Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet hakuteoksen mukaan Salama-nimeä on otettu käyttöön suurena nimenmuutosvuonna 1906 etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kirjan mukaan mm. Granroth ja Holmberg vaihtuivat Turussa Salamaksi. Artikkelissa lmainitaan muitakin eri paikkakuntien nimenvaihdoksia.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan osa IV mukaan salama-sanalla on vastineita ostjakissa ja vogulissa, eli se on todella vanhaa suomalais-ugrilasita sanastoa ja tarkoittaa 'salamoida, leimahtaa, välähdellä'
Walden-nimestä ei kirjastomme kokoelmista löydy tietoa.
Lisää tietoa sukunimistä voi löytää kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta (myös ruotsinkielistä)
http://www.kotus.fi
ja sukututkimusseuran sivuilta
http://www....
Eläimistä löytyy Internetistä valtavasti tietoa, mutta voit aloittaa vaikka Makupalat.fi sivuilta osoitteessa https://www.makupalat.fi/fi/k/1989%2B32308%2B114424/hae?category=114423…
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä elokuvaa mutta se on saatavissa useista muista kirjastoista Suomessa (esim. Oulu, Rovaniemi). Voit halutessasi tulla kirjastoon tekemään kaukolainapyynnön, niin tilamme filmin sinulle. Elokuvan musiikista on olemassa soundtrack, mutta tätä en paikallistanut yhdestäkään Suomen kirjastosta.
Vimeo voisi olla eräs sopiva alusta tällaiselle. Videoiden katsominen ja käyttäjäksi rekisteröityminen on ilmaista. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä sivustolle omia videoitaan. Vimeon käyttäjät saavat lisätä sivustolle vain sellaista materiaalia, johon heillä itsellään on tekijänoikeus.
Vimeon on demand -kanavilla näyttäisi olevan mahdollista jakaa videoitaan maksullisena. Tosin palvelu ottaa näin kertyvistä maksuista osansa ja elokuvan julkaisija maksaa Vimeolle tietyn kuukausimaksun https://vimeo.com/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vimeo
https://vimeo.com/ondemand
http://imovie.skydocu.com/fi/videoprojektin-jakaminen/videoprojektin-ju…
Suomessa ei ole vielä tehty dokumenttia vaikeasti koronaan sairastuneista. Dokumenttisarjoissa Rankka vuosi ja Koronavuosi on kyllä haastateltu myös koronan sairastaneita ihmisiä. Yle Areenasta löytyy myös hakusanalla pitkä korona ohjelmia, jotka kertovat pitkittyneestä taudista esim. Koronan pitkät oireet
Somalian liittotasavallan vuonna 2012 voimaan tullut perustuslaki takaa yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet kaikille kansalaisille ja kieltää syrjinnän iän, rodun, ihonvärin, heimon, klaanin, etnisen taustan, kulttuurin, kielen, sukupuolen, syntyperän, vammaisuuden, uskonnon, poliittisen kannan, ammatin tai varakkuuden perusteella. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu. Yhdysvaltojen ulkoministeriön raportissa vuodelta 2020 todetaan, että ihmisoikeuksissa Somaliassa on monia perustavanlaatuisia puutteita ja epäkohtia. Niinpä muun muassa vähemmistöihin kohdistuu suhteeton määrä väkivalta- ja omaisuusrikoksia, joihin viranomaiset eivät puutu.
Somaliassa on käytössä epäsuora vaalitapa, joka rajoittaa äänioikeuden hyvin pienelle osalle...
TEOS Pupuvaari Pitkäkorva / Walt Disney ; suom. teksti Marjatta Kurenniemi
PAINOS 2. painos
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 1983
ULKOASU [24] sivua : kuvitettu ; 20 cm
Tässä joitakin romaaneja, jotka sijoittuvat 1960-90-lukujen Helsinkiin. Lisää teoksista ja niiden saatavuudesta saat Helmet.fi-aineistoluettelosta.
Pirkko Saisio: Elämänmeno, Vastavalo, Punainen erokirja, Pienin yhteinen jaettava ja Betoniyö
Enni Mustonen: Tekijä
Kauko Röyhkä: Lapsosen tie
Veijo Meri: Peiliin piirretty nainen
Raija Oranen: Leijonan osa
Katariina Souri: Polku
Marja Björk: Lainaa vain
Jenni Toivoniemi: Valtakausi
Tytti Parras: Jojo
Kari Hotakainen: Klassikko
Riitta S. Latvala: Tytöt
Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä, Älä käy yöhön yksin & Rikinkeltainen taivas
Laura Honkasalo: Perillä kello kuusi & Sinun lapsesi eivät ole...
Kyseessä saattaisi olla itävaltalaisen Christine Nöstlingerin nuortenromaani Päiväjärjestys (Stundenplan), joka ilmestyi suomeksi v. 1979. Kirjassa kuvataan 14-vuotiaan Anikan elämää kotona, koulussa ja kahvilassa muutaman päivän ajan. Teoksen sisältämä kritiikki kohdistuu vanhempiin ja opettajiin, lähinnä näiden perustelemattomiin kasvatusperiaatteisiin. Kirjan saatavuus- ja sijaintitiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Lähteenä on käytetty teosta Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita/toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen. BTJ Kirjastopalvelu 1997.
Kyllä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä joitain lähteitä löytyy, osoite http://helmet.fi/. Valitse sanahaku ja hakuperusteeksi esim. sanaparit "asiakkaat and palaute" tai "asiakaspalvelu and arviointi". Näitä voi tietenkin yhdistellä muillakin tavoin tai kokeilla muitakin sanoja, myös asiakaspalvelu-sanalla tulee varmaan monia kirjoja, jotka aihetta käsittelevät, vaikkei se asiasanoissa varsinaisesti tulisi esiin. Em. hakusanoilla löysin ainakin seuraavat teokset: SALMELA, Tuula Asiakaspalautteen haaste(1997); MATTILA, Hannu Lomakekysely asiakaspalautteen hankkimismenetelmänä(1999); PAANANEN, Ilkka Asiakaspalaute toimeentulotuessa(2000); PESONEN, Hanna-Leena Asiakaspalvelu vuorovaikutuksena(2002); KOKKOLA, Mari...
Löydät linkin omiin tietoihisi HelMet-sivuston vasemmasta ylälaidasta suuren HelMet-logon vierestä. Tässä on kohta 'kirjaudu' ja 'Selaa ja uusi lainojasi. Tee varaus. Muokkaa tietojasi.' Kummasta tahansa kohdasta klikkaamalla pääset kirjautumaan omiin tietoihisi.
Tarkoitatkohan mahdollisesti Lasipalatsin Kohtaamispaikkaa, sieltä saa tietoteknistä apua. Netissä on tietoa kohtaamispaikasta osoitteessa . Kohtaamispaikka löytyy myös "googlaamalla". Seuraa esittelytekstiä:
Lasipalatsissa, entisen Kirjakaapelin tiloissa avautui kesäkuun alussa neuvontapiste Kohtaamispaikka@Lasipalatsi.
Sieltä kadunmies voi hakea apua tietotekniikan laitteisiin liittyviin ongelmiin.
Esimerkiksi jos internetin, mobiilipalvelujen tai digi-tv:n kanssa ei ymmärrys riitä, voi nousta portaat Sokosta vastapäätä Lasipalatsin toiseen kerrokseen ja pyytää apua.
Kohtaamispaikka on Helsingin kaupunginkirjaston hallinnoima, ja siellä on neuvontatiskillä kaupunginkirjastosta ainakin yksi henkilö aina paikalla.
Hän ei kuitenkaan ole...
Monissa kirjastoissa on mahdollisuus musiikin kuuntelemiseen kirjaston tiloissa, ja tällaisissa kirjastoissa on tarjolla asiakkaille myös kuulokkeita. On myös mahdollista, että kirjastossa on varauduttu kuulokkeilla myös tietokoneiden kanssa työskentelyssä. Kaikissa kirjastoissa kuuntelemisen mahdollisuutta ei kuitenkaan ole.
Asia selviää vain kysymällä suoraan vaikka puhelimitse siitä kirjastosta, jossa kysyjä haluaisi YouTuben videoita kuunnella. Kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://helmet.fi sivun oikeassa reunassa olevasta Löydä kirjastosi -kohdasta.
Heikki Poroila
Hei! Useampi kirjastonhoitaja on yrittänyt löytää etsimääsi runoa, mutta yrityksistä huolimatta hakemaasi runoa ei ole löytynyt. Vinkkinä ehdotan, että varaat Helmet-kirjastojen kokoelmasta lukemistoja, jotka ovat ilmestyneet 1960-luvulla. Tein sinulle valmiiksi haun kirjaston tietokannasta (http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slukemistot__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A3%3A3%3AKaunokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0__Ks%401960e%401970?lang=fin&suite=Cobalt). Toivottavasti löydät etsimäsi runon noista kirjoista.
Hei,
Oulun kaupunginkirjastosta löytyy nuottikirja Very Best of Coldplay, jonka 2017 ilmestyneessä painoksessa on molempien Paradisen ja Viva La Vidan nuotit.
Kirjan voi varata Outi -verkkokirjastosta osoitteessa https://outi.finna.fi/Record/outi.1864354
Ystävällisin terveisin,
29.11.91 Suomessa vallitsi lauha lännen puoleinen ilmavirtaus ja sää oli muuttumassa selkeäksi. Lämpötila pääkaupunkiseudulla oli +6 astetta. Helsingin Sanomissa viiden vuorokauden sääennuste lupasi lauhaa, mutta vähitellen kylmenevää säätä. Pääkaupunkiseudulla oli odotettavissa sateita, jotka muuttuisivat vähitellen rännäksi tai lumeksi. Lämpötila oli aluksi 0 – +5 asteen välillä.
HS 29.11.91
Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Olisiko kyseessä Erakkoampiainen. "Erakkoampiaiset ovat yksittäin pesiviä ampiaisia. Ne muistuttavat rakenteeltaan muita ampiaisia: siivet ovat levossa laskostettuina pitkittäin takaruumiin päälle ja etuselkä yltää olkakyhmyihin. Keskinilkassa on yksi kannus. Suomessa esiintyvät lajit ovat väritykseltään keltamustia." Linkki Lajit.fi
Wikipedia kertoo hieman laajemmin:"Toisin kuin yhteiskunta-ampiaiset, erakkoampiaiset elävät nimensä mukaisesti yksin[2]. Naaras rakentaa jälkeläisilleen pesän puun koloon, kasvin varteen tai maahan, minkä jälkeen se saalistaa muiden hyönteisten toukkia jälkeläistensä ravinnoksi pesäänsä. Lopulta naaras sulkee pesän suuaukon, jolloin erakkoampiaisen toukat jäävät pesän suojiin syömään niille...
Kyseessä on Paavo Cajanderin runo Kuva vuodelta 1899. https://fi.wikisource.org/wiki/Kuvahttps://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/990864?term=Mun&ter…
