9.1.2018) Vaski-kirjastojen (Varsinais-Suomi), Sotkamon kirjaston, Someron kaupunginkirjasto, Rutakko-kirjastojen (Ylä-Savo), Lukki-kirjastojen (Lohja-Karkkila-Vihti), Piki-kirjastojen (Pirkanmaa), Kuopion kaupunginkirjasto, Keski-kirjastot (keskisuomalaiset kirjastot), Heili-kirjastot (Etelä-Karjala) ja Helmet-kirjastot ja Eepos-kirjastot (Etelä-Pohjanmaa)...
Kirsi Kunnaksen ja työryhmän vuonna 1968 toimittama Aikamme aapinen (WSOY) sisältää Kunnaksen runon Kissa ja koira, joka alkaa riveillä "Kyllä kissa haistaa, missä päivä paistaa...". Runon toinen säkeistö kuuluu kuten kysymyksessäsi kirjoitit. Aikamme aapinen sisältyy Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja on tilattavissa Pasilan kirjavarastosta omaan lähikirjastoon. Googlen kuvahaulla teoksesta löytyy myös kuvia.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Ikävä kyllä alaikäisen lasten kortit, jotka oli linkitetty näkymään huoltajalla, eivät erilaisen tekniikan vuoksi siirtyneet uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä huoltajan kortille itse: (Omissa tiedoissa) Kirjastokortit > Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän voi lisätä minkä tahansa kortin, jonka tunnuksen ja PIN-koodin tietää. Tarvittaessa vaikka molemmat huoltajat voivat lisätä lasten kortit itselleen näkyviin. Kuvallinen ohje: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Unohtuneen PIN-koodin saat omasta kirjastostasi. Lainoja voi uusia myös puhelimitse.
Valitut Palojen sarjoissa Muistojen 50-luku, 60-luku, 70-luku ja 80-luku julkaisemia CD-kokoelmia ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Muilta kirjastoalueilta niitä näyttää löytyvän. Niitä voi hakea Finna-haun kautta ja tilata omaan kirjastoon tekemällä kaukopalvelupyyntö. Lisäksi osa levytyksistä on kuunneltavissa Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+50-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+60-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+70-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+80-luku%22&type=Al…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,
Vähemmän sitä liikkuu, kuin tuota 1950-luvun sarjaa. Ei hinnat mitenkään korkeita ole - riippuu tietysti kunnosta jne. Yksittäisistä osista pyydetään ehkäpä 10 euroa, sarjasta tuskin saa 100 euroa. Oikean ostajan sattuessa tietysti voi saada hieman enemmän. Itse vuotta enemmän taitaa vaikuttaa on kyseessä kenen käännös.
Pelkällä Tytti ja Topi nimellä ei löydy teosta. Tarkoitatteko teosta Tytti Issakainen, Jukka Salminen, Eeva Sivula: Tytti ja Topi salaisuuksien jäljillä. Kirja kuuluu useimmissa kirjastoissa luokkaan 25.3 (Kristillinen opetus ja kasvatus). Mikkelin kirjastoista tätä ei valitettavasti löydy, mutta esim. Pieksämäen kaupunginkirjastosta se löytyy. Mikäli tämä on tarkoittamanne kirja voitte pyytää sen kaukolainaksi kirjastostanne.
Muutamia esimerkkejä kansallispukukirjoista:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004,
Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985,
Sirelius, U.T.: Suomen kansallispukujen historia,1990.
Netissä olevaa tietoa:
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/
Savonlinnan opettajankoulutuksen laitoksen oppilaiden tekemä sivusto:
http://www.kaspaikka.fi/savonlinna/kansallispuvut/index.htm
Tietoa ja linkkejä löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallispuvut
Kansallispuvut on kysytty aihe Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia vastauksia on palvelun arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Verkkomaksaminen ei HelMet-kirjastoilla ole vielä valitettavasti mahdollista, joten maksu hoituu ainoastaan käymällä jossain kirjastoistamme paikan päällä. Verkkomaksamisen mahdollisuutta ollaan HelMet-kirjastossa kuitenkin juuri aktiivisesti kehittämässä.
Ainakaan kevään 2011 kirjoissa ei ole Aino Räsäseltä mitään. Mahdollisista uusista painoksista voi kysyä kustantajalta, Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ .
Masa Niemen elämäkertaa ei ole kirjoitettu ainakaan vielä. Tietoja hänestä löytyy muutenkin aika niukasti. Mitä - missä - milloin -sarjassa ilmestyneessä Elokuvakirjassa on hyvin lyhyet elämäkertatiedot ja luettelo elokuvista, joissa hän on esiintynyt.
Seuraava Regina Linnanheimosta kertova kirja on tulossa kirjastoihin (ei vielä ilmestynyt): Nikula, Jaana: Polttava katse : Regina Linnanheimon elämä ja elokuvat (kustantaja: Like, 2000).
Suomen elokuvan historiaa käsittelevistä teoksissa, kuten Suomen kansallisfilmografia, on tietoja elokuvista, joissa nämä näyttelijät ovat olleet mukana.
Lehtiartikkeleista, joissa kerrotaan suomalaisista elokuvanäyttelijöistä, saattaisi löytyä tietoa myös Regina Linnanheimosta ja Masa Niemestä....
