Suomessa jugend oli varsin kansallisromanttista ja koristelussa käytettiinkin usein aiheita kotimaan luonnosta, eläimiä, lintuja, ja kasveja. Karhu, pöllö, sammakko ja orava olivat tavallisia eläinhahmoja. Myös myyttisempiä aineksia saatettiin koristeluissa hyödyntää.
Kysyjän mainitsemien rakennusten lisäksi ainakin ns. Lääkärien talossa (Fabianinkatu 17) oravahahmoja löytyy ovisyvennyksen koristeluista.
Helsingin jugendtaloista löytää lohikäärmeitä ja lepakoita – arkkitehdit ammesivat luonnosta ja mielikuvituksesta https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1343401
Lisäesimerkkejä oravakoristeista voisi löytää seuraavista lähdeteoksista etsiskelemällä:
Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895-1915 / Jonathan Moorhouse, Michael...
Mekään emme löytäneet tietoja kyseisen sanonnan alkuperästä. Sanontojen ja lentävien lauseiden alkuperää on usein hankalaa ellei mahdotonta selvittää. Ne ovat usein kansan kielenkäytössä muodostuneita, ja sitä kautta vähitellen vakiintuneita.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sanonnan alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Rakennus on edelleen olemassa, ja siellä toimii ravintola.
Tietoa korttelissa tehdyistä muutostöistä täältä ja täältä.
Ravintolan verkkosivut: http://nordea.issextranet.fi/vallila/vallilan-ruokalista
Rakennus on suojeltu, tiedot näkee tästä piirroksesta.
Lisätietoa rakennuksen suunnitelleesta arkkitehti Väinö Vähäkalliosta Aino Niskasen teoksessa Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa.
Michael Mortimer on tekijäkaksikko Daniel Sjölinin ja Jerker Virdborgin yhteinen salanimi. Kaksi ensimmäistä osaa julkaisi Bazar Kustannus, joten sieltä voi halutessaan tiedustella asiaa. Todennäköisesti sarjan suomentaminen on jätetty kesken, kuten harmillisen usein käy, mikäli sarja ei menesty kaupallisesti. Ja koska alkuperäisen kolmannen osan ilmestymisestäkin on jo useita vuosia (kaksi ensimmäistä osaa suomennettiin tuoreeltaan), en usko, että jatkoa enää tulee.
Arvio sarjan kolmannesta osasta Blodssystrarna:
https://nissescherman.blogspot.com/2015/11/michael-mortimer-blodssystrarna.html?utm_source=bokbloggarse&utm_medium=referral&utm_campaign=Bokbloggar.se
Arvioita kirjasta Neitsytkivi:
https://www....
Et kertonut kysymyksessäsi, minkä kielisiä teoksia etsit. Kokosin Helmet-tietokannasta pienen listan kirjoista, jotka käsittelevät ortodoksisia kirkkorakennuksia. Useimmat toki paljon uudempia kirkkoja. Ortodoksisia kirkkoja - Helmet-tietokannassa Paremman avun saat, kun tutustut erikoiskirjastoihin. Helsingin yliopiston slaavilainen kokoelma on vapaassa käytössä. Kokoelma on haettavissa Finna-haun kautta. Tietoa kirjastosta Slaavilainen kokoelma Kokoelmaan kuuluu esimerkiksi https://www.finna.fi/Record/fikka.2518071?sid=4762700708. Voit ottaa yhteyttä myös Joensuun yliopiston ortodoksian laitokselle. Helsingin ortodoksisen seurakunnan yhteydessä toimii Ortodoksinen kirjasto . Voisit ehkä kysyä apua kirjastosta....
Syke-palveluiden nykyinen nimimuoto on Kirjastot.fi, osoite on www.kirjastot.fi. Kirjastot.fi-esittely löytyy sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Info/ . Palvelu on pääosin opetusministeriön rahoittama ja sen tuottaa Helsingin kaupunginkirjasto - yleisten kirjastojen keskuskirjasto.
Myöhästymismaksut voi maksaa etänä. Helmet -kirjastoilla on käytössä verkkomaksaminen. Ohjeet löytyvät sivulta https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…
Kirjastot asettavat aineistoa "ei saatavana, ei varattavissa" -tilaan pääosin silloin, kun kirjasto menee pidemmäksi aikaa kiinni esimerkiksi remontin, muuton tai muun syyn takia, eikä kokoelma ole käytettävissä. Merkintä poistetaan, kun aineisto on jälleen asiakkaiden saatavilla. Tilannetta voi seurata verkkokirjaston tiedonhakutoiminnon kautta.
Välillä kirjoja joudutaan poistamaan vaikkapa niiden huonon kunnon takia, eivätkä ne tule enää lainattaviksi. Tällaisessa tilanteessa kannattaa varmistaa verkkokirjastosta, onko teosta saatavilla muissa Vaski-kirjastoissa, tai ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Lihansyöjäkasveista kerrotaan useassa kasvikirjassa, esimerkiksi seuraavissa:
Kirjassa Kasvien maailma 3 (Otavan iso kasvitietosanakirja), kohdassa lihansyöjät, kerrotaan lihansyöjäkasveista ja niiden erilaisista eläinten pyydystämiseen kehittyneistä pyyntilaitteista.
David Attenborough kertoo myös erilaisista lihansyöjäkasveista kirjassaan Kasvien salaperäinen elämä. Tässä kirjassa on runsaasti kuvia erilaisista lihansyöjistä.
Suomen luonto sarjan kirjassa Kasvit(1) kerrotaan Suomessa kasvavista eläinravintoa käyttävistä kasveista, joita on yksitoista lajia.
Näiden kirjojen saatavuuden näet aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.helmet.fi.
Hämäläisen Äikiä-runo löytyy ainakin Päiväkirjat 1955-1988 -kirjasta (WSOY, 1994), 2.12.1965 kirjoitetusta osuudesta (Äikiä oli kuollut paria viikkoa aikaisemmin).
Jag har inte heller hittat information om något glyptotek i Helsingfors. En förteckning över Helsingfors stads statyer hittar Du t.ex. i ett häfte utgivet av Helsingfors stads turistbyrå "Skulpturer och minnesmärken i Helsingfors" (1982, 14 s.) och på Helsingfors konstmuseums hemsida (www.hel.fi/artmuseum/svenska/sivu2.html).
Du kunde kanske vända dig till någondera av de ovannämnda: Helsingfors stads turistbyrå (www.hel.fi/tourism), Helsingfors konstmuseum eller till Helsingfors stadsmuseum (www.hel.fi/kaumuseo/svenska/) för mera information.
Lääkkeet, myös viruslääkkeet, valmistetaan lääketehtaassa. Sitä ennen niitä kehitetään monen alan ammattilaisten voimin. Tietoa lääkkeiden kehityksestä ja valmistuksesta esim. Ammattinetti-sivustolta:
http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/14/993783c50a65344600fb57df641699fd
Louna-kirjastojen uusimpia kirjoja työhön perehdyttämisestä ovat nämä:
- Oppiminen työssä / Päivi Kupias, Raija Peltola (2019)
- Tervetuloa meille! : uuden työntekijän perehdytys / Annina Eklund (2018)
- Mentorointi 4.0 / Päivi Kupias, Matti Salo (2014)
Alla linkki hakutulokseen tietokannasta:
https://louna.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&l…
Alla myös linkki hakutulokseen Finna-tietokannasta. Kirjoja on mahdollista tilata kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta. Aiheesta on myös paljon opinnäytetöitä, joista uusimmat ovat myös vapaasti verkossa luettavissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Kyseessä on varmaankin Timo Torikan ohjaama ja käsikirjoittama kolmiosainen tv-elokuva Laurin piilo. Se esitettiin YLE:n tuotantona vuonna 1988. Valitettavasti enempää tietoja en elokuvasta onnistunut löytämään, mutta voit kysyä siitä esimerkiksi Ylen asiakaspalvelusta.
Oulun seudun ammattikorkeakoulussa on tehty vuonna 2003 opinnäytetyö lastenkirjastotyöstä:Berg, Kaisu - Soikkeli, Elissa, Tutkimus lastenkirjastotyöstä Suomessa. Oulu, 2003.AMK-opinnäytetyö : Oulun seudun ammattikorkeakoulu, kaupan ja hallinnon yksikkö, kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma. Opinnäytteen lopussa on melko kattava lähdeluettelo aiheesta. Se löytyy Oulun Ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Lastenkirjastotyön nykynäkymiä esittelee myös Vuokko Blinnikan artikkeli ”Uudistuva lastenkirjastotyö” teoksessa Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia (Tammi 2003, s. 148–152).
Tuore opinnäytetyö Oulun yliopistossa on
Lindström, Anni, Lasten- ja nuortenkokoelmien kehittäminen ja arviointi :...
Valitettavasti näistä tanskalaisista nuorten salapoliisisarjojen kirjoittajista ei löydy tietoja suomeksi. He ovat yhdessä kirjoittaneet 12-osaisen Jan-sarjan, joka suomennettin 1970-luvulla sekä teokset Nelitoistavuotias salapoliisi, Käykää päälle, pojat ja Nuoret salapoliisit (nämä kolme kirjaa kertovat samoista henkilöistä ja tämä kolmiosainen sarja suomennettiin 1950-luvulla).
Internetistä löysin pari sivua, joilta saa kirjailijoiden synnyin- ja kuolinajat sekä luettelot heidän tuotannostaan, tanskankielisinä.
Osoitteet ovat http://www.bibliografi.dk/forfatter.asp?nr=48 (samalta sivulta löytyvät tiedot molemmista kirjailijoista) ja http://www.gravsted.dk/person.php?navn=knudmeister (täältä löytyy jopa kuva kirjailija Meisterista).
Emme löytäneet termille virallista käännöstä. Sanakirjoista sitä ei löytynyt ja suomalaiset hajuvesikaupat eivät käytä termin käännöksiä omissa luetteloissaan.
Suomessa 'skin scent' tai 'skinscent' -tuotteet ryhmitellään yleensä hajuvesiksi tai parfyymeiksi. Näyttää siltä, että tietyt hajuvesimerkit käyttävät termiä tuotteittensa nimissä, vaikka ne ovatkin aivan tavallisia hajuvesiä. Näitä ovat mm. Estee Lauder ja New West.
Tuotenimien ulkopuolella termiä käytetään yleensä lainausmerkeissä, mikä viittaa sen epävirallisuuteen. Eräässä internet-sivustossa termi oli käänetty muotoon "ihotuoksu": http://www.shopping4net.fi/Kauneudenhoito/Naisille/Parfyymit/Eau-de-par…
Antoine de Saint-Exupéryn teos "Le petit prince" on luettu äänikirjaksi. HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi ranskankielistä äänikirjaa "Pikku prinssistä". Toisen niistä on julkaissut Gallimard jeunesse vuonna 2008; vanhemi äänikirjoista on vuodelta 1985 ja sen julkaisijaa ei mainita. Kumpikin äänikirjoista on tallennettu CD-levyille.
Alla olevasta linkistä pääset HelMet-verkkokirjastoon, josta voit tarkistaa äänikirjojen saatavuuden.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Kysymääsi kirjaa ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sitä on mahdollisuus tilata kaukolainaksi toisesta kirjastosta. Kaukolainaus on aina maksullista. Maksu on tällä hetkellä OUTI-kirjastoista 50 snt ja muualta 5 €. OUTI-kirjastoissa kysymäsi kirja on lainassa ja lähin eräpäivä on helmikuun alussa. Jos haluat tehdä kaukolainatilauksen, niin voit käyttää joko netissä olevaa kaukolainapyyntölomaketta tai käydä pääkirjastossa tekemässä tilauksen.
Kaukolainalomake on sivulla: http://raahe.verkkokirjasto.fi/
ystävällisesti
Arja
1. Valitse sivu www.helmet.fi
2. Kirjaudu omiin tietoihin napsauttamalla oikean yläkulman kohtaa Kirjaudu
3. Kirjoita kenttään kirjastokortissa oleva numero sekä 4-numeroinen, henkilökohtainen pin-koodisi, jonka olet saanut kirjastosta.
4. Napsauta omaa nimeäsi sivun oikeassa yläkulmassa
5. Napsauta Uusi kaikki (lainat)
6. Vahvista uusiminen vastaamalla Kyllä.
