Valitettavasti kirjastosta ei löydy tietoa kysymääsi asiaan. Kansallisarkiston kautta voisi selvitä minne Viipurissa asuneiden tiedot on arkistoitu, joten kehotan kysymään asiaa suoraan heiltä. Kansallisarkiston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Alla muutamia suomenkielisiä artikkeliviitteitä, jotka ovat joko fenomenologis-hermeneuttisesta näkökulmasta tai jommasta kummasta erikseen. Lisää voit katsoa Arto-tietokannasta https://finna.fi hakemalla esim. fenomenologinen tutkimus. Artoa voi käyttää vapaasti miltä koneelta vain.
Tekijä: Suikki, Siina
Nimeke: Iäkkäiden naisten koettu hyvinvointi : fenomenologis-hermeneuttinen näkökulma.
Muita hakusanoja:vanhukset
naiset
elämäkerrat
itsearviointi
hyvinvointi
henkinen hyvinvointi
haastattelututkimus
kokemukset
Tiivistelmä:English summary: The experienced well-being of elderly women : phenomenological-hermeneutic approach.
Muu(t) tekijä(t):Perttula, Juha.
Julkaisussa: Gerontologia : Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n...
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista ei ainakaan vielä löydy kyseisen laulun nuotteja. Katsoin myös Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta, enkä löytänyt niitä sieltäkään. Laulun nuotit ovat ainakin julkaisussa Soi 3-4 (Rami-Jussi Ruodemäki et al.). Tätä teosta on ainakin Turun ja Porvoon maakuntakirjastoissa, joista se voidaan kaukolainata. Kaukolainaus voidaan tehdä oman lähikirjaston kautta täyttämällä kaukolainahakemus.
Kyseinen kirja löytyy seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Kansalliskirjastosta, josta sitä ei saa kotilainaksi - voi käydä lukemassa.
Museovirastosta, Sturenkatu 2a, 1 kpl, jota ei saa kotilainaksi - toinen kpl, jonka voi lainata. Kokoelma on B A Sarjat Lahti Lahden museo- ja taidelautakunta Piirteitä 17.
Sellaista aineistoa, joka löytyy pääkaupunkiseudun erikoiskirjastoista, ei kaukolainata Vantaalle, vaan asiakkaan on itse käytävä ko. kirjastossa.
Kysymykseesi ei ole yhtä selkeää vastausta. Kuten toteat, jotkin jaottelut (ns. genret) ovat melko helppoja, mutta sitten on paljon rajatapauksia. Esim. Turun kaupunginkirjastossa otettiin käyttöön genre "spekulatiivinen fiktio" osin siksi, että fantasian, scifin ja kauhun rajat olivat todella vaikeita. Historia-genrestä luovuttiin, koska oli hankalaa päättää mikä on historiallinen romaani, missä aikarajat menevät. "Romantiikka" sisältää klassisia rakkausromaaneja, mutta myös ns. Chick lit (aikaisemmin puhuttiin sinkkukirjallisuudesta) -romaaneja. Kirjoittamistyyli vaikuttaa myös genrestä päättämiseen, keveys sekä sisällöllisesti että kirjoittamistavassa. Kukin nimeke mietitään erikseen kirjastossa, kustantajat eivät vaikuta.
Onkia saa periaatteessa missä tahansa. Ei siis ole olemassa erikseen onkimiseen osoitettuja paikkoja. Toki esimerkiksi uimarannalla tai toisen laiturilla ei saa onkia. Hyviä onkimispaikkoja voi etsiä esimerkiksi Suomen Vapaa-ajankalastajien verkkosivujen Kalastuspaikat-hausta valitsemalla kalastusmenetelmäksi onkimisen.
Valtioneuvoston asetuksessa puolustusvoimista 20.12.2007/1319 eläinlääkärin virkaa ei ole listattu erikoisupseerien virkojen yhteydessä, joten näyttäisi siltä että nykyinen lainsäädäntö ei tällaista vaihtoehtoa tunne. Myös hallituksen esitys HE 217/1996 vp sekä Ruotuväki 9/97 viittaavat siihen, että kaikki tuolloiset sotilaseläinlääkärin virat oltiin muuttamassa siviiliviroiksi.
Seuraavia kirjoja kannattaa kokeilla: Jukka Behm: Ihmepoika Leon, Mika Wickström: Meidän jengin Zlatan, Sanna Heinonen: Noland ja Hanna Kökkö: Niki Dundee -sarja. Ilpo Koskela on tehnyt Rajalinja-nimisen sarjakuvan, joka voisi myös kiinnostaa.
1960- ja 1970-luvun kulttuurihistoriasta löytyy paljon tietoa. Kirjastomme aineistotietokannasta voit hakea tähän liittyvää kirjallisuutta/musiikkia laittamalla aineistotietokantamme hakukaavakkeeseen (tarkka haku) asiasanaksi joko "1960-luku" tai "1970-luku". Voit vielä tarkentaa hakua lisäämällä asiasanoiksi tarkempia termejä kuten "pukeutuminen", "musiikki", "populaarimusiikki", "arkkitehtuuri", "muoti", "kirjallisuushistoria"...
Lisäksi jos haluat erikseen tietoa eri maiden ilmiöistä 1960- ja 1970-luvuilla, voit lisätä asiasanaksi myös tietyn maan nimen (Suomi, Yhdysvallat, Ruotsi jne.). Aineistolajiksi voit valita erikseen esimerkiksi kirjat, videot, cd-levyt tai kaikki aineistolajit.
Musiikkiosastoltamme löytyvät kirjat ja levyt...
Saksalaisen Vilhelm-nimen naispuolinen vastine Vilhelmiina tuli almanakkaan Ruotsissa ja Saksassa v. 1789 kuningas Kustaa IV Aadolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi. Suomen almanakkaan Minna tuli vuonna 1950 sekä Mimmi vuotta myöhemmin. Muita meillä käytettyjä muotoja ovat Miina, Minni, sekä myös Iina ja Ina. Minnaa on levittänyt erityisesti kirjailija Minna Canth. Nimen suosio alkoi 1960-luvulla ja 1980-luvuilla se oli suosituimpia alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimissä.
Tiedot kirjoista Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat, Kirjapaja 1983
Kustaa Vilkuna :Etunimet, Otava 1995
Saavuttuaan noutokirjastoon varaus odottaa asiakasta 8 päivää. Kun varaus on saapunut kirjastoon, sen viimeisen noutopäivän voi tarkistaa netissä (http://www.helmet.fi kohdassa "Omat tietoni") tai soittamalla noutokirjastoon. Mukavaa matkaa!
Esimerkiksi Töölön kirjaston musiikkiosastolla voi katsoa kirjaston kokoelmiin kuuluvia videoita. Kirjastoon pääsee pyörätuolilla Humalistonkadun puolelta.
Katseluajan voi varata ennakkoon Musiikkiosastolta; 31085725.
http://kartta.hel.fi/opas/main/default.asp?n=99513&e=40772&o=1&l=1&q=Hu…
Videoiden ja dvd -levyjen laina-aika on HelMet -kirjastoissa 7 vrk. Jos eräpäivä osuu lomallesi voit uusia lainasi internetissä http://www.helmet.fi/ (kohdassa omat tiedot) tai puhelimitse. Lainat voi uusia näin kolme kertaa, mutta uusiminen ei kuitenkaan onnistu jos aineistosta on varauksia.
Eli jos lähdet lomalle ja tiedät jo etukäteen, että voi palauttaa lainoja ajoissa on ehkä parempi, ettet lainaa lomallasi.
Jos kuitenkin lomailet...
Yleisradiosta on kirjoitettu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset näistä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta löytyi paljon mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia. Voit tehdä itse hakuja tietokantaan osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Tässä poimintoja aihettä käsittelevästä tuoreesta kirjallisuudesta:
Viljakainen, Jarmo: "Reporadio : Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972" (Opus Liberum, 2008)
Pernaa, Ville: "Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti" (Edita, 2007)
Paukku, Eero: "Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus" (Edita, 2004)
Viljakainen, Jarmo: "Radiomonopolista kanavatulvaan : poimintoja Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheista" (Edita, 2004)
Näitä kannattaa kysellä lähimmästä...
Kuvailemasi UNRRAn autot ovat todennäköisesti olleet Kanadan puolustusvoimien käytössä olleita autoja (Canadian Military Pattern truck, CMP). Niitä on ollut UNRRAn käytössä avustuskuljetuksissa.
Kuvia ja tietoa CMP-autoista:
Truck Encyclopedia: https://truck-encyclopedia.com/ww2/canada/Canadian-Military-Pattern-tru…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Canadian_Military_Pattern_truck
UNRRAsta on myös aiemmin kysytty palvelussamme: https://www.kirjastot.fi/kysy/aiti-kertonut-avustuksista-joku-untra?lan…
Hei,Tämän sivuston mukaan (https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…)valmistuaika ja - paikka on 1913 Clydebank, Skotlanti.
Suhtkoht paljon löytyy aineistoa hautausmaiden hoidosta.Kirjoja, artikkeleita, E-aineistoa, opinnäytteitä ym.: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hautausmaat&lookfor0%5B%5D=hoito&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject Vain verkossa luettavia kirjoja ym.: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=free_online_boolean%3A1&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hautausmaat&lookfor0%5B%5D=hoito&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject Seurakuntapuutarhurit ry:n hautausmaan hoitosuunnitelman laadintaopas: https://evl.fi/plus/wp-content/...
Hei,
10.10.2013 iskelmä-kotisivun mukaan:
Jenni Vartiaisen kolme albumia ovat myyneet nyt yhteensä lähes 300 000 kappaletta.
http://www.iskelma.fi/musiikki/jenni-vartiaisen-levy-myi-tuplaplatinaa-…
terveisin
Tove Selkälä
Kirjastonhoitaja
Sävellys on Pavel Esenin: Obratnaya storona luny. Youtubesta löytyy:
https://www.youtube.com/watch?v=RCCv1nCDsac
pieni artikkeli imdb: http://www.imdb.com/name/nm4436439/
Youtube-videon viestiketjussa keskustellaan esittäjästä, ja nimimerkki "vlad ink" kyselee, että kuka on kappaleen esittäjä ja Maksim Leroi vastee sen olevan Pavel Esenin (suomeksi translitteroituna siis Jesenin). Tälle jälkimmäiselle tiedolle ei parempaa evidenssiä kyllä oikein löytynyt.
Aineistoa säilytetään sinulle varattuna kuuden arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän näet saamastasi varausilmoituksesta. Voit tarkistaa sen myös kirjautumalla asiakastietoihisi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kappale Mamman pikku pipana on Harry Bergströmin säveltämä ja sanoituksen on tehnyt nimimerkki Ville. Kappale kuultiin ensimmäistä kertaa elokuvasa Mitäs me taiteilijat (1952) Kipparikvartetin esittämänä.
Laulusta on kustannettu nuotti vuonna 1952, mutta ikävä kyllä sitä ei ole saatavana missään kirjastossa. Sanoja voi yrittää kuunnella äänityksestä, kappale on saatava CD-levyllä useissa kirjastoissa, ja löytyy myös YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=npowcpHSa4E
