Verkkomaksaminen toimii normaalisti sulun aikana.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Verkkomaksamiseen liittyvällä Usein kysyttyä -palstalta saattaisi löytyä vastaus siihen, miksi maksaminen ei onnistu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Mikäli maksaminen ei edelleenkään onnistu, ota yhteyttä suoraan mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Lapsesi voivat noutaa varauksesi lainaten ne omilla kirjastokorteillaan kirjaston asiakaspalvelussa. Tässä tilanteessa lainaajan on esitettävä kirjastosta saamasi varausilmoitus (tullut tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse), joten välitä varausilmoituksesi aineistoa noutavalle.
Katsoin helmetin ja googlen lisäksi Linnea-tietokannoista sekä joistakin ulkomaisista tietokannoista, mutta en löytänyt mistään mitään kirjaa.
Löysin pari lehtiartikkelia, olisikohan niistä apua:
"Jeff Porcaro:Totoa toinen puoli". Toto-yhtyeen rumpalin haastattelu.
Rytmi 1987:2 s.4-8
Tätä lehti pitäisi olla ainakin Tikkurilan kirjaston musiikkiosaston lähivarastossa.
"Toto:perhe on koossa taas." Yhtyeen haastattelu.
Soundi 1999:4 s.20
Tämä lehti on myös Tikkurilan kirjastossa.
Toto-yhtyeestä on varmaan tietoa myös laajoissa musiikkiensyklopedioissa, joita löytyy isoista kirjastoista, esim. Espoon pääkirjasto, Helsingin Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto.
Mauri Sariolan kirjan Revontulet eivät kerro (1.p. 1957) tapahtumat liittyvät Lapin perukoille, erääseen tunturihotelliin. Hyvä apu dekkarien etsimisessä on Tornion kirjaston dekkarinetti: https://dekkarinetti.tornio.fi/ ja Kirjasammossa on kuvailtu myös dekkarikirjallisuuden sisältöjä, https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Anna Erikssonin kappale Kesällä kerran löytyy juuri julkaistusta kokoelmasta Suomi-iskelmä 2007 (Helsinki, F-kustannus, 2007) ISBN: 978-952-461-142-8.
Kokoelma on suurimmassa osassa Suomen maaakuntakirjastoja vielä hankintavaiheessa - Kuopiossa se näkyi olevan jo lainattavana. Kokoelma on hankinnassa myös Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmiin ja siihen voi tehdä varauksen jo tässä vaiheessa. Varauksen voit tehdä netissä osoitteessa: http://www.aaltokirjastot.fi. Voit myös soittaa musiikin tietopalveluun p. 014-624448 (ma-pe 11-20 ; la 11-16)
Pientä tarkoittava adjektiivi vähä on lähinnä länsisuomalainen, vaikka sitä on käytössä myös pienissä määrin Itä-Uudellamaallakin. Pieni-alkuisia paikannimiä esiintyy Suomessa vain itämurteiden alueella. Sukunimeksi Vähä tai Vähänen on voinut siirtyä asumuksennimestä, minkä taustalla voisi olla asumusta tai asukasta kuvaileva lisänimi. Esimerkiksi Iacob wähäialka 1500-l. Vehmaalla. Toisena esimerkkinä mainittakoon Pirkkalan Nikkilän tilaa vuosina 1553-1584 isännöinyt Lauri Matinpoika vähä eli Pikku-Lasse.
1900-luvun alkukymmeninä Vähäsiä asui hajanaisesti eri puolilla maata. Uudellamaalla Vähä on esiintynyt myös sotilasnimenä 1719. Nykyisin Vähä on käytössä lähinnä ainoastaan Pohjanlahden perukassa.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja (...
Näyttäisi vähän siltä, että Ebsco mainostaa tuossa oikealla puolella kirjastoja, joiden kanssa sillä on sopimus. HelMet-kirjastoilla on käytössä Ebsco Masterfile Elite -tietokanta, jossa on englanninkielisten aikakauslehtien artikkeleita sähköisessä muodossa. Tietokantaa voi käyttää kirjaston asiakastietokoneilla, mutta tarkistin, ettei mainitsemaasi artikkelia valitettavasti löydy tuosta tietokannasta. Se kuulunee siten johonkin Ebscon tarjoamaan tietokantaan, jota HelMet-kirjastot eivät ole hankkineet.
Äänikirjoja kannattaa hakea valitsemalla ensin Vaara-kirjastojen Tarkennettu haku. Ensimmäiseen hakuruutuun kirjoitetaan äänikirjat. Alempana olevista kuvakkeista ruksataan cd-äänilevy.Rullaamalla sivua alaspäin tulee näkyviin vasemmassa alakulmassa hakuruutu, johon voi kirjoittaa julkaisuvuoden tai haluamansa aikavälin esim. 2015-2016. Näpäyttämällä Hae -painiketta saadaan luettelo äänikirjoista. Teokset ovat luettelossa uutuusjärjestyksessä. Tulosta voi rajata sivun vasemmassa reunassa olevasta Tarkenna hakua palkista yhdellä tai useammalla tarkennuksella. Sijainnit -vaihtoehdoista näpäyttämällä Aikuiset, saadaan aikuisten äänikirjat. Näpäyttämällä Sijaintikirjastot -vaihtoehdoista haluamaansa kirjastoa esim. Nurmeksen kirjasto tai...
Hei!
Kysymäsi runo on Pentti Fabritiuksen kirjoittama ja löytyy kokoelmasta Sammalen alta (v. 1964). Fabritius (v. 1930-1978) oli rakennustyöläinen ja kirvesmies Vesannolta.
Timo Närhinsalo puolestaan on näyttelijä, ohjaaja ja lausuja. Hän on esittänyt koko Sammalen alta -kokoelman Lappeenrannan teatterissa 1980-luvulla.
Runkosarjan paras pisteidentekijä oli HIFK:n Matti Hagman, joka 35 ottelussa keräsi tehot 37+50 =87 ollen myös paras maalintekijä ja syöttäjä. https://www.hockeydb.com/ihdb/stats/top_league.php?lid=fnl1961&sid=1980&leaguenm=SM-liiga
Täsmällistä tietoa Suomessa julkaistuista lasten ja nuorten äänikirjoista ei ole, mutta prosentuaalisesti niiden osuus julkaistuista kirjoista on hyvin pieni. Kustannusosakeyhtiö Otavasta kerrottiin, että esim. tänä keväänä Otava julkaisee kymmenen lasten äänikirjaa. Kustannusyhtiöt WSOY, Tammi ja Otava ovat tehneet yhteistyötäkin markkinoidakseen äänikirjoja, mutta niiden myynti on siksi pientä, ettei niitä ainakaan lähiaikoina olla julkaisemassa kovin paljon.
Tervehdys!
Imatran kaupunginkirjaston voimassaoleva kirjastokortti käy sellaisenaan koko Priima-kimpassa (Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti) sekä kimpan ulkopuolella olevissa Joutsenon, Korvenkylän ja Pulpin kirjastoissa. Viimeksi mainitut ovat Priima-kimpan kanssa samassa atk-kirjastojärjestelmässä, vaikka kuuluvatkin nykyisin hallinnollisesti Lappeenrannan kaupunginkirjastoon.
Suunnitteilla on kirjastojärjestelmä, joka tekisi mahdolliseksi käyttää yhtä korttia kaikissa Etelä-Karjalan kirjastoissa.
Kirjaston asiakkuus ei ole sidottu asuinkuntaan. Kortin voi saada mihin tahansa kunnankirjastoon, jonka palveluja haluaa käyttää.
Rivinvälin valita:
Wordin yläreunassa näkyy niin kutsuttu ylävalikko, josta voi vaihtaa fonttia, tekstin kokoa jne. Tämän valikon keskitienoilla on kohta, jossa voi määrittää tasataanko teksti vasemmalle, keskelle vai vasemmalle. Heti tämän valikon oikealla puolella on valikko rivinvälin asetuksille.
Tarkempiin rivinvälin asetuksiin pääsee valitsemalla ylävalikosta otsikon "Sivun asettelu". Sen jälkeen ylävalikon keskitienoilla on kohta rivinvälin asettamiselle.
Tulostaminen:
Tulostamaan pääsee klikkaamalla ylävalikon vasemmassa yläkulmassa olevaa, sinisenä näkvyää kohtaa "Tiedosto". Ruudulle avautuu koko ruudun täyttävä valikko. Sen aivan vasemmassa laidassa, noin keskitienoilla on valinta "tulosta".
Kysymykseen vastasi...
The Reverse Coloring Book on suomennettu, ainakin vielä, suoraan Käänteiseksi värityskirjaksi.
"The reverse coloring book – käänteinen värityskirja, jonka kuvat Kendra Norton on jo ehtinyt värittää ennen sinua. Kirja on siis täysin valmiiksi väritetty. Voit ostaa sen ja laittaa kirjahyllyyn. Tai sitten voit ottaa esiin mieleisesi kynät ja piirtää ääriviivat kaikkiin Kendran värittämiin kuviin!" Linkki Panduro.com
Viron Suomen Suurlähetystön sivuilla kerrotaan seuraavaa:
Verotus: 26% tulovero yksityishenkilöille tulon suuruudesta riippumatta. Yritysten jakamaton voitto on verovapaa, osinkoista jm. veronalaisista menoista ja maksuista maksetaan tuloveroa 26/74.
http://www.estemb.fi/
Viron valtiovarainministeriön sivuilta löytyy hyvä tiivistelmä verotuksesta Virossa
http://www.fin.ee/eng/index.html?id=3814
Estonian investment agencyn sivuilta löytyy tietoa verotuksesta Virossa. Artikkelin lopussa linkkejä. http://www.eia.ee/pages.php3/020213,38
National Tax Board (valitse kieleksi englanti)
http://www.ma.ee
Kyllä, kyseiset kirjat annetaan vain lukusalikäyttöön. Skannaaminen on mahdollista kirjaston kopiokoneilla, kopion hinta on 50 snt. Mikäli sinulla on digikamera, voit myös sillä kuvata tarvittavat sivut.
Ilmeisesti etsitte Immi Hellénin runoa Aamukahvin ääressä. Runo on julkaistu mm. kokoelmissa Hopoti hoi: lastenrunoja isoäidin ajoilta (Otava 1990) ja Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa (Otava 2005) sekä Tuula Korolaisen toimittamassa Immi Hellénin runojen kokoelmassa Hyvää huomenta, Punahilkka! (Tammi,2011).
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat lähikirjastonne kokoelmiin.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/tutkimus.htm
https://lakia.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Kirjautumalla Helmetissä omiin tietoihisi voit muuttaa yhteystietojasi, mutta nimenmuutosta ei voi tehdä verkkopalvelun kautta. Käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin maksutta.
http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#yhteystietojenmuuttaminen
